Mihin sopimus rahasta perustuu?

Mitä raha on? Taloustiedebloggari Milla Inkeroinen kertoo, mitä nykyisestä rahajärjestelmästä kannattaa ymmärtää.

Kuva: Veera Kesänen.

Muistan elävästi hetken, jona tajusin, että rahaa ei ole olemassa. 

Ysiluokan yhteiskuntaopin opettajani tarjoili tämän oivalluksen sanomalla, että raha on ihmisten välinen yhteinen sopimus ja että ilman erillistä sopimista setelit eivät olisi muuta kuin paperia.

Miten keksitty sopimus voi olla keskeisin yhteiskuntia pyörittävä voima? Jopa rikolliset, jotka eivät muuten välitä yhteiskunnan säännöistä, tavoittelevat usein taloudellista hyötyä.

Halusin ehdottomasti tietää lisää.

Olen sittemmin oppinut rahasta, sen arvosta ja maailmantaloudesta paljon. Siitä huolimatta välillä tuntuu aivan mahdottomalta käsittää, mihin talousjärjestelmämme perustuu. 

Miten ja miksi rahan arvo määräytyy? Mitä jos joku päättäisi lopettaa yhteisen sopimuksen rahasta? 

Kultakanta lisäsi luottamusta valuuttoihin

Modernin rahan alkuaikoina kolikoiden ja setelien arvo oli sidottu kultaan. Tätä periaatetta kutsutaan nimellä kultakanta. Periaatteessa oli mahdollista kävellä setelin kanssa pankkiin, ja pyytää setelin arvoa vastaavan määrän kultaa. Kullan avulla valuutat pysyivät vakaina ja luotettavina.

Kullan arvo perustuu sen rajalliseen määrään maapallolla. Kultaa ei voi tehdä lisää. 

Kolikot ja setelit otettiin käyttöön ikään kuin kullan sijaisina: kultaharkkojen kantaminen torille ja niillä maksaminen olisi ollut turhan vaivalloista. Maksu haluttiin suorittaa ketterämmin.

Rahan arvon sitominen jalometalliin oli kaikessa yksinkertaisuudessaan loistava idea. Näin varmistettiin, että maksun vastaanottaja voi käyttää saamaansa omaisuutta mennessään itse ostoksille. Kultakanta lisäsi luottamusta järjestelmään.  

Myös Suomen markka sidottiin kullan arvoon ajoittain. Kultakantaa edeltävänä aikana, 1800-luvun puolella, käytössä oli hopeakanta samalla idealla.

Euron tai muiden valuuttojen arvoa ei ole sidottu jalometalleihin. Kultakannasta luovuttiin asteittain 1900-luvun aikana. Viimeinen naula arkkuun oli USA:n lopullinen luopuminen kultakannasta 1970-luvulla.

Rahan neljä tärkeintä ominaisuutta

Nykyinen rahajärjestelmä on kaikkea muuta kuin konkreettinen kultakanta. Kysymykseen ”mitä raha on?” on helpoin vastata listaamalla rahan universaalit ominaisuudet.

Tärkeimpiä rahan ominaisuuksia on neljä kappaletta.

Ensimmäinen niistä on, että rahalla pitää voida ostaa asioita. Toisena tulee mahdollisuus vertailla asioiden arvoa. Kolmantena tulee kyky maksaa velka pois rahalla. Ja vielä viimeisenä: rahan pitää olla tapa säästää arvoa myöhempää käyttöä varten. 

Kaikki nämä ominaisuudet liittyvät jollain tapaa rahan käyttötapoihin, mutta eivät määrittele, millaista rahan pitäisi konkreettisesti olla. Kukaan ei käske, että rahan tulee olla seteleitä tai kolikoita. Sen tulee vain olla niin laajasti käytössä, että kriteerit täyttyvät.

Taivaalta sataa rahaa

Nykyraha, eli fiat-raha, on arvotonta muussa käytössä kuin rahana. Sen arvo perustuu siis vain ja ainoastaan ihmisten väliseen sopimukseen. (Toki, jos seteleillä haluaa lämmittää takkaa, niin voi tehdä. Polttopuut saattavat silti suoriutua tehtävästä seteleitä paremmin.) 

Arvottomuutensa lisäksi fiat-rahasta puuttuu takaus siitä, että rahan saisi muutettua arvokkaaksi omaisuudeksi. Kukaan ei lupaa, että pystyisit aina vaihtamaan pankkitilisi saldon tiettyyn määrään jalometalleja.

Edellä mainituista syistä fiat-raha mahdollistaa muita talouden lieveilmiöitä – kuten inflaation ja deflaation.

Lue lisää: Inflaatio ja miksi se on tärkeä ymmärtää

Lue lisää: Deflaatio – Miksi rahan arvon kasvu ei ole avain onneen?

Fiat-rahaa voi painaa lisää niin paljon kuin sielu sietää ja sitä voi vaikka jakaa kaikille kansalaisille ilmaiseksi, niin kuin USA:ssa on tehty koronakriisin aikana. Tähän saatetaan viitata keskusteluissa sanalla helikopteriraha. Helikopteriraha visualisoi ajatusta, jossa rahaa sataa taivaalta syliin, mitään tekemättä.  

Kultakanta, fiat-raha ja helikopteriraha. 

Hienoista termeistä huolimatta päädyn aina itse samaan lopputulokseen: raha on vain yhteinen sopimus. En ole vielä varma siitä, onko se hyvä juttu vai ei.