Suurin osa rikkaimmista on miehiä – mikä estää naisia vaurastumasta?

**Rikkaimpien tilastoja hallitsevat miehet. Moona Laakso kysyy uutuuskirjassaan Vaurastu kuin nainen kahdeltatoista suomalaiselta naiselta, mikä estää nykynaisia vaurastumasta.**

Vapaa kirjailija-toimittaja Moona Laakso uskoo, että esikuvat voivat muuttaa maailmaa. Kuva: Janica Lönn.

Haastattelin Vaurastu kuin nainen -kirjaani varten kahtatoista menestynyttä naista, joilta kysyin kaikilta saman kysymyksen: mikä estää naisia vaurastumasta?

Kirja sai alkunsa, kun minua alkoi häiritä se, että rikkaimpien tilastoja hallitsivat miehet. Verovuonna 2019 Suomen sadan korkeatuloisimman joukossa oli vain 16 naista. Miksi suurin osa rikkaista on edelleen miehiä?

Sain haastattelemiltani naisilta kysymykseen erilaisia vastauksia. Moni ottaa kirjassa esille historian taakat, jotka edelleen vaikuttavat, koska muutokset tapahtuvat hitaasti.

Ei ole kauaa siitä, kun naisilla ei ollut edes äänioikeutta. Nyt naisilla on mielettömät mahdollisuudet, mutta taloudellinen tasa-arvo ei ole vielä toteutunut. Naisen euro on 84 senttiä ja naisen eläke-euro 78 senttiä (lähteet: täällä ja täällä).

Pörssissä euro on euro sukupuolesta riippumatta, joten sijoittamisen voisi nähdä edistävän sukupuolten välistä tasa-arvoa. Naisten määrä sijoittajina onkin viime vuosina kasvanut kovaa vauhtia, mutta edelleen enemmistö sijoittajista on miehiä.

Yhteiskunnan pölyttyneet, mutta syvälle juurtuneet rakenteet yhtenä esteenä

Monet naisista ovat sitä mieltä, että syy sille, että naiset jäävät vaurastumisessa jälkeen, on pitkälti yhteiskunnassa ja opituissa rakenteissa. Kaikki lähtee oikeastaan jo lasten kasvatuksesta, joka bloggaaja-yrittäjä Natalia Salmelan mielestä on edelleen hyvin sukupuolittunutta: pikkutytöistä käytetään sellaisia adjektiiveja kuin nöyrä, kiltti ja hyväkäytöksinen.

Saman nostaa esille asuntosijoittajayrittäjä Maria Friström: ”Kasvatus on pitkään ollut sellaista, että kiltti tyttö puhuu vain kysyttäessä ja häntä kehutaan, kun hän istuu hiljaa, kun taas poikia kannustetaan aktiivisuuteen.”

Sukupuolittuneisuus näkyy myös siinä, mitä leluja lapsille tarjotaan ja myöhemmin siinä, mitä oppiaineita tyttöjä ja poikia kannustetaan opiskelemaan.

Naiset pohtivat sitä, että myös vanhemmuuteen liittyy vanhanaikaisia mielikuvia. Perinteisen mallin mukaan heterosuhteessa nainen jää lapsen kanssa kotiin.

Salmela toteaa, ettei hänelläkään ollut lähipiirissä esimerkkiä siitä, että mies olisi jäänyt lapsen kanssa kotiin. Hän kertoo saaneensa etenkin naisilta kritiikkiä siitä, että on palannut lapsen tulon jälkeen aikaisin työelämään. Aivan kuin pieni lapsi ei pärjäisi yhtä hyvin isän kuin äidin kanssa. Usein keskusteluissa vedotaan naisten hoivaviettiin, mutta Salmela heittää sen romukoppaan.

”En usko siihen, että naisten hoivavietti olisi täysin fysiologinen juttu”, Salmela sanoo.

Salmelasta on pelottavaa, että joillekin vanhanaikaiset ajatusmallit ovat juurtuneet niin syvälle. Hän haluaakin ravistella naisia ajattelemaan, onko kyse todella omista toiveista.

”Siinä vaiheessa kun ollaan viisikymppisiä, miehet ovat luoneet uraa ja tehneet työssään ja elämässään valintoja, jotka ovat johtaneet kohti hyvätuloista elämää. Naiset taas ovat tehneet muita valintoja ja vielä ehkä ajatelleet tehneensä niin omasta halustaan, vaikka kyse saattaa olla enemmänkin opituista malleista”, Salmela summaa.

Naiset tyytyvät vähempään

Mutta minkä pitää sitten muuttua – maailman vai naisten? Vastaus ei ole yksiselitteinen, mutta monet kirjan naisista ottavat esille sen, ettei syyttävää sormea voi osoittaa pelkästään miehiin tai yhteiskuntaan.

”Minullakin on mieskollegoja, jotka ansaitsevat enemmän, mutta sehän on itsestäni kiinni, osaanko vaatia sellaisen palkan, joka minulle kuuluu. Meidän naisten pitää osata vaatia ja olla röyhkeitä. On aivan turhaa uhriutua”, juontaja-yrittäjä Vappu Pimiä toteaa.

Pimiä pohtii, että yksi syy siihen, miksi miehet ovat naisia vauraampia, voi liittyä riskinottoon. Naiset eivät ole yhtä kovia riskinottajia. Pimiä on yrittäjiä seuratessaan huomannut, että vaurastuminen on usein tapahtunut juuri riskinoton kautta.

Googlella johtajana toimiva Yacine Samb pohtii samaa: miehillä tuntuu olevan enemmän riskinottokykyä, mikä näkyy niin sijoittamisessa kuin työelämässäkin. Miehillä myös saattaa tietyissä tilanteissa olla itseluottamusta enemmän ja he voivat mennä esimerkiksi palkkaneuvotteluihin röyhkeämmin.

Naiset tyytyvät vähempään. Näin toteaa pitkän linjan osakesijoittaja ja Naisten Oman Pörssiklubin perustaja Marja-Leena Haapanen.

”Jos ajattelee, että vähempikin riittää, se lukitsee jotakin aivoissa, niin ettei tule tavoitelleeksi enempää. Ja yleisesti ottaen etenkin naiset ajattelevat juuri niin vaatimattomasti, kun pitäisi ajatella isommin!”, Haapanen toteaa.

Naisesikuvien uusi valtakausi

On hyvä kyseenalaistaa opittuja malleja, katsoa peiliin ja kysyä itseltään, mitä oikeasti haluaa. On myös tärkeää huomata, että missä on rahaa, on valtaa.

”Valta tuo aina mukanaan mahdollisuuden päättää rahasta. Naisten pitää tajuta, että joku muu, mies tai yhteiskunta, päättää heidän rahoistaan, jos he itse eivät pysty sitä tekemään”, varallisuusvalmentaja Terhi Majasalmi toteaa.

Loppujen lopuksi haastattelemani naiset ovat yhtä mieltä sitä, että tärkeämpää kuin pääsy tulolistojen kärkeen on naisten taloudellinen itsenäisyys. Silloin valta omasta elämästä on omissa käsissä ja voi lähteä esimerkiksi huonosta parisuhteesta tai työpaikasta.

Itse asiassa naisten pitkäjänteisellä ja riskittömällä tavalla sijoittaa pääsee jo pitkälle. On tutkittu, että naiset myyvät omistuksiaan harvemmin kuin miehet ja karttavat miehiä enemmän riskiä. Pitkällä aikavälillä tällainen pitkäjänteinen sijoittaminen johtaa usein parempaan tulokseen.

Samb on kuitenkin yhteiskunnallisesti sitä mieltä, että rikkaimpien joukkoon pitäisi saada lisää naisia.

”Meillä pitää olla esikuvia, ja jos kukaan meistä ei sano, että haluan tuonne kärkeen, silloin sitä esikuvaa ei ole”, Samb sanoo.

Myös Friström ottaa esille naisesikuvien merkityksen. Pitkään sijoittamisen ja vaurastumisen maailmassa esikuvat ovat olleet miehiä ja naisten puuttuminen on voinut olla esteenä naisten vaurastumiselle.

Itse en olisi alkanut sijoittaa ilman rahasta julkisuudessa puhuvia naisia ja siksi halusin koota kirjan naisesikuvista. Uskon, että esikuvat voivat muuttaa maailmaa.

Valta on miehillä, mutta kuinka kauan?

Moona Laakso – Vaurastu kuin nainen (2021, Into Kustannus) on saatavilla kirjakaupoista ympäri maan sekä äänikirjapalveluista.