Ukrainan kriisi on kannustanut lahjoittamaan hyväntekeväisyyteen ennätyssummia – montako euroa päätyy apua tarvitseville?

Ihmisten auttamishalu on ennätyksellisissä lukemissa. Vastuullinen lahjoittaminen ry VaLa:n pääsihteeri Pia Tornikoski kertoo, miksi lahjoitus hyväntekeväisyyteen on nyt hyvä sijoitus. 

Kuva: Veera Kesänen

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt ihmisissä ennätyksellisen auttamisinnon. Pitkään lahjoittamisen parissa työskennellyt Vastuullinen lahjoittaminen ry VaLa:n pääsihteeri Pia Tornikoski sanoo, ettei ole nähnyt urallaan mitään vastaavaa.  

“Maailman solidaarisuus on voimakkaassa kasvussa,” hän tiivistää.  

VaLa:n tuoreen kyselytutkimuksen vastaajista 43 prosenttia ilmoitti lahjoittaneensa rahaa järjestöille, mikä on huomattavasti enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Silloin lahjoittaneiden osuus oli  23 prosenttia. Puolet vastaajista ilmoitti antaneensa kuluneiden kahden kuukauden aikana rahallista tai muuta tukea Ukrainan sodasta kärsiville.

“Haluan nähdä lahjoittamisen sijoituksena rauhaan ja sodan uhrien auttamiseen”, Tornikoski sanoo. 

Tornikosken mukaan myös esimerkiksi lahjoittaminen sairaudenhoitomenetelmien kehittämiseen, lapsiin, nuoriin ja ilmastoon ovat kaikki sijoituksia parempaan tulevaisuuteen.  

Yli 70 prosenttia suomalaisista tukee tai osallistuu yhdistystoimintaan tavalla tai toisella. Tornikoski uskoo, että lahjoittamisen perimmäinen motiivi on halu tehdä maailmasta parempi paikka.  

“Uskon, että siitä halusta kumpuavat tunne- ja järkimotiivit siihen, minkä takia halutaan tehdä lahjoitus jollekin taholle, joka voi asiaa edistää ja olla mukana parantamassa maailmaa tehokkaammin kuin yksittäinen ihminen.” 

Valitse hyväntekeväisyysjärjestö huolella 

Miten voi varmistua siitä, että hyväntekeväisyysjärjestö on vastuullinen ja apu todella menee perille sitä tarvitseville? 

Tornikoski neuvoo tarkistamaan ensin, että taho on saanut viranomaiselta luvan rahankeräykseen. Tällaisia toimijoita on Suomessa noin 1200-1300.  

Järjestön nettisivuilla pitäisi olla hyvin kerrottuna, mitä lahjoitusvaroilla tehdään. Lisäksi näkyvillä pitäisi olla toimintakertomukset ja tilinpäätökset. Sivuilta tulisi käydä myös ilmi järjestön keskeiset henkilöt, joihin lahjoittaja voi tutustua ja joilta voi tarvittaessa pyytää lisätietoja.

Ukrainan hyväksi voit lahjoittaa vain tiettyjen toimijoiden kautta

Mikäli haluaa lahjoittaa Ukrainaan tai ukrainalaisten auttamiseen Suomessa, VaLa on koonnut nettisivuilleen tahot, joilla on lupa kerätä rahaa sinne. Näitä keräyksiä toteuttavat muun muassa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Lääkärit Ilman Rajoja ry, Fida International ry, Suomen World Vision, Pelastakaa Lapset ry, Plan International Suomi ja Suomen Pelastusarmeijan Säätiö

“Esimerkiksi Eläinsuojeluyhdistys ei voi tässä kohtaa pyytää rahalahjoituksia, koska se ei ole sen toiminnan tarkoitus, elleivät he auta eläimiä Ukrainassa.” 

Tornikoski huomauttaa, että Ukrainan tilanteessa moni ihminen haluaa rahan sijaan lahjoittaa esimerkiksi aikaa tai tavaroita.  

“Tämä on poikkeuksellinen katastrofi verrattuna esimerkiksi maanjäristykseen tai tsunamiin, koska tämän kestoa ei tiedetä. Toisaalta tarvitaan apua paikan päälle Ukrainaan ja toisaalta pakolaisille.” 

Rahankeräys on tarkasti säädeltyä 

Lahjoittamisessa montaa saattaa mietityttää se, menevätkö rahat perille haluttuun kohteeseen. Tornikosken mukaan sitä, mihin kohteisiin lahjoitukset menevät, seurataan tarkasti. 

“Lahjoittajalle pidetään lupaus, että jos hän tekee lahjoituksen eläinyhdistyksen koirille, se myös menee koirille eikä kissoille.” 

Hyväntekeväisyysjärjestöjen toiminta on hyvin tarkasti säädeltyä. Rahankeräyslaki ja Poliisi määrittelevät käyttötarkoituksen eli sen, mihin rahaa saa käyttää. Jonkin verran lahjoitussummista menee rahankeräyskuluihin. Niihin kuuluvat muun muassa mainonta-, postitus- ja pankkikulut. Lisäksi järjestöillä on jonkin verran hallinnollisia kuluja, jotka mahdollistavat tehokkaan toiminnan.

Kulut kyselyn mukaan 11–12 prosenttia

VaLa teki asiasta kyselyn jäsenjärjestöilleen muutama vuosi sitten ja silloin keskiarvo rahankeräyskuluista oli noin 11-12 prosenttia. 

“Voidaan laskea, että noin 90 prosenttia menee perille ja sillä tehdään yleishyödyllistä toimintaa, joka lahjoituspyynnössä on kerrottu.”

Eli mikäli lahjoittaa 50 euroa, noin 45 euroa menee todella perille apua tarvitsevalle.

Salla Rajala

Kirjoittaja on yhteiskunnan ilmiöistä kiinnostunut toimittajaopiskelija, joka haluaa lisätä ihmisten välistä empatiaa. Mimmit sijoittaa -median toimittaja.

Edellinen
Edellinen

Uusiutuvaan energiaan sijoittaminen on ajankohtaisempaa kuin koskaan – tässä salkunhoitajan vinkit

Seuraava
Seuraava

Diili-kilpailija Dora Palmroos tekee töitä intohimonsa parissa ja toteuttaa itseään – ”Positiivinenkin stressi uuvuttaa”