Blogi: Venäjän hyökkäyksen vaikutukset pörssiin? Näin toimit markkinamyllerryksessä

Sotien negatiivinen vaikutus osakemarkkinoiden kehitykseen jää yleensä lyhyeksi, Aini Palomo kirjoittaa. 

Kuva: Johanna Taskinen

Ukrainan sodan pahimmat seuraukset ja tappiot ilmenevät lukuisten viattomien ihmiselämien tuhoutumisena ja itsenäisen kansan kollektiivisena hätänä – ei laskevina pörssikursseina. 

On kuitenkin ymmärrettävää, että erityisesti hiljattain aloittaneet piensijoittajat ovat pelästyneet markkinoiden rajua heiluntaa ja ovat huolissaan sijoittamiensa rahojen kohtalosta.

Kertaan alkuun rahoitusmarkkinoihin vaikuttaneet viimeaikaiset tapahtumat. Tämän jälkeen peilaan tapahtumia historialliseen kontekstiin. Lopuksi jaan vinkkini, kuinka sijoittajan kannattaa nykyisessä markkinaympäristössä toimia. 

Katsaus nykyiseen markkinaympäristöön ja siihen johtaneisiin tekijöihin

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.2022. Tämän jälkeen monet länsimaat ja Japani ovat asettaneet pakotteita Venäjälle. Pakotteita on kuvailtu ennennäkemättömän koviksi. Pakotteet kohdistuvat muun muassa pankkeihin ja rahoitusmarkkinoihin sekä tuontiin ja vientiin. Lisäksi sadat länsimaiset pörssiyritykset – kuten Apple, Nike, Visa, Coca-Cola ja H&M – ovat osallistuneet pakotteisiin vetäytymällä Venäjältä ja keskeyttämällä toimitukset maahan. 

Pyrkimyksenä on eristää Venäjä kansainvälisestä rahoitusjärjestelmästä, vaikeuttaa venäläisten tuotteiden vientiä ja toisaalta Venäjälle tärkeiden tuotteiden tuontia maahan. Pakotteiden rajuimmat seuraukset iskevät Venäjään, mutta vaikuttavat myös Eurooppaan ja Suomeen, muun muassa hintojen nousemisena. Sähkön keskihinta on kolminkertaistunut viimeisen kolmen viikon aikana ja polttoaineen hinta hipoo ennätyslukemia. Hintojen nousu syö kuluttajien ostovoimaa, mikä puhaltaa tuulta kiihtyvän inflaation purjeisiin. 

Pörssin päällä on mustia pilviä enemmän kuin pitkään aikaan. Venäjän hyökkäys Ukrainaan näkyy Euroopan rahoitusmarkkinoilla laajana laskuna ja voimakkaana pörssikurssien heilumisena. Erityisesti Helsingin pörssi on tullut rymisten alas. Suomen asema Venäjän naapurimaana pelottaa etenkin ulkomaisia sijoittajia ja pörssistä löytyy joitakin Venäjä-liitännäisiä osakkeita, kuten Fortum ja Nokian Renkaat. 

Sen sijaan Yhdysvaltojen suurimmissa osakeindekseissä lasku ja heilunta on selvästi maltillisempaa. Kirjoitushetkellä Nasdaq 100 -indeksi on laskenut Venäjän hyökkäyksen jälkeen vajaan prosentin, kun taas S&P 500 -indeksi on laskenut vain vajaat puoli prosenttia. 

Toimialoista erityisesti kyberturvallisuus, puhdas energia ja puolustusteollisuus ovat olleet sodan alkamisen jälkeen nousussa. Raaka-aineista muun muassa vehnän, öljyn ja maakaasun hinnat ovat nousseet reippaasti Venäjä-pakotteiden kiristämisen jälkeen. 

Jo ennen Ukrainan sotaa markkinoita varjostivat nousevat korot, keskuspankkien kiristyvä rahapolitiikka, hidastuva talouskasvu ja inflaatio. 

Sotien negatiivinen vaikutus osakemarkkinoiden kehitykseen jää yleensä lyhyeksi

Historia osoittaa, että osakemarkkinoilla on tapana reagoida rajusti sotiin ja muihin geopoliittisiin konflikteihin, mutta suhteellisen lyhyesti. Vaikka Venäjän hyökkäys Ukrainaan järkyttää, rahoitusmarkkinoiden näkökulmasta se ei ole poikkeava tapahtuma. 

Toisen maailmansodan jälkeen sotia ja muita geopoliittisia konflikteja on tapahtunut lukuisia ympäri maailman. Jokaisen konfliktin jälkeen pörssikurssit ovat ensin laskeneet ja sittemmin poikkeuksetta toipuneet – ja ponnistaneet entistäkin korkeammalle. 

Alla oleva taulukko kuvaa S&P 500 -indeksin muutoksia merkittävien geopoliittisten konfliktien seurauksena, sekä toisaalta sitä, kuinka monessa päivässä indeksi on palautunut konflikteja edeltävälle tasolle. 

Taulukko havainnollistaa, että indeksi on toipunut alle vuodessa entiselleen suurimpienkin konfliktien jälkeen. Danske Bank ennustaa sijoitusnäkemyksessään seuraavalle 12 kuukaudelle 5-10 prosentin kasvua ja ennakoi osakekurssien olevan nykyistä korkeammalla tasolla jo 3–6 kuukauden päästä, Ukrainan sodasta huolimatta.

Vinkit piensijoittajalle markkinamyllerryksessä

1. Muistuta itseäsi pörssin historiallisesta tuotosta

Pörssi on noussut keskimäärin 8–10 prosenttia vuosittain koronapandemiasta, 2000-luvun vaihteen IT-kuplasta sekä lukuisista konflikteista ja sodista huolimatta. On todennäköistä, että markkinat nousevat tästäkin eteenpäin. 

2. Muista hajauttaa ja sijoita kansainvälisesti

Nykyisessä markkinaympäristössä maantieteellisen hajautuksen merkitys korostuu entisestään. Nyt saattaa olla korkea aika suunnata katse Suomen ja Euroopan ulkopuolelle. 

Helsingin pörssi on maailman mittakaavassa Euroopan laidalla sijaitseva pieni reunapörssi. Sen osuus maailman osakemarkkinoiden markkina-arvosta on vain 0,3 prosenttia. Sijoittamalla ainoastaan Suomeen menettää 99,7 prosenttia  muista sijoitusmahdollisuuksista. Tämä ei  tarkoita, etteikö Helsingin pörssi olisi hyvä sijoituskohde myös nyt. Kaikkia rahojaan ei kuitenkaan kannata lastata samaan laivaan. Hyvää kansainvälistä hajautusta sijoitussalkulle voi saada esimerkiksi Yhdysvaltoihin sijoittavista ETF-rahastoista tai suorista yhdysvaltalaisosakkeista.

3. Tunne riskinsietokykysi ja muista puskurirahasto

Älä koskaan sijoita rahaa, mitä et ole valmis menettämään. Muista pitää puskurirahasto pankkitilillä elämän yllättäviä tilanteita varten. Hyvä nyrkkisääntö on pitää kolmen kuukauden nettopalkan verran rahaa syrjässä, mahdollisimman korkeakorkoisella tilillä. 

4. Markkinoilla vietetty aika on arvokkaampaa kuin markkinoiden oikea ajoitus

Älä yritä ajoittaa markkinoita. Sijoita säännöllisesti ja pitkäjänteisesti niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Pidä kuukausisijoituksesi käynnissä normaalisti. Aika on sijoittajan puolella ja korjaa lopulta tappiot voitoiksi. 

5. Sijoita vastuullisesti ratkaisua edistäviin toimialoihin ja yrityksiin

Pohdi sijoituksiasi vastuullisesta ja eettisestä näkökulmasta. Jos sijoitat Venäjän hyökkäyksen myötä kasvaneisiin sijoituskohteisiin, mieti sijoitatko ratkaisua edistäviin vai pahentaviin kohteisiin. Sijoittamalla länsimaisiin uusiutuvaa energiaa tai kyberturvallisuuspalveluja tuottaviin yrityksiin edistät todennäköisesti ongelman ratkaisua. Ukrainan sodan alun jälkeen EU-maat ovat ilmaisseet vauhdittavansa siirtymää uusiutuvaan energiaan. Tavoitteena on katkaista riippuvuus Venäjän tuottamista fossiilisista polttoaineista kokonaan vuoteen 2030 mennessä. 

Myös kyberturvallisuuden tärkeys korostuu lännen ja Venäjän välien kiristymisen myötä. 

Helpoin tapa sijoittaa näihin toimialoihin on esimerkiksi toimialakohtaisten ETF-rahastojen kautta. Näin sinun ei tarvitse pähkäillä mikä yksittäinen yritys menestyisi mainituilla aloilla parhaiten, vaan saat sijoituksillesi riskihajautetun tuoton.

Jos nyt sijoitat rajusti nousseisiin raaka-aineisiin, kuten vehnään, öljyyn tai maakaasuun, et ainoastaan hyödy suoraan sodankäynnistä, vaan vauhditat sijoituksillasi kyseisten raaka-ainehintojen entistä rajumpaa nousua. Hintojen nousu heijastuu suoraan tavallisten ihmisten arkeen ja iskee pahimmin yhteiskunnan heikoimmissa asemissa oleviin.

Huomaathan, että sijoittamiseen liittyy aina riski sijoitetun varallisuuden menettämisestä. Emme koskaan anna sijoitusneuvoja. Sijoita aina oman riskinsietokykysi mukaan.