Verkostomarkkinoinnilla ja pyramidihuijauksella on yksi tärkeä ero – Mitä tehdä, kun toiminta vaikuttaa epäilyttävältä?
Sosiaalisessa mediassa on puhuttu viime viikkoina pyramidihuijauksista ja verkostomarkkinoinnista. Kilpailu- ja kuluttajaviraston erityisasiantuntija kertoo, mihin epäilyjen herätessä kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.
Kuva: Johanna Taskinen
Kerroimme heinäkuussa, että yhä useampi menettää rahansa sijoitushuijauksessa. Nordea Suomen petosviestinnästä vastaava asiantuntija Annukka Multasen mukaan sosiaalisessa mediassa levitetään yhä enemmän sijoituspetoksia. Multanen kertoi, että etenkin kryptovaluuttoihin liittyvät huijaukset ovat tällä hetkellä huijareiden suosiossa.
Nyt Instagramissa ja TikTokissa spekuloidaan verkostomarkkinointi- ja pyramidihuijauksia.
Mistä näissä oikein on kyse ja mistä huijauksen voi tunnistaa? Mitä tehdä, jos sellaiseen on vahingossa lähtenyt mukaan? No, ei ainakaan hävetä, muistuttaa Multanen. Huijaukset ovat usein niin hyvin suunniteltuja ja joskus myös naamioituja laillisten toimien taakse, että uhriksi voi päätyä kuka tahansa.
Kilautimme Kilpailu- ja kuluttajaviraston erityisasiantuntija Erika Virtaselle sekä markkinavalvoja Hannele Alaselle Finanssineuvontaan ja selvitimme verkostomarkkinoinnin ja pyramidipelien faktat.
Mitä on verkostomarkkinointi?
Verkostomarkkinointi on Suomessa laillinen liiketoimintamalli.
”Se on sallittua suoramyyntiä, joka tapahtuu useimmiten ilman kiinteää toimipaikkaa, esimerkiksi verkossa”, Virtanen kertoo.
Verkostomarkkinointi perustuu siihen, että tuotteen tai palvelun myymisen lisäksi myyjä pyrkii hankkimaan yhtiölle lisää kaltaisiaan edustajia ja myyjiä.
”Usein verkostomarkkinoinnissa myydään aloituspakettia, joka sisältää tarpeellista materiaalia ja pääsyn tukipalveluihin. Myyjien tulot perustuvat omaan ja oman alaverkoston myynteihin”, Virtanen selittää.
Entä missä tapauksessa verkostomarkkinointiin voi liittyä huijaus?
”Verkostomarkkinoinnin piirissä tapahtuvissa huijauksissa verkostomyyjäksi haluavalle annetaan katteettomia lupauksia myyntituloista tai muista eduista”, Virtanen vastaa.
”Kuluttajansuojalain vastaista on myös antaa tuotteesta tai palvelusta harhaanjohtavia tai totuudenvastaisia tietoja kuluttajalle.”
Huijauksen tunnistaminen voi olla hankalaa. Nyrkkisääntö on, että jos tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti on – aivan kuten sijoitushuijaustenkin tapauksessa.
Mitä eroa on verkostomarkkinoinnilla ja pyramidihuijauksella?
Tärkein ero verkostomarkkinoinnin ja pyramidihuijauksen välillä on laillisuus. Verkostomarkkinointi on Suomessa laillista, pyramidihuijaukset laittomia. Ongelmallista on se, että pyramidihuijaukset voidaan toteuttaa niin, että ulospäin ne vaikuttavat sallitulta verkostomarkkinoinnilta.
Kuten verkostomarkkinoinnissa, myös pyramidihuijauksessa kuluttajalle myydään tuotetta tai palvelua, mutta todellisuudessa toiminta rahoitetaan uusien käyttäjien rekrytoinnilla ja heidän liittymismaksuillaan.
”Pyramidipelissä tuote tai palvelu saattaa olla vain rekvisiittaa, jotta liiketoiminta näyttäisi lailliselta. Pyramidipelejä yritetään usein naamioida normaaliksi kaupankäynniksi ja siksi se voi sekoittua verkostomarkkinointiin”, Virtanen summaa.
Pyramidihuijauksessa mukana olevien tulot koostuvat siis siitä, kuinka paljon uusia jäseniä he hankkivat mukaan – ja kuinka paljon rahaa toimijat saavat uusien jäsenien liittymismaksuista.
Näin pyramidissa alimmille tasoille jäävät menettävät rahansa ja ylemmillä tasoilla olevat tienaavat.
FBI-lippis päähän ja taustoja penkomaan – Finanssivalvonta auttaa
Kun jokin taho ottaa yhteyttä houkuttelevan tarjouksen kera tai sinua pyydetään mukaan verkostomarkkinointibisnekseen, Virtanen suosittelee harkitsemaan tarjousta rauhassa. Toiminnan taustat on hyvä selvittää ajan kanssa.
”Kannattaa miettiä, mistä tarjouksessa on oikeasti kyse – siinäkin tapauksessa, että omassa lähipiirissä tai somessa tuttu henkilö kertoo ansaitsevansa bisneksestä suuria summia”, Virtanen neuvoo.
Mistä sitten tietää, onko tarjouksen tekijän toiminta laillista verkostomarkkinointia vai pyramidihuijaus?
Hannele Alanen Suomen Finanssivalvonnasta kertoo, että palveluntarjoajan laillisuutta voi pyrkiä selvittämään Finanssivalvonnan sivuilta, mikäli kyseessä oleva toiminta on finanssivalvonnan valvomaa.
”Finanssivalvonta ylläpitää kahta listaa luvattomista sijoituspalveluntarjoajista. Ensimmäinen lista perustuu varoituksiin, joita olemme saaneet ulkomaisilta valvojilta. Toinen lista pohjautuu Finanssivalvonnan omiin havaintoihin”, Alanen kertoo.
”Lisäksi Finanssivalvonta ylläpitää listoja niistä toimijoista, joilla on toimilupa esimerkiksi sijoituspalvelun tarjoamiseen”, Alanen kertoo.
Näiltä listoilta voi hakea palveluntarjoajia nimeltä.
Seuraavan kerran kun törmäät tarjoukseen, joka tuntuu hieman liian hyvältä ollakseen totta, ei muuta kuin FBI-lippis päähän ja taustoja tutkimaan!
Jos toiminta haiskahtaa epäilyttävältä, toimi näin
Kuka tahansa voi epäilyttävää toimintaa kohdatessaan ilmoittaa siitä valvontaviranomaisille, eli esimerkiksi Kilpailu ja kuluttajavirastolle – jopa ihan nimettömänä.
Jos taas epäilet, että sinua on pyydetty mukaan pyramidihuijaukseen, ota yhteys poliisin arpajaishallintoon.
”Jos on joutunut rikoksen uhriksi, kannattaa kääntyä aina poliisin puoleen”, Virtanen neuvoo.
Virtanen muistuttaa, että kuluttajaan kohdistuvassa huijauksessa asiaa kannattaa lähteä selvittämään viivyttelemättä – etenkin, jos huijauksessa on jo menettänyt rahaa.
”Silloin voi olla mahdollisuus saada rahat takaisin”, Virtanen toteaa ja lisää:
”Kuluttajilta saadut tiedot ovat arvokkaita meille viranomaisille. Niiden avulla voidaan puuttua lainvastaiseen toimintaan ja mahdollisesti estää muita joutumasta samojen huijausten uhriksi.”
