Asuntolainojen korkojen ennustetaan nousevan – on vielä epävarmaa, miten Venäjän sotatoimet vaikuttavat niihin
Asuntolainojen korkojen nousu puhuttaa asunnonomistajia ja omasta asunnosta haaveilevia. Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä Venäjään kohdistuvat pakotteet luovat epävarmuutta muun muassa korkojen nousun suuruuden ja aikataulun suhteen.
Kuva: Mimmit sijoittaa -media
Aada Lätti osti miehensä kanssa ensiasuntonsa muutama viikko sitten. Asunto löytyi nopeasti ja vaikka korkojen noususta varoiteltiin, ostopäätös syntyi lopulta helposti. Lätti oli säästänyt asp-tilille jo 15-vuotiaasta saakka siltä varalta, että oman asunnon ostaminen tulee ajankohtaiseksi.
”Ei ollut sellaista ajatusta, että olisi pakko ostaa oma asunto. Pääasia oli, että rahaa säästyy varmuuden vuoksi.”
Säästäminen on ollut iso osa Lätin kotikasvatusta ja sen vuoksi asuntoon säästäminen tuntui luontevalta. Pankkialalla työskennellyt Lätti oli ajatellut asunnon ostoa jo pitkään, mutta lopullinen päätös syntyi hyvin nopeasti.
”Kävimme näytöissä viikon ajan ja sitten löysimme sopivan asunnon. Lauantaina kävimme katsomassa asuntoa ja teimme siitä tarjouksen sunnuntaina.”
Lätti on seurannut aktiivisesti asuntomarkkinoita ja hintojen kehitystä.
”Olen miettinyt paljon, millaisen asunnon haluaisin ja mistä. Kun maksoimme 1300 euroa kuukaudessa vuokra-asunnosta, ajattelimme, että tämä on jo niin kallista, että tällä lyhentäisi hyvin asuntolainaa.”
Korkojen nousu näkyi lainaneuvotteluissa
Lainaneuvotteluissa pariskunnalle ehdotettiin useasti korkosuojausta, mutta lopulta Lätti ja hänen miehensä päätyivät siihen, etteivät ota sitä. Korkojen nopean nousun vuoksi myös korkosuojauksen hinta nousi nopeasti.
”Päätimme sen sijaan, että alamme itse säästää aktiivisesti rahastoon. Jos jossain kohtaa korot nousevat kovin korkeiksi, olemme varautuneet”, Lätti sanoo.
Korkosuojaus on pankin tarjoama palvelu, joka toimii ikään kuin vakuutuksena sille, että asuntolainan korko ei voi nousta loputtomiin. Korkosuojaus voi olla esimerkiksi lainalle asetettava korkokatto tai vakuutus, josta asunnon ostaja maksaa sitä vastaan, että korot eivät nouse tietyn rajan yli.
Nordean pääanalyytikon Jan von Gerichin mukaan korkosuojasta on hyötyä niin asiakkaalle kuin pankille.
”Velallinen saa varmuuden siitä, etteivät korkokustannukset voi nousta ainakaan tietyn tason yläpuolelle tulevaisuudessa. Pankki puolestaan saa varmuutta siitä, ettei velallisen lainan takaisinmaksukyky heikkene merkittävästi korkojen yllättävän nousun myötä”, Gerich toteaa.
Korkojen nousu voi huolestuttaa velallisia asunnonomistajia, mutta akuuttiin huoleen Gerich ei näe syytä.
”Tulevaisuus on aina luonteeltaan epävarma, joten erilaisiin skenaarioihin kannattaa varautua. Todennäköisesti korot nousevat hitaasti. Lainanhoitokustannusten nousu siintää siis jo horisontissa, mutta kovin äkillinen se tuskin on. Nopeammankaan korkojen nousun mahdollisuutta ei voi kuitenkaan sulkea pois.”
OP:n henkilöasiakkaiden rahoituksen ja asumisen palveluiden johtajan Kaisu Christien mukaan suomalainen asuntomarkkina on vakaa, mutta asunto tulisi hankkia harkiten.
”Asunnonomistajien ei tarvitse olla huolissaan äkillisistä muutoksista asuntomarkkinan tilanteeseen. Asuntoa ostettaessa tulee näinäkin aikoina huolehtia erityisesti siitä, että varmistaa pankin lainaneuvottelijan avulla oman taloudellisen tilanteensa, ja asiantuntevan kiinteistönvälittäjän avulla sekä nykyisen asunnon myyntipotentiaalin että uuden asunnon tulevaisuuden näkymät”, Christie sanoo.
Tulevaisuuden näkymät ovat epävarmat
Venäjän Ukrainassa aloittama sotatila ja tästä johtuvat Venäjään kohdistuvat pakotteet horjuttavat taloutta. Christen mainitsee, että sotatilanne voi kuitenkin luoda nousupaineita energian hintoihin ja sen myötä inflaatioon.
”Suomen riippuvuus suoraan Venäjältä tuotavasta energiasta on kuitenkin rajallinen. Merkittävämpi suora vaikutus Suomen talouteen voi tulla taloudellisista sanktioista, joista keskusteluissa on ollut Venäjän ja venäläispankkien eristäminen lännen rahamarkkinoista, sekä vaikutus työllisyyteen. Suomessa on yrityksiä, joilla on kauppaa Venäjän tai Ukrainan kanssa. Nämä yritykset joutuvat miettimään nyt, miten ehkä voivat myydä tuotteitaan muualle tai sopeuttamaan toimintojaan.”
Christen vetoaa epävarmassa tilanteessa kuluttajiin.
”Sodan aiheuttama epävarmuus ja korkojen nousu vaativat kuluttajilta entistä enemmän oman talouden suunnittelua. Korona-aikana sekä kotitaloudet että yritykset ovat keränneet varallisuutta, mikä tuo taloudellista liikkumavaraa.”
Myös von Gerichin mukaan epävarmuus niin talous- kuin korkonäkymien suhteen on lisääntynyt Venäjän sotatoimien myötä. Vielä on vaikea sanoa, miten tämä vaikuttaa talouteen ja sitä kautta muun muassa korkoihin.
”Tällä hetkellä todennäköisin skenaario on sellainen, jossa korkojen nousu voi viivästyä hieman, mutta korot olisivat kuitenkin nousemassa lähivuosina. Nyt on kuitenkin entistä vaikeampi arvioida korkojen nousun nopeutta. On myös mahdollista, että tilanne rauhoittuu, päähuomio siirtyy taas inflaatiopaineisiin ja korkoja pitääkin nostaa nopeammin. Toisaalta pois ei voida sulkea sitäkään vaihtoehtoa, ettei korkojen nousun aika koittaisi vielä”, von Gerich summaa.
