Toimistoille paluu vaatii ponnisteluja aivoiltamme – armollisuus ja aivolepo avainasemassa uuteen normaaliin siirtymisessä

Valtakunnallinen etätyösuositus loppuu lokakuun puolivälissä. Vaikka paluu toimistolle on monelle tervetullut muutos, kuormittaa se meitä ja aivojamme.

Kuva: Johanna Taskinen.

Pandemia-aika ja kotitoimistolta työskentely ovat olleet monelle työntekijälle kuormittavaa aikaa. Etätyöapatia on ollut läsnä usean arjessa, ja henkisistä syistä johtuvia sairaslomia on kirjoitettu poikkeustilan aikana aiempaa enemmän.

Uuteen normaaliin siirtyminen ja työpaikoille palaaminen siintävät monen iloksi jo silmissä, sillä valtakunnallinen etätyösuositus loppuu lokakuun puolivälissä.

Psykologian tohtori ja Heltti Oy:n työterveyspsykologi Mona Moisala muistuttaa, että vaikka konttoreille paluu tuntuu monesta positiiviselta muutokselta, on se samalla meille ja aivoillemme kuormittava tilanne. 

Toimistolle palaava joutuu käyttämään energiaa uuden arjen suunnitteluun ja pohtimaan, millaisista palasista työpäivät ja -viikot sekä elämä ylipäätään jatkossa rakentuu. Uusien rutiinien luominen on aivoillemme työlästä. 

“Ihmisaivot toimisivat mieluummin vanhojen tuttujen rutiinien varassa, sillä silloin aivot kuluttavat vähemmän energiaa”, Moisala kertoo.

Stressioireilua pandemian hellittäessä

Osa ihmisistä saattaa alkaa oirehtia pandemia-ajan kuormittavuuden vuoksi vasta nyt, kun poikkeusajat ovat tulossa päätökseen. 

Ylirasituksen merkkejä ei kuitenkaan kannata pelästyä, sillä on luonnollista, että kuormitusoireet alkavat vasta silloin, kun pidempiaikainen stressi helpottaa. Samasta ilmiöstä on kyse vaikkapa silloin, kun juuri kesälomansa aloittanut sairastuu.

“Se on ihan normaali mielen reaktio. Ihminen reagoi aina muutostilanteisiin jollain tavalla”, Moisala muistuttaa.

Työterveyspsykologin mukaan tärkeintä on tunnistaa ylirasitustila ja suhtautua omiin tuntemuksiin lempeästi. Kukin reagoi kuormitustilanteisiin omalla tavallaan, mutta yleisiä oireita ovat muun muassa huonounisuus, ahdistuneisuus ja ärtyneisyys.

Tilanteen tunnistamisen jälkeen on syytä pohtia, miten kuormitusta voi lähteä purkamaan. Helpotusta voi saada esimerkiksi asteittaisesta toimistolle palaamisesta tai keskustelusta esihenkilön, kollegan tai hr-osaston kanssa. Arjen muutos herättää varmasti jokaisessa tuntemuksia. Vertaistuesta voi olla hyötyä omien kokemusten käsittelyssä.

Jos omat tuntemukset alkavat käydä raskaiksi, kannattaa apua hakea työterveydestä.

“Jos esimerkiksi töihin lähtö tuntuu ahdistavalta, työteho on laskenut selkeästi tai ei saa yöllä nukutuksi, työterveyteen kannattaa ehdottomasti ottaa yhteyttä”, Moisala painottaa.

Aivolepoa ainakin puoli tuntia päivässä

Työterveyspsykologi korostaa muuttuvan arjen keskellä aivolevon merkitystä. Aivolevolla Moisala viittaa sellaiseen tekemiseen, jonka jälkeen on rauhallisempi ja levollisempi olo. Keskeistä on olla läsnä siinä, mitä tekee ja siirtää älylaitteet ja muut ärsykkeet hetkeksi sivuun.

“On tärkeää oppia tunnistamaan, millainen tekeminen tuo omia kierroksia tehokkaimmin alas. Jollekin se on vartin kävelylenkki luonnossa, toiselle viiden minuutin hengitysharjoitus tai vaikkapa rauhallinen tiskaaminen”, Moisala selventää.

Tietotyöläinen joutuu hektisten työpäiviensä aikana käsittelemään paljon tietoa nopeassa tahdissa ja multitaskaamaan, minkä vuoksi aivot ovat kovalla koetuksella.

Sen vastapainoksi Moisala suosittelee järjestämään aivolevon kaltaista vähä-ärsykkeistä aikaa jokaiseen päivään ainakin puolisen tuntia. Lisäksi hän kehottaa priorisoimaan nukkumista, sillä uni on aivoille elintärkeää.

Aika räätälöidä työn tekemisen tapoja

Työterveyspsykologi toivoo, että työpaikoilla ei oleteta ihmisten solahtavan kivuttomasti pandemiaa edeltäneeseen työnteon tapaan.

“Nyt on erityisen tärkeää olla kartalla siitä, miten itse jaksaa ja miten muut ympärillä voivat”, Moisala painottaa.

Työpaikoilla on nyt ylipäätään käsissään oiva hetki räätälöidä työnteon tapaa ja alkaa hyödyntää läsnä- ja etätyön hyviä puolia. Moisalan mielestä olisi tärkeää pohtia, millaiset työtehtävät sopivat konttoripäiviin ja millaiset etätyöpäiviin.

“Etätyöpäiviin kannattaa sijoittaa enemmän keskittymistä vaativia haastavia työtehtäviä ja konttoripäiviin puolestaan ideointia tiimeissä ja yhteisöllisyyttä lisäävää tekemistä”, Moisala toteaa.

Työnteontapaa voi räätälöidä esimerkiksi tiimin kesken sekä mahdollisuuksien mukaan myös itsenäisesti. On tärkeää, että työntekijät saavat itse vaikuttaa työnsä järjestelemiseen.

“Jokainen on oman työnsä ekspertti ja tietää, millainen työviikko juuri hänelle sopii”, Moisala muistuttaa.