Inflaatio jyllää ja korot nousevat – näin muutokset vaikuttavat sijoittajaan
Vuoden 2022 alusta alkanut myrsky markkinoilla ei ota laantuakseen. Yleinen markkinatunnelma on edelleen erittäin negatiivinen. Markkinoiden heilunta, eli volatiliteetti, pysynee korkealla ainakin syksyyn asti.
Kuva: Veera Kesänen
Maailman pääindeksit, kuten S&P 500 ja Nasdaq 100, ovat sukeltaneet 20–30 prosenttia viimeisten kuuden kuukauden aikana. Sijoituskielellä ilmaistuna viimevuosien nousujohteiset härkämarkkinat ovat vaihtuneet laskevaan karhumarkkinaan. Yleisesti karhumarkkinan katsotaan alkaneeksi, kun pääindeksit ovat pudonneet edellisestä huipustaan ainakin 20 prosenttia.
Syitä nykyiseen karhumarkkinaan on samanaikaisesti useampia, mikä hämmentää soppaa entisestään. Tässä artikkelissa luodaan katse merkittävimpiin markkinoita tärisyttäviin syihin.
1. Kiihtyvä inflaatio
Yksi keskeisistä syistä hermoiluun markkinoilla on viime kuukausien ajan nopeasti kiihtynyt inflaatio. Inflaatio tarkoittaa rahan ostovoiman heikkenemistä palveluiden ja tavaroiden hintatason noustessa. Mitä korkeampi inflaatio on, sitä vähemmän tuotteita tai palveluja saat ostettua samalla rahamäärällä aiempaan verrattuna.
Nykyiseen inflaation kiihtymiseen on monia syitä. Viimeisimpänä tekijänä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on kiihdyttänyt inflaatiota. Euroopan Unionin tilastotoimisto Eurostatin mukaan euroalueen vuotuinen inflaatio oli kohonnut jälleen toukokuussa 7,4 prosentista 8,1 prosenttiin. Selväksi inflaation kiihtymisen pääajuriksi Eurostat erittelee energian hintojen nousun. Toinen keskeinen tekijä on ruoan, alkoholin ja tupakan kallistuminen.
Graafi: Eurostat, Euroopan Unionin tilastotoimisto
Energian hinnannousu ja sen syyt
Energian hinta oli kallistunut jo vuoden 2021 lopulla useista syistä. Normaalisti energian hintojen on nähty laskevan kesää kohden, mutta helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota ja sen vuoksi Venäjälle asetetut pakotteet suistivat energiamarkkinat syvään epävarmuuden tilaan, minkä seurauksena energian hinta on pysynyt poikkeuksellisen korkeana vuodenaikaan nähden.
EU:n pyristely pois riippuvuudestaan Venäjän energiatoimituksiin on käynnistänyt ennennäkemättömänpoikkeuksellisen nopean siirtymän uusiutuvan energian tuotantoon, mikä puolestaan aiheuttaa voimakasta hintojen vaihtelua energiamarkkinoilla. Pohjoismaiset sähköfutuurit ennustavat, että kevääseen 2023 asti hinnat ovat vaihtelevia ja epävarmoja.
Ruoan hinnannousu ja sen syyt
Jokainen meistä on varmasti tuntenut kukkarossaan ja arjen menoissaan ruoan hinnan vauhdikkaan nousun. Ruoan hinnan ennustetaan jatkavan nousuaan nopeammin kuin vuosikymmeniin. Luonnonvarakeskus (Luke) ennustaa suhdannekatsauksessaan kymmenen ja Pellervon taloustutkimus (PTT) 11 prosentin hintojen nousua vuodelle 2022. Tietoinen ruokatuotteiden hintavertailu on nyt oman talouden kannalta erityisen kuumaa valuuttaa.
Ruoan hintojen nousu on sekin hyvin monisyinen ilmiö. Venäjän hyökkäys Euroopan vilja-aitaksikin kutsuttuun Ukrainaan on näkynyt suoraan ruoan hinnoissa. Myös energian kallistuminen nostaa ruokateollisuuden kustannuksia, mikä taas nostaa kuluttajahintoja.
Ukraina ja Venäjä ovat monien tärkeiden raaka-aineiden tuottajamaita maailmanmarkkinoilla. Ukrainan vientireitit ovat vaarantuneet ja viljaa makaa tonneittain Ukrainassa odottamassa kuljetuksia Venäjän saartaessa maan satamia. Venäjältä ostamista puolestaan suitsii länsimaiden asettamat pakotteet.
Viljojen hinnat ovat nousseet elokuusta 2021 arviolta 60–90 prosenttia. Eniten ovat nousseet rukiin, kauran ja vehnän hinnat. Viljan lisäksi sota on kallistanut huomattavasti ruokaöljyjen, rypsin ja metallien hintoja sekä vaikeuttanut merikuljetuksia ja nostanut niiden kustannuksia. Lyhyesti sanottuna sodan myötä monien raaka-aineiden kysyntä on huomattavasti tarjontaa suurempaa.
Vaikka Suomen ruokaturva ei riipu Ukrainan tai Venäjän viljatuotannosta, heijastuu maailmanmarkkinahintojen nousu myös Suomeen.
Suomessa ruoantuotanto on ollut kustannuskriisissä elokuusta 2021 lähtien. Kuuma ja kuiva kesä toi mukanaan heikon satokauden. Tuotantoeläimiä joudutaan siksi edelleen ruokkimaan pitkälti kalliilla ostorehulla. Jo viime syksynä kohonneet energian, rehun ja lannoitteiden hinnat nostivat tuotantokustannuksia huomattavasti.
Meneillään olevat sotatoimet ja pakotteet syventävät tuotantokustannusahdinkoa entisestään. Tuottajien on nostettava hintoja pystyäkseen kattamaan nousseet kustannuksensa. Kuluttajille tämä tarkoittaa kohonneita ruokakuluja, sillä palkat eivät ole pysyneet hintojennousun perässä.
2. Keskuspankkien koronnostot
Olemme eläneet pitkään matalien ja jopa negatiivisten korkojen aikaa, mikä on tarkoittanut ennen kaikkea halpoja lainoja niin yksityishenkilöille kuin yrityksillekin. Kohonnut inflaatiotaso on saanut sekä Euroopan että Yhdysvaltain keskuspankit nostamaan ohjauskorkoja. Ohjauskoron nostoilla keskuspankit pyrkivät vähentämään liikkeellä olevan rahan määrää taloudessa hillitäkseen inflaatiota, joka on lähtenyt holtittomaan laukkaan sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa.
Kevään mittaan erityisesti USA:n keskuspankki Fed on nostanut korkoja tiuhaan tahtiin. Se nosti ohjauskorkoa viimeksi kesäkuun puolivälissä 0,75 prosenttiyksiköllä, mikä oli jo kolmas koronnosto pandemian jälkeen. Se oli myös suurin kerralla tehty yksittäinen koronnosto sitten vuoden 1994. Noston jälkeen ohjauskorko on tasolla 1,50-1,75 prosenttia.
Euroopan keskuspankki, EKP, on ollut tähän asti koronnostoissaan yhdysvaltalaista vastinettaan maltillisempi, mutta EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde vihjaisi toukokuussa julkaistussa blogikirjoituksessaan, että 0,25 prosenttiyksikön ohjauskoronnostoja olisi luvassa kahdesti heinä-syyskuussa 2022. Nostojen jälkeen pankkien talletuskorot nousisivat nykyisestä –0,50 prosentista nollaan ensimmäistä kertaa vuoden 2014 jälkeen. Markkinat odottavat koronnostojen jatkuvan koko loppuvuoden.
Koronnostojen lisäksi EKP on ilmoittanut lopettavansa jo kymmenen vuotta käynnissä olleen arvopapereiden osto-ohjelmansa heinäkuussa. Osto-ohjelma on ollut yksi EKP:n rahapolitiikan väline. Ostojen lopettaminen kiristää rahapoltiikkaa ja pyrkii hillitsemään inflaatiota.
Korkojen noston vaikutukset osakemarkkinoihin
Keskuspankkien korkopolitiikka heijastuu yleensä suoraan osakemarkkinoihin. Korkojen ollessa alhaalla yritykset saavat edullisemmin lainaa, mikä puolestaan kannustaa investointeihin ja tukee yritysten kasvua.
Huomattava korkojen nousu voi myös tehdä korkomarkkinoille sijoittamisesta pitkästä aikaa houkuttelevaa ja toisaalta vähentää kiinnostusta osakkeisiin.
Juuri tämänhetkisessä tilanteessa koronnostot saattavat kuitenkin olla osakkeenomistajalle myös hyvä asia, mikäli sen myötä saadaan markkinoilla tällä hetkellä kenties eniten pelkoa aiheuttava inflaatio laskuun.
Miten sijoittajan voisi olla hyvä toimia nykyisessä markkinatilanteessa?
Kun markkinoita varjostavat monet vaikeasti ennustettavat tekijät ja liikkeellä on pelkoa ja epävarmuutta, on sijoittajan perinteisesti ollut hyvä valita sijoituskohteekseen vakaita, vakavaraisia laatuyhtiöitä. Laatuyhtiöt ovat historiallisesti kasvattaneet liikevaihtoaan ja liikevoittoaan tasaisesti, niillä on hyvä johto ja kilpailuvaltteja kilpailijoihinsa nähden.
Lisäksi sijoittajan on entistä suositeltavampaa varmistaa, että osakkeen hinta on tasapainossa yrityksen todellisen arvon kanssa. Monesti etenkin aloittelevat piensijoittajat erehtyvät ajattelemaan, että jokin osake on nyt ”halpa” vain sen takia, että sen hinta on laskenut merkittävästi huipustaan. Tämä logiikka ei suinkaan pidä aina paikkaansa. Esimerkiksi Teslan (TSLA) osakkeen hinta on tullut vuoden alusta alas vajaat 40 prosenttia. Sen arvoa mittaava P/E-luku on hinnan putoamisen jälkeenkin 93. Vertailuksi S&P 500 -indeksin P/E-luku on kirjoitushetkellä noin 20.
Teslan tapaiset kasvuyritysosakkeet räikeine tulevaisuudenlupauksineen ja tuotto-odotuksineen elivät kenties kulta-aikaansa matalien korkojen aikana, mutta nyt näyttäisi siltä, että pelikenttä muuttuu. Lupausten ja odotusten sijaan pitkäjänteisen osakepoimijan voisi olla hyvä pitää silmällä kohtuudella hinnoiteltuja, vakavaraisia, vahvan brändin laatuyrityksiä, joilla on hyvä historiallinen tuotto ja joiden uskoo jatkavan kasvua ainakin kymmenen vuoden aikahorisontilla.
Lue lisää:
Blogi: Miltä näyttää ruoan hintakehitys 2022? | Kuluttajaliitto
Ukrainan tilanteen vaikutus elintarvikemarkkinoille - MTK
ECB Traders Betting on Historic Half-Point Rate Hike in December - Bloomberg
Sijoituskoulu, oppitunti 10: Mikä heiluttaa osakekursseja? Pörssisäätiö (porssisaatio.fi)
