Kannattaako rahojaan makuuttaa tilillä vai sijoittaa ne? Asiantuntijat kertovat, mitä tehdä epävakaassa taloustilanteessa
Venäjän Ukrainassa aloittama sota vaikuttaa talouteen ympäri Eurooppaa. Konkreettisimmin se näkyy tavallisen ihmisen arjessa tulevan talven energiakriisin muodossa. Kysyimme kolmelta asiantuntijalta, mihin sijoittajan kannattaisi rahansa nyt laittaa.
Kaksi ja puoli vuotta sitten alkanut koronapandemia sai pörssikurssit aluksi syöksykierteeseen, kun ei ollut tietoa, mihin tuntematon tilanne johtaa. Keskuspankit kuitenkin tekivät määrätietoisia toimenpiteitä, joiden ansiosta talous tasaantui ja kurssitkin kääntyivät nousuun.
”Suuri merkitys oli myös sillä, että ihmisten kokema huoli tilanteesta helpotti nopeasti ja asiaan alettiin suhtautumaan rationaalisesti pelon sijasta”, sanoo Osuuspankin pääanalyytikko Antti Saari.
Saaren mukaan pandemiasta kärsi eniten matkailu- ja palvelusektori. Hän kertoo, että koronapandemia teki pörssistä hetkellisesti epävakaamman, mutta se kuuluu pörssin luonteeseen.
”On aivan normaalia, että uusi ja tuntematon shokki saa pörssit hetkellisesti sekaisin”, Saari sanoo.
Hänen mukaansa mikään ei isommassa kuvassa ole kuitenkaan muuttunut. Hän kertoo, että koronan talousvaikutuksista on nyt pääosin selvitty. Silti esimerkiksi Kiina noudattaa edelleen laajoja sulkutoimia, mikä vaikuttaa logistiikkaketjujen kautta koko maailmaan.
Kun olemme alkaneet selvitä koronapandemian aiheuttamista vaikeuksista, eteemme tuli uusi, talouteenkin vaikuttava kriisi. Venäjän helmikuussa Ukrainassa aloittama sota vaikuttaa arkeen ympäri Eurooppaa.
Koronan tapaan sota sai pörssissä aluksi aikaan shokkireaktion, minkä jälkeen tilannetta on tarkasteltu rationaalisesti. Saaren mukaan tällä hetkellä suurimmat vaikutukset tulevat sodan myötä kiihtyneen inflaation ja ennen kaikkea räjähdysmäisesti kallistuneen energian kautta.
Energiakriisi luo epävarmuutta pörssissä, koska kallis energia syö kuluttajien ostovoimaa. Suuria vaikutuksia eri teollisuudenaloihin voi olla sillä, että ensi talvena energiaa saatetaan joutua säännöstelemään.
Sijoittamisessa on riskinsä, mutta tilillä olevat rahat inflaatio syö varmasti
Sodan aiheuttama energiakriisi vaikuttaa erityisesti sellaisiin yhtiöihin, joiden toiminta vaatii paljon energiaa. Vaikka vallitseva tilanne vaikeuttaa monien yritysten toimintaa, on tilanteessa myös hyötyjiä. Esimerkiksi energianhinta on noussut moninkertaiseksi, mutta sen tuottamiseen kuluvat kustannukset eivät nouse. Näin energiayhtiöt hyötyvät energiakriisistä.
Tavallisen sijoittajan näkökulmasta tilanne on monisyinen. Toisaalta inflaatio syö tällä hetkellä ihmisten säästöt, mutta toisaalta pörssiin sijoittaminen voi epäilyttää, kun talous heilahtelee. Saaren mukaan varat, joita ei lähitulevaisuudessa tarvitse, kannattaa ehdottomasti sijoittaa.
”Sijoitusmarkkinoilla riskit ovat nyt normaalia korkeammalla, mutta toisaalta yhdeksän prosentin tietämissä laukkaava inflaatio syö tilivarojen arvon nopeasti ja varmasti. Sijoittaminen on lyhyellä aikavälillä riskiä, mutta pidemmällä aikavälillä on paljon isompi riski olla sijoittamatta”, Saari sanoo.
Hän kehottaa valitsemaan osakesalkkuun vakaita yhtiöitä, joilla on vankka markkina-asema, hyvä kannattavuus ja vähäinen riippuvuus energiasta.
Velkasijoitukset hyötyvät korkojen noususta
”Yhtiöt, jotka ovat energian suhteen omavaraisia, ovat vahvoilla. Samalla velkasijoituksia kannattaa alkaa miettiä hajautusmielessä osakkeiden rinnalle, sillä korkojen noustua nämäkin alkavat jo tarjota mielekkäitä tuottoja”, Saari toteaa.
Myös Inderesin analyytikko Sauli Vilén nostaa korot yhdeksi varteenotettavaksi sijoitusluokaksi.
”Kymmeneen vuoteen korkoihin sijoittaminen ei ole ollut järkevää, mutta maailma on nyt muuttumassa. Koroista voi olla tulossa varteenotettava sijoitusluokka, kun korkotaso on noussut”, Vilén pohtii.
Sijoitussuunnitelman seuraaminen tärkeää erityisesti epävakaina aikoina
Tärkeimpänä tekijänä Vilén pitää oman sijoitussuunnitelman noudattamista.
”Sijoittajan tulee tukeutua omaan sijoitussuunnitelmaansa. Sen merkitys korostuu tällaisina epävarmoina kriisiaikoina”, Vilén sanoo.
Samaa mieltä on Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto.
”Aina kannattaa sijoittaa oman sijoitussuunnitelmansa mukaan, myös nyt”, hän toteaa.
Kivipellon mukaan jokaisen tulisi miettiä oman taloutensa näkökulmasta, kannattaako rahoja säästää tilillä vai sijoittaa.
”Aina, mutta etenkin nyt, on syytä sijoittaa sellaisia rahoja, joita ei tarvitse vuosiin tai jopa seuraavaan 10 vuoteen. Jos kuitenkin talouden puskurit ovat kunnossa ottaen huomioon nousevat hinnat ja kohonneen korkotason, eikä ole syytä huolestua esimerkiksi oman työnsä puolesta, ei pitäisi olla syytä poiketa omasta sijoitussuunnitelmastaan”, Kivipelto sanoo.
”Faktahan on tietenkin se, että mitä alhaisemmilla kurssitasoilla pystyy tekemään sijoituksia, sitä parempaa tuottoa voi odottaa. Näin epävarmassa markkinassa kuitenkin hyvän hajautuksen, myös ajallisen, merkitys korostuu”, hän jatkaa.