Mieli ja raha – sopuisaa yhteiseloa vai impulsiivista vuoristorataa?

Mielenterveyden vaikutuksista rahankäyttöön käydään harvoin julkista keskustelua, vaikka terapeutin vastaanotolla raha on yksi yleisimmistä puheenaiheista. Yksilön rahankäyttöön vaikuttavat vanhemmilta opittujen mallien lisäksi psyykkiset tekijät, kuten koetut elämänkriisit, mielenterveyden tila ja sen erilaiset häiriöt.

KUVA: Veera Kesänen

Erilaisista mielenterveyden häiriöistä kärsii arviolta joka viides suomalainen. Sen lisäksi, että rahaa kuluu lääkärikäynteihin, lääkkeisiin ja psykoterapiaan, myös omasta taloudesta huolehtiminen jää usein haastavimpina kausina taka-alalle. Vaikeaa masennusta ja kroonista kipusairautta sairastavalle Julia Riihiluomalle, 24, ilmiö on tuttu.

“Masennusjaksojen aikana tilanne on ollut usein niin paha, että voimavarani eivät riitä taloudellisen tilanteeni ajatteluun. Tällöin taloudellinen tasapaino on tärkeysjärjestyksessä viimeisimpien joukossa, ja esimerkiksi säästäminen ja sijoittaminen jäävät usein tauolle”, Riihiluoma kertoo. 

Psykoterapeutti Osku Marjasen mukaan oman talouden ylläpitoon vaikuttavia psyykkisiä tekijöitä ovat koetut kriisit ja traumat sekä rahaan liittyvät epäterveet uskomukset, kuten epäluottamus pankkijärjestelmää kohtaan. Etenkin erilaiset mielenterveyden häiriöt vaikuttavat yksilön rahankäyttöön. Esimerkiksi masennus ja kaksisuuntainen mielialahäiriö voivat aiheuttaa ongelmia raha-asioiden suhteen. 

“Masentunut ei välttämättä yksinkertaisesti muista maksaa puhelinlaskua, vaikka muistutuksia maksamattomasta laskusta olisi kilahdellut sähköpostiin jo viikkoja, Marjanen sanoo. Seurauksena saattavat lopulta olla maksuhäiriömerkinnät.” 

Riihiluoma kertoo parempina ajanjaksoina käyttävänsä rahaa selvästi enemmän, kun energiaa riittää muuhunkin kuin välttämättömyyksistä huolehtimiseen. Rahaa kuluu masennuskausista poiketen esimerkiksi ulkona syömiseen ja shoppailuun. On elettävä täyttä elämää, kun terveydentila sen sallii. Marjasen mukaan omaa pahaa oloa saatetaan myös kompensoida materialla, kuten shoppailulla. ”Lohtushoppailu” on nopea ja helppo tapa saada mielihyvää.

Todella ongelmalliseksi impulsiivinen ja tuhlaileva rahankäyttö voi äityä, jos sairastaa kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Holtiton rahankäyttö kuuluu sairauden diagnostisiin kriteereihin. Vauhdikkaan maniajakson aikana rahaa voidaan kuluttaa pakonomaisesti jopa luottotietojen menettämiseen asti. Yllykkeet ovat usein todella voimakkaita ja suuremmat ostoshaaveet, kuten auto- ja asuntokaupat, saatetaan toteuttaa, vaikka varaa ei olisikaan.

Tilanne on vakava, sillä molemmissa tapauksissa taustalla on sairaus – ei tiedostettu laiskuus tai tuhlailu. Taloudelliset seuraukset voivat olla pysyviä. 

Marjanen painottaa, että on tärkeää muistaa, etteivät ongelmat rahankäytössä välttämättä liity mielenterveyden häiriöihin vaan yksilön puutteellisiin taitoihin. Rahankäytön kulttuuri periytyy yleensä vanhemmalta lapselle. Jos kotona rahankäytön opettelu on sivuutettu tai vanhemman esimerkki on ollut holtiton, lapsen suhtautuminen oman talouden ylläpitoon voi kärsiä. Toisaalta myös vanhemman kokemat mielenterveydelliset haasteet voivat vaikuttaa lapsen käsitykseen rahankäytöstä. 

Mielenterveyden tilan aiheuttamat haasteet tai häiriöt eivät tee ihmisestä automaattisesti huonoa rahankäyttäjää. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, että mielenterveyden tila heijastuu väistämättä myös tapaamme käyttää rahaa. Marjanen ja Riihiluoma ovat samoilla linjoilla siitä, että vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen liittyy myös häpeää, joka tuo omat kiemuransa jo valmiiksi psyykkisesti haastavaan tilanteeseen.

“Jostain syystä pidän edelleen itseäni epäonnistuneena sen suhteen, että olen yli parikymppinen nuori aikuinen, joka ei pärjää omillaan ilman apua”, Riihiluoma sanoo. 

Hän uskoo ajatuksiinsa vaikuttavan opitut mallit siitä, että aina tulisi selvitä omillaan. Apua ei saisi ottaa vastaan, eikä ainakaan missään nimessä pyytää.

Apua kuitenkin on aina saatavilla.

Terapiassa rahaan liittyviä ajatuksia käsitellään juuri siihen liittyvän häpeän vuoksi. Rahankäytön ongelmia ja rahaan liittyviä epäterveitä uskomuksia voi Marjasen neuvoin lähteä käsittelemään itsenäisesti toimintatapoja sekä syy-seuraussuhteita tarkkailemalla. 

Jos omin avuin ei pärjää, myös ryhmämuotoisesta dialektisesta käyttäytymisterapiasta voi olla apua. Dialektinen käyttäytymisterapia on tunteiden säätelykeinojen ja toiminta- sekä vuorovaikutustaitojen harjoitteluun perustuva terapiamuoto.

“Ryhmämuotoiset hoidot toimivat, sillä ryhmässä saa apua häpeän tunteeseen ja asioita normalisoidaan yhdessä”, Marjanen tähdentää.