Testamentti – miksi tämä ystävällinen dokumentti on tärkeä?

Mimmit sijoittaa -median bloggaaja Evita pohtii uudessa blogissaan nuoresta iästään huolimatta testamentin tekemistä. Evitan päässä pyörineisiin kysymyksiin vastaa OP Ryhmän seniorilakimies Marju Lamminen.

Jos eläkepäivien miettiminen ei kiinnosta minua tuon taivaallista, vielä vähemmän kiinnostaa oman väistämättömän – joskin toivon mukaan vielä kaukaisen – kuoleman miettiminen. Ajatus omasta menehtymisestä tuntuu niin absurdilta ja epätodelliselta, että asian täydellinen sivuuttaminen on kaikkein houkuttelevin vaihtoehto. 

Seuraavaksi joudun kuitenkin hyväksymään kaksi tosiasiaa: Minä kuolen jonain päivänä ja, koska minulla on omaisuutta, joku minut vielä perii. Testamentin ajatteleminen lienee siis tarpeellista, vaikka se vähän hullunkuriselta tuntuukin – olenhan vasta 22-vuotias. 

Uskon, että testamentti on meistä useimmille vähintään etäisesti tuttu asiakirja; tiedämme, että se mahdollistaa perimyskaaren mukaisesta perintöjärjestyksestä poikkeamisen. Sen sijaan monet testamenttiin liittyvät detaljitason asiat ovat vähemmän tuttuja. Siksi asiantuntija-apu on usein tarpeen. 

Halusin selvittää, kannattaako minun – tai nuoren ihmisen ylipäänsä – tehdä testamentti. Vastauksia kysymyksiini sain OP Ryhmän lakimieheltä. Seuraavaksi jaan kanssanne minua askarruttaneet kysymykset ja lakimiehen kattavat vastaukset! Tekstiä on paljon, mutta väitän, että jokaisen testamentittoman kannattaa lukea tämä postaus.

OP:n seniorilakimies Marju Lamminen, kuka voi tehdä testamentin ja miten se tehdään?

Lain mukaan kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö saa testamentilla määrätä jäämistöstään, eli omaisuudestaan. Testamentin saa myös tehdä yli 15-vuotias sellaisesta omaisuudesta, jota hänellä on oikeus itse hallita, kuten työansioista. Mikäli alaikäinen on tai on ollut naimisissa, voi hän tehdä testamentin.

Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa. Todistajien on todistettava testamentti nimikirjoituksillaan sitten, kun testamentin tekijä on allekirjoittanut testamentin tai tunnustanut siinä olevan allekirjoituksensa. Testamentin on täytettävä lain edellyttämät muotovaatimukset, eli testamentti ei ole vapaamuotoinen asiakirja.

Mitä testamentti maksaa ja mikä sen hintaan vaikuttaa? Voiko sen tehdä kotikonstein itse ja jos voi, mitä tulee ottaa huomioon? Onko testamentti asia, jonka tekemisessä ei kannata säästää? Entä mahdolliset verohyödyt suhteessa testamentin hintaan?

Jokaisen testamentin pitäisi olla ainutlaatuinen ja yksilöllinen sekä vastata testamentintekijän omaa elämäntilannetta ja tahtoa. Yhdessä lakimiehen tai asiantuntijan kanssa laaditun testamentin hinta riippuu muun muassa sen vaatimasta työmäärästä. Asiantuntija huolehtii, että testamentti täyttää lain edellyttämät muotomääräykset. Hän osaa lisäksi selvittää testamentin tekijälle testamentista koituvat veroseuraamukset ja mahdolliset verohyödyt ja osaa kirjoittaa testamentin siten, että testamentin tekijän todellinen tahto toteutuu. 

On toki olemassa erilaisia malliasiakirjoja testamenteista, mutta niiden sisältämät mallifraasit voivat johtaa yllättäviin lopputuloksiin. Jos esimerkkifraasin sisältöä ja sen vaikutusta ei täysin ymmärrä, on vaarana, että kirjoittaa testamenttiinsa sellaisia määräyksiä, jotka eivät todellisuudessa vastaa haluttua tarkoitusta. 

Olen lapseton, minulla on kaksi veljeä ja äiti. Omistan osakkeita. Jos kuolisin nyt, haluaisin testamentata omaisuuteni veljilleni, mutta käsittääkseni ilman testamenttia äitini perisi minut. Eikö tällöin testamentin tekeminen olisi myös järkevää verosuunnittelua? Ilman testamenttia kuollessani äitini perisi minut ja sitten vasta hänen jälkeensä veljeni perisivät hänet (olettaen, että 53-vuotias äitini kuolee ennen 24-vuotiaita veljiäni). Tällöin perintöverot maksettaisiin kahteen kertaan, eikö totta? 

 Jotta koko perintö saataisiin ohjattua suoraan veljille, vaatii se testamentin. Lain mukaan vanhemmat perivät henkilön, jolla ei ole omia lapsia tai puolisoa. Jos toinen vanhempi on jo aiemmin menehtynyt, tulevat hänen sijaansa perillisiksi kuolleen henkilön sisarukset, eli isän lapset olettaen, että sisaruksilla on yhteiset vanhemmat.

Tässä tapauksessa perintöverot menisivät lähtökohtaisesti kahteen kertaan äidin ensiksi perimän omaisuuden osalta. On huomioitava kuitenkin perintö- ja lahjaverolain mukaan, että jos kahden vuoden kuluessa sattuu kaksi tai useampia kuolemantapauksia, joiden johdosta olisi suoritettava perintöveroa samasta omaisuudesta, veroa maksetaan vain kerran.

Minulla on opintolainaa. Jos kuollessani en ole maksanut sitä pois, siirtyykö velkani minut periville henkilöille?

Opintolaina menee eri ohjeistuksen mukaan kuin niin sanottu normaali laina. Jos omaisella on ollut valtion takaamaa opintolainaa, ei sitä merkitä perukirjaan. Kela myöntää maksuvapautuksen opintolainasta. 

Muiden lainojen ollessa kyseessä kuolinpesän ja vainajan velat maksetaan kuolinpesän varoista. Kuolinpesän osakkaat eivät peri velkoja tai muutoin ole lähtökohtaisesti vastuussa henkilökohtaisesti vainajan tai pesän veloista. Mikäli pesän varat eivät riitä kaikkien velkojen maksamiseen, jäävät ne velkojien vahingoksi. Laissa on säännelty velkojan suojaamiseksi tietyissä tilanteista, jolloin osakas voi joutua henkilökohtaiseen vastuuseen veloista. Esimerkiksi kuolinpesän osakas voi joutua vastuuseen veloista, jos hän laiminlyö perunkirjoituksen toimittamisen määräajassa.

Milloin testamentin tekeminen on järkevää ja onko omaisuuden määrällä väliä? Maksetaanko perintöverot kaikensuuruisista perinnöistä?

Testamentti on testamentin tekijän testamentin laatimishetkellä ilmaisema viimeinen tahto. Yleensä testamentti laaditaan tulevaisuutta varten ja tulevaisuutta on mahdoton ennustaa, joten mitään euromääräistä omaisuuden rajaa testamentin tekemiselle on myös mahdoton asettaa. Testamentti on erityisen tärkeä henkilöille, jolla ei ole omia lapsia tai sukulaisia, jotka olisivat perillisasemassa. Serkut eivät enää peri. Jos testamenttia ei edellä mainitussa tilanteessa ole, omaisuus päätyy viime kädessä valtiolle. Myös avopuolisoiden kannattaa tehdä testamentti mikäli halutaan, että avopuoliso perii esimerkiksi yhteisesti omistetusta asunnosta kuolleen puolison omistusosuuden.

Perintöveroa ei tarvitse maksaa jos yksittäisen perinnönsaajan perintöosuuden arvo on alle 20 000 euroa. Perukirja ja mahdollinen testamentti määräävät, minkä kokoisesta perintöosuudesta jokainen maksaa veroa. Vainajan kaikki omaisuus merkitään perukirjaan ja perintöverotus kohdistuu nettovarallisuuteen, mikä tarkoittaa sitä, että vainajan varallisuudesta vähennetään sekä vainajan että kuolinpesän velat.

Minkä ikäisenä testamentti kannattaa tehdä? Tekevätkö nuoret yhtä lailla testamentteja kuin vanhemmat?

Testamentti on erityisen tärkeä heille, jolla ei ole omia lapsia tai perillisasemassa olevia sukulaisia. Testamentteja laaditaan nykyään yhä nuorempana. Esimerkiksi avopuolisoiden kannattaa tehdä testamentti, sillä avopuoliso ei ilman testamenttia peri mitään, koska laki ei suojele avopuolisoa mitenkään kumppanin kuoleman jälkeen.

Mitä ongelmia saattaa välttää testamentin tekemisellä?

Tekemällä testamentin voit varmistaa, että juuri haluamasi henkilöt tai tahot perivät omaisuutesi kuolemasi jälkeen. Lakiin on kirjoitettu perimysjärjestys, mutta testamentin avulla voit vaikuttaa tietyin rajoituksin itse lopputulokseen eli siihen kuka perii, mitä perii ja miten, eli millä oikeudella, perii (esimerkiksi omistusoikeudella tai hallintaoikeudella). 

Hyvin ja selkeästi laadittu testamentti todennäköisesti ehkäisee epäselvyyksiä ja mahdollisia riitaisuuksia. Testamentin määräyksillä voit lisäksi varmistaa sen, että perintösi pysyy niiden henkilöiden omaisuutena, joille olet perinnön halunnutkin jättää. Testamenttiin voidaan esimerkiksi sisällyttää ehto, jonka mukaan testamentinsaajan aviopuolisolla ei ole oikeutta perittävään omaisuuteen, omaisuuden tuottoon tai sen sijaan tulevaan omaisuuteen.

Onko testamenttiin liittyen jotakin sellaista tärkeää, mitä usein ihmiset – ja erityisesti nuoret – eivät tule ajatelleeksi?

Jos asuinpaikka on pysyvämmin ulkomailla, on hyvä selvittää ja ottaa huomioon, minkä maan lakia perimykseen ja testamenttiin tulee soveltaa.

Aionko tehdä testamentin itselleni? Kyllä vain!

Vaikka alkuun epäilin testamentin ajankohtaisuutta ja tarpeellisuutta omalla kohdallani, Marju Lammisen kanssa käydyn keskustelun jälkeen oli selvää, että sellaisen teen. Ja lupaan, etten jää vitkuttelemaan asian kanssa, vaan ryhdyn toimeen rivakasti. Lupaan myös läpi elämäni päivittää testamenttiani säännöllisesti aina tilanteiden muuttuessa. Täten pidän huolen siitä, että esimerkiksi valitettavan yleisille perintöriidoille ei kuollessani ole minkäänlaista syytä.

Olen pitänyt testamenttia kerran käsissäni, kun eräs minulle läheinen ihminen menehtyi yllättäen ja äkillisesti. Vaikka siinä surussa juuri mikään ei tuntunut miltään, muistan kokeneeni häivähdyksen rauhaa, kun luin hänen viimeisen tahtonsa. Kaikki oli mietitty valmiiksi, epäselvyyksiä ei ollut. Silloin ymmärsin, että testamentti on lopulta varsin ystävällinen, jopa lohdullinen dokumentti. Nyt tiedän, että haluan jättää jälkeeni saman.