Työntekijästä yrittäjäksi – hyppy tuntemattomaan laittoi myös raha-asiat uusiksi!
Miltä tuntuu hyppy työntekijästä yrittäjäksi? Anna Korhonen kertoo tämän meille vieraskynässään.
Kun suljin tammikuussa 2020 varhaiskasvatusalan työpaikan oven takanani ja otin askeleen täysipäiväiseksi media-alan yrittäjäksi, en osannut arvata, millainen oivallusten matka edessäni olisi. Kulunut vuosi tullaan muistamaan koko maailmaa muuttaneesta pandemiasta, mutta itselleni siitä on muovautunut myös rohkeuden, luovuuden ja nöyryyden vuosi. Viimeisten kuukausien aikana olen oppinut näkemään sekä itseni, työni merkityksellisyyden että raha-asiani täysin uudessa valossa.
Viime jouluna päässäni kävi melkoinen pyörremyrsky. Olin juuri tehnyt yhden elämäni isoimmista päätöksistä: irtisanoin vakituisen työsuhteeni varhaiskasvatuksen opettajana. Uudenvuoden jälkeen tiedossa olisi enää kaksi viikkoa palkkatyötä, minkä jälkeen edessä avautuisi täysin uusi maailma: itseni työllistäminen yrittäjänä. Kuun puolessa välissä tilille tipahtava kuukausipalkka olisi kohta muisto vain, mutta jostakin syystä oloni oli ihmeellisen hieno, vapaa ja itsenäinen. Tästä lähtien minulla olisi täysi vastuu huolehtia omasta ja tasa-arvoisena vanhempana perheeni toimeentulosta laskutettavalla työllä!
“Olin juuri tehnyt yhden elämäni isoimmista päätöksistä: irtisanoin vakituisen työsuhteeni varhaiskasvatuksen opettajana.”
Helmikuun taittuessa alkavaksi kevääksi olin saanut jo kaksi ihanaa asiakasta, joita laskutin tekemästäni sisällöntuotannon työstä. Asiakastyön lisäksi oma brändini Äitipiiri työllisti koko ajan enemmän, joten töitä riitti välillä illan pikkutunneille asti. Vauhdikkaan äitiyrittäjän arjen lomassa tuntui kuitenkin, että olen menossa omaa unelmaani kohti. Sain laskuttaa työstä, joka innosti ja ilahdutti. Vaikka varhaiskasvatusalan palkkatyössä tunsin aina tekeväni maailman tärkeintä työtä, oli nyt käsillä arki, josta saatoin muovata juuri haluamani kaltaisen.
“Käsillä oli arki, josta saatoin muovata juuri haluamani kaltaisen.”
Sitten iski korona. Maailman nopeasti päälaelleen kääntävä pandemia muutti toimistotyön etätyöksi, vähensi ihmiskontakteja ja sai aikaan jännitystä ja huolta tulevasta – millainen olisikaan tulevaisuuden uusi normaali? Hyvin pian pandemian vaikutukset alkoivat näkyä myös oman laskutuksen määrässä, kun jo suunnitellut Äitipiirin fyysiset tapahtumat jäivät tauolle ja yritykset leikkasivat markkinointibudjeteistaan.
Vaikka elämä muuttui meillä kaikilla aivan yhtäkkiä, oli sillä myös myönteisiä seurauksia. Menojen karsiutuessa vähenivät myös kulut ja rahaa jäi enemmän ja enemmän puskuriin. Vaikka aikaisemmin palkkatyöstä tilille maksettu kuukausipalkka hupeni melko kevyesti, nyt en halunnutkaan käyttää työlläni ansaittuja rahoja mihinkään turhaan ja tarpeettomaan. Yrittäjyyden ja poikkeusolojen seurauksena raha sai ihan uuden merkityksen. Koskaan aikaisemmin ei puskuri ollut tuottanut vastaavaa iloa ja rauhaa!
“Steven Covey kiteyttää menestymisen hienosti: “Menestyneisyyttä tärkeämpää on olla merkityksellinen. Merkityksellisyys tarkoittaa muiden auttamista.””
Hyppyni yrittäjäksi yhtenä viime vuosikymmenten poikkeuksellisimpana vuonna ei ollut kenties optimaalisesti ajoitettu, mutta sanoisin, että tämän vallitsevan ajan keskellä itsestään on saanut löytää sellaista vahvuutta, jota tuskin olisin löytänyt muuten. Samalla on tullut kysyneeksi itseltään: millainen työ on itselle kaikista merkityksellisintä? Voinko kasvattaa merkityksellisen työn kautta omaa taloudellista asemaani? Ja ennen kaikkea – voinko ammentaa tekemästäni työstä myös muille hyvää? Steven Covey kiteyttää menestymisen hienosti: “Menestyneisyyttä tärkeämpää on olla merkityksellinen. Merkityksellisyys tarkoittaa muiden auttamista.”
“Kun luottaa itseensä, kasvattaa samalla rohkeutta hypätä tuntemattomaan oman hyvinvoinnin vuoksi.”
Kenties pelottavin asia, jonka ihminen voi tehdä, on ottaa askel kohti tuntematonta. Tämän tunteen kanssa ponnistelin itsekin tuona tammikuisena iltapäivänä astellessani päiväkodilta kotia kohti. Kun nyt katson taakseni yhdeksän kuukauden matkaani yrittäjänä, mieleeni nousee suuri kiitollisuus siitä, että uskalsin luottaa omaan arviointikykyyni itselle merkityksellisestä työstä ja siitä ansaitusta tulosta. Loppujen lopuksi yrittäjän tärkein ominaisuus on itseluottamus. Kun luottaa itseensä, kasvattaa samalla rohkeutta hypätä tuntemattomaan oman hyvinvoinnin vuoksi.