Liian hyvää ollakseen totta – yhä useampi menettää rahaa sijoitushuijauksessa
Mimmien heinäkuun juttusarjassa perehdytään sijoitushuijauksiin. Mitä yhä yleistyvät sijoitushuijaukset ovat, kuinka niiltä voi välttyä ja mitä tulee tehdä, jos epäilee joutuneensa huijauksen uhriksi? Sarjan ensimmäisessä osassa Nordea Suomen petosviestinnästä vastaava asiantuntija Annukka Multanen kertoo, mistä tunnistaa sijoitushuijauksen.
Haluatko kuunnella jutun? Siirry Mimmien Spotify-kanavalle.
Kuva: Veera Kesänen
Sijoitushuijaus tai sijoituspetos on kuluttajahuijauksen muoto, jossa huijari saa uhrin sijoittamaan rahojaan yleensä johonkin tekaistuun tuotteeseen. Odotus rikastumisesta kääntyy kuitenkin ennemmin tai myöhemmin pettymykseksi, kun uhri tajuaa lähettäneensä rahaa suoraan huijareiden laariin.
Nordea Suomen petosviestinnästä vastaava asiantuntija Annukka Multanen kertoo, että tällä hetkellä sijoituspetoksia levitetään yhä enemmän sosiaalisessa mediassa.
Huijarit saattavat esimerkiksi luoda aidoilta näyttäviä mainoksia ja artikkeleita, joissa julkisuudesta tuttu henkilö kertoo rikastuneensa sijoittamalla mainostettavaan tuotteeseen. Tuote itsessään voi olla mitä tahansa, mutta useimmiten uhreja houkutellaan varmoilla voitoilla.
Näin huijaus etenee
Kun huijattavan mielenkiinto on saatu herätettyä, on seuraava askel yleensä huijareiden luomille verkkosivuille siirtyminen.
Joissain tapauksissa sijoittamisen voi aloittaa itsenäisesti saman tien, mutta ensimmäisen kertasijoituksen summa on yleensä ennalta määrätty. On myös mahdollista, että aluksi verkkosivuille jätetään pelkät yhteystiedot, jonka jälkeen uhrille soitetaan “sijoitusfirmasta” ja houkutellaan sijoittamaan puhelimitse. Huijauksissa tyypillistä on, että sijoittajalle nimitetään oma henkilökohtainen neuvoja, joka avustaa sijoittamisessa ja antaa tietoa sijoituksen kehittymisestä.
“Kun uhrin sähköpostiin tulee viestejä, joissa näkyy sijoituksen huima nousu ja salkun kasvava arvo, hänelle on helpompi perustella lisäsijoitusten tarve”, Multanen kertoo.
Erityisen ovelaksi huijaukset on tehty silloin, kun niissä hyödynnetään täysin laillisia toimijoita. Multasen mukaan uhrille saatetaan avata asiakkuus sijoituspalveluun, mutta todellisuudessa asiakkuutta hallinnoivat huijarit ja uhrin tekemät sijoitukset ovat heidän hallussaan.
Houkuttelevia tarjouksia ja suuria lupauksia
“Yhteisiä nimittäjiä sijoituspetoksille ovat yleensä suuret tuotto-odotukset ja pienet riskit,” Multanen kertoo.
Huijareiden kannalta on tärkeää saada sijoitus kuulostamaan houkuttelevalta mahdollisuudelta. Lisäksi sijoittajaa voidaan yrittää hämätä hankalalla terminologialla.
“Sijoituspetoksissa pyritään herättämään uhriin luottamusta. Mainostamisessa saatetaan käyttää suomalaisia tai ulkomaalaisia julkisuuden henkilöitä. Verkkosivuille lisätään jo mukana olevien sijoittajien kommentteja ja hyviä kokemuksia sijoituksesta. Kokemukset ja kommentit ovat tietenkin keksittyjä”, Multanen kuvailee.
Kuka tahansa saattaa haksahtaa huijaukseen
Mistään pienestä ilmiöstä sijoitushuijauksissa ei ole kyse. Poliisin tilastojen mukaan suomalaiset menettivät sijoituspetoksiin 17 miljoonaa euroa vuonna 2021. Multanen kuitenkin huomauttaa, että todellinen luku on suurempi, sillä poliisin tilastoissa on vain tapaukset, joista on tehty rikosilmoitus.
Tapauskohtaiset menetykset vaihtelevat Multasen mukaan sadoista euroista jopa satoihin tuhansiin euroihin.
“Perinteisesti saatetaan ajatella, että sijoituspetoksen uhri on keski-iän ylittänyt mieshenkilö. Näin ei kuitenkaan enää ole, sillä sijoituspetosten yleistymisen myötä kuka tahansa meistä on potentiaalinen uhri”, Multanen kertoo.
Myöskään tulotaso tai koulutustausta eivät Multasen mukaan kerro siitä, kuka joutuu huijatuksi. Huijausten takana on ammattirikollisia, jotka tietävät, mitä tekevät.
Tämän vuoksi Multanen muistuttaa, ettei uhriksi joutuminen ole kenenkään oma vika, eikä sitä tulisi hävetä.
Huijauksessa menetettyjä rahoja on vaikeaa saada takaisin
Kun rahat siirtyvät uhrin tililtä rikolliselle, ei niitä useimmissa tapauksissa enää nähdä.
“Petokset ovat ammattimaista ja organisoitua toimintaa. Petostelijat tietävät, miten he saavat liikuteltua varoja tehokkaasti eteenpäin”, Multanen huomauttaa.
Multanen kehottaa suhtautumaan varauksella palveluntarjoajiin, jotka mainostavat auttavansa sijoituspetosten uhreja saamaan varoja takaisin. Tällaiset palveluntarjoajat ovat tietoisia siitä, että varojen saaminen takaisin uhrille on lähes mahdotonta, ja uhri menettää vain lisää rahaa palvelumaksuihin.
Lisäksi niissä piilee toinenkin riski.
Joissain tapauksissa sijoituspetosten takana olevat toimijat tekeytyvät itse tällaiseksi palveluksi, jolloin samat huijarit saavat huijattua uhria jo toistamiseen.
Muiden petosten tapaan myös sijoituspetoksissa tekotavat ja yksityiskohdat muuttuvat jatkuvasti, kun rikolliset keksivät uusia keinoja.
“Tällä hetkellä suosittuja ovat kryptovaluutat, tulevaisuudessa se saattaa olla jotain muuta”, Multanen kertoo.
