Vastuullisuustrilogia: Mimmi-sijoittaminen – Monimuotoisen maailman ja tuottavien firmojen puolesta

Vastuullisuustrilogian kolmannessa osassa vastuullisuuden ammattilainen Kaisa Kurittu kertoo, mistä mimmi-sijoittamisessa on kyse ja miksi jokaisen pitäisi olla siitä kiinnostunut.

Puhutaanpa hieman naisista. Kuten tiedämme, naisten osuus yhtiöiden hallituksissa ja johtoryhmissä on vielä kaukana tasapainoisesta. Suomalaisissa pörssiyhtiöissä naisten osuus on noin 30 prosenttia ja Yhdysvalloissa 3 000 suurimman pörssifirman hallituksissa naisia on vain reilut 20 prosenttia. Onko tällä asialla merkitystä sijoittajan näkökulmasta? On.

Jos globaalisti toimivan yrityksen johdossa istuu viisi valkoihoista suomalaista 50-vuotiasta heteroa diplomi-insinöörimiestä, voi syystäkin pohtia, kuinka selkeä näkemys sillä on yhteiskunnan ja asiakkaiden, vaikkapa nuorten tummaihoisten mimmien, muuttuvista tarpeista. Liian kapeasta suppilosta tuleva, sanoisinko yltiöheterogeeninen, hallitus ja johto voi aidosti olla riski yhtiön menestykselle.

Tokihan pelkkä naisten määrä johdossa ei kerro koko totuutta. Yhtä tärkeää on naisten asema yhtiöissä (ja elämässä) ylipäätään. Maksetaanko samasta työstä tasa-arvoista palkkaa, miten äitiys vaikuttaa naisen asemaan ja niin edelleen.

Sukupuolten välisen tasa-arvon saavuttamisen sekä naisten ja tyttöjen, sekä muiden sukupuolten, oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistaminen ovat sen verran keskeisiä asioita, että myös sijoittajan kannattaa olla niistä kiinnostunut.

Mimmi-sijoittaminen huomioi laajasti tasa-arvoa

Gender lens investing, vapaasti suomennettuna mimmi-sijoittaminen (tai naisten asemaan keskittyvä sijoittaminen), on nostamassa päätään etenkin Yhdysvalloissa. Mimmi-sijoittaminen tarkoittaa sijoitustyyliä, jossa tietoisesti sijoitetaan yhtiöihin, jotka tekevät toimia yhdenvertaisuuden parantamiseksi työpaikoilla ja nostavat päteviä naisia johtotehtäviin.

Equileap-niminen tutkimustalo on arvioinut yli kahden miljardin dollarin arvoisia pörssiyhtiötä niiden naisten johtopaikkojen lisäksi muun muassa palkkatasa-arvon, vanhempainlomien sekä syrjimättömien rekrytointikäytäntöjen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisyn perusteella.

Equileapin Gender Equality Global Report and Rankingin mukaan etenkin Australia, Ranska ja Pohjoismaat erottuvat edukseen tällaisessa vertailussa. Tuoreessa, vuoden 2021 rankingissa kärkeä pitävät norjalainen DNB-pankki, australialainen kiinteistöyhtiö Mirvac, brittiläinen viestintäfirma WPP sekä ranskalainen L’Oréal. Pikantti yksityiskohta on ranking-kuutonen – Baileysista ja Smirnoffista tutumpi – brittiläinen Diageo, joka pärjää erinomaisesti myös muissa vastuullisuusarvioinneissa. Yhtiö tulee usein kuitenkin automaattisesti pullautettua ulos vastuullisista rahastoista sen ydinbisneksen, eli alkoholin, takia.

Johtopaikkojen ja työhyvinvoinnin lisäksi gender lens -sijoittamisen fokuksessa on naisten aseman ja oikeuksien kunnioittaminen läpi yhtiöiden arvoketjun. Esimerkiksi yhdysvaltalainen vaatekonserni GAP Inc. on kunnostautunut naisten aseman parantamisessa sekä hankintaketjussaan että urheilijoiden sponsoroinnissa. GAP:n toimitusjohtaja on muuten nainen, onkohan sillä mitään tekemistä asian kanssa?

Kuuntele, miten FinnFund on sijoittanut jo yli 120 miljoonaa euroa naisten aseman parantamiseen kehittyvissä maissa: The Purse Podcast #24: Gender-lens investing in the developing world with Ulla Huotari

Mimmien huomiointi asiakkaana ja sijoittajana

Mimmi-sijoittamisessa relevanttia on myös se, miten yhtiöiden tuotteiden ja palveluiden suunnittelussa otetaan huomioon eri sukupuolten tarpeet ja toiveet. Ilmeisen paljon tuotteita suunnitellaan edelleen standardikokoisen ja -laatuisen miehen tarpeisiin, vaikka tavoiteltu käyttäjäkunta olisi paljon laajempi ja monimuotoisempi.

Eri sukupuolen huomioiminen tuotesuunnittelussa voikin parantaa yrityksen menestystä ihan simppelisti siksi, että ostajasta on mukavaa, että hänet on huomioitu tuotteen käyttäjänä – eli esimerkiksi puhelinta pystyy käyttämään myös pienemmässä kädessä. Tällaiset tuotteet siis myyvät.

Kuuntele lisää Pörssipäivän jaksosta, jossa Kaisa Kurittu pohtii puhelimien ja näppylähanskojen suunnittelua naisen näkökulmasta

Osa tuotteista ja palveluista on sellaisia, että niiden käyttäjät ovat vain naisia. Miehillä harvemmin tulee tarvetta kuukautissuojille tai vaihdevuosien oireita lievittäville tuotteille. Tällaisille tuotteille on kasvavaa kysyntää, ja onneksi myös tarjontaa. On jopa noussut femtechiksi kutsuttu genre, joka tarkoittaa nimenomaan naisten tarpeisiin tuotteita ja palveluita kehittäviä firmoja.

For the past months I've reviewed a growing number of femtech companies.

Below 8 points on one of the hot areas: menopause
— Pauliina Martikainen (@PauliinaMar) February 23, 2021

Mimmi-sijoittamiseen liittyy vielä yksi keskeinen kulma. Se sijoittaminen. Naisille on tärkeää, että heidät huomioidaan asiakkaan roolin lisäksi myös sijoittajina ja rahoittajina. Isonkin investointipäätöksen voi tehdä joku muu kuin mies – kuten:

Voima Venturesin tj. Inka Mero (Mimmit sijoittaa podi K6 J15) tai

Maki.vc:n sijoitusjohtaja Pauliina Martikainen (Leadcast J75).

Voisi kuvitella, ettei kumpikaan heistä jaksa hirveästi kuunnella mitään sovinistista roskaa kohdeyhtiöiden edustajien suunnalta. Näin naisten yhdenvertainen kohtelu voi vaikuttaa myös yhtiöiden rahoituksen saantiin.

Monimuotoisuus parantaa yrityksen tuottoa ja pienentää riskejä

Vaikka et olisikaan naisasialiikkeestä, mimmien huomioinnissa on myös sijoittajalle relevantti kulma. Selvitysten mukaan sukupuolten monimuotoisuus yrityksen johdossa voi lisätä oman pääoman tuottoa ja yrityksen tekemiä voittoja pienemmällä riskillä kuin moni muu hanke. Lisäksi naisten osallistuminen tuotekehitykseen ja innovaatioihin on näyttänyt parantavan tuottoja verrattuna miesten keskenään kehittelemiin keksintöihin.

Yhtiöiden suhtautuminen henkilöstönsä, johtonsa ja asiakkaidensa monimuotoisuuteen on sijoittajalle paitsi henkilökohtainen arvokysymys myös relevantti asia yhtiön tulevan menestyksen kannalta.

Haluatko sijoittaa yhtiöön, jossa johdon monimuotoisuuden puute rajoittaa toiminnan kannattavuutta?