Talousrintaman nykynäkymät – Miten sijoittajan kannattaa toimia?
Useammat maailmanlaajuiset kriisit vaikuttavat pörssissä yhtä aikaa. Mitä siitä pitäisi ajatella? Kysyimme asiantuntijoilta, miltä talousrintamalla näyttää tällä hetkellä ja mitä sijoittajan kannattaa tehdä. Spoileri: “Pysy sijoitussuunnitelmassasi” on yhä kelpo neuvo!
Kuva: Veera Kesänen
Talous on yksi yhteiskuntamme peruspilareista. Talouden heilahtelut vaikuttavat yhteiskuntaan ja yhteiskunnan muutokset heijastuvat talouteen.
Let’s kerrataan! Ensin koronaviruspandemia muutti arkeamme useammaksi vuodeksi ja sen jälkiä korjataan osittain edelleen. Vähän yli vuosi sitten alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa toi mukanaan taas uusia vaikutuksia yhteiskuntaan ja talouteen. Miltä markkinoilla näyttää tällä hetkellä? Kysyimme Nordean strategilta ja OP:n säästämisen ja sijoittamisen asiantuntijalta, mikä talousmarkkinoilla puhuttaa ja mihin kannattaisi sijoittaa juuri nyt.
Pandemia-ajan toimet ovat hidastaneet talouskasvua
Koronapandemia aiheutti pörssiin voimakkaita ja lyhytaikaisia heilahteluja, mutta pandemia ei enää vaikuta suoraan pörssiin. Nordean strategi Hertta Alavan mukaan jälkiseurausten kanssa joudutaan painiskelemaan vielä pitkään.
“Nykyinen inflaatio-ongelma kehittyi pandemian vuoksi, kun rajoitustoimet aiheuttivat tuotantoketjujen pullonkauloja ja elvytystoimet tukivat kulutuskysyntää. Lisäksi useissa maissa nähty huikea nousu valtionvelan määrässä on pandemia-ajan tukitoimien seurausta. Velkakehityksen kääntäminen tulee edellyttämään sekä säästötoimia julkisella sektorilla että veronkorotuksia. Nämä toimet hidastavat talouden kasvua”, Alava sanoo.
Alavan mukaan koronapandemia ei varsinaisesti tehnyt pörssistä aiempaa epävakaampaa, mutta viime aikoina pörssiin ovat vaikuttaneet monet eri kriisit yhdessä.
”Toki korona-ajan kovat rajoitustoimet tekevät luultavasti pörssin aiempaa herkemmäksi mahdollisten uusien pandemiauutisten suhteen, kun sijoittajat joutuvat pohtimaan, ovatko poliitikot jatkossakin valmiita näin koviin rajoitustoimiin”, Alava tarkentaa.
Pahin on ehkä jo takana – riskipitoiset pankit aiheuttavat huolta
Ukrainassa käynnissä olevan Venäjän hyökkäyssodan alkaessa energian hinta nousi korkeaksi. Alavan mukaan energiakustannukset ovat laskeneet huippulukemista, mutta eivät ole vielä samalla tasolla kuin ennen sodan alkamista. Sota vaikuttaa myös edelleen esimerkiksi ruuan hintaan.
”Energian ja ruoan hinnan nousu ovat pahentaneet inflaatiota ja siten lisänneet koronnostojen tarvetta. Koronnostot puolestaan ovat painaneet osakekursseja”, Alava kertoo.
Koska Eurooppa selvisi talvesta ilman akuuttia energiapulaa ja Kiina on luopunut koronarajoituksistaan, pörssit ovat toipuneet viime syksyn matalimmilta tasoilta. Tämä on johtanut siihen, että sekä Kiinan että Euroopan talouskasvuennusteita on nostettu kuluvan vuoden alussa.
”Maaliskuun pankkihermoilu luo kuitenkin epävarmuutta lähikuukausien näkymien suhteen. Voi olla, että pahin on jo nähty ja vaikutukset reaalitalouteen lainamarkkinoiden kiristymisen kautta jäävät lieviksi. Varmuutta tästä ei kuitenkaan ole”, Alava kertoo.
”Laajat osakeindeksit selvisivät pankkihermoilusta vähin vaurioin, mikä kertoo sijoittajien luottamuksesta siihen, että tilanteesta ei ole kehittymässä pankkikriisiä tai luottolamaa. Erityisen suuria kurssiliikkeitä on nähty lähinnä niiden pankkien kohdalla, jotka on nähty riskipitoisimpina”, hän jatkaa.
Syklisten alojen yrityksillä haasteita saada rahoitusta
OP-ryhmän säästämisen ja sijoittamisen asiantuntija Tiina Routamaa kertoo, että inflaatio on vaikuttanut sekä yrityksiin että yksityisiin ihmisiin. Inflaatiota on pyritty hillitsemään nostamalla korkoja, mikä on puolestaan aiheuttanut viime viikkoina vähemmän säännellyille pankeille hankaluuksia. Routamaakaan ei usko, että seurauksena olisi pankkikriisi.
”Pienenä shokkireaktiona sijoittajat myivät pankkiosakkeita laajalti, mutta vaikuttaisi siltä, että eurooppalainen säännelty pankkisektori sekä Yhdysvaltojen suuremmat ja säännellymmät pankit eivät kuulu hankaluuksiin joutuneiden pankkien tavoin riskiryhmään. Summauksena: volatiliteetti eli heilahtelu on ollut kohtalainen jo kolme vuotta, ja varmasti sellaisena jatkuu jonkin aikaa, sillä maailmantilanne ei ole edelleenkään vakaa”, Routamaa sanoo.
Alavan mukaan luotonsaannin vaikeutuessa tilanteesta kärsivät todennäköisesti pienemmät yritykset eivätkä niinkään pörssiyhtiöt. Hänen mukaansa vaikeinta tulee olemaan sellaisilla yhtiöillä, jotka ovat jo entuudestaan korkeasti velkaantuneita ja jotka toimivat niin sanotuilla syklisillä toimialoilla.
”Pankit eivät enää lainaa mielellään tällaisille yhtiöille, jos epävarmuus kasvaa. Luotonmyöntämiskriteerit olivat jo kiristyneet ennen maaliskuun pankkihermoilua, joten tilanne ei ole aivan uusi. Toisaalta, jos lainamarkkinat uhkaavat kiristyä liikaa, keskuspankit todennäköisesti lopettavat koronnostot, mikä rauhoittaisi rahoituskustannusten nousua”, Alava sanoo.
Pysy sijoitussuunnitelmassasi – harkitse myös korkosijoituksia
Alava muistuttaa, että tileille maksettava korko on alhaisempi kuin inflaatio. Tämän vuoksi varallisuuttaan ei kannattaisi makuuttaa pankkitilillä.
”Säästöjen reaaliarvo supistuu tilillä varmuudella. Siksi kannattaa sijoittaa, mutta on tärkeä tehdä se suunnitelmallisesti ja oman riskinottohalukkuuden mukaan”, Alava sanoo.
Routamaan mukaan tärkeää on pysyä omassa sijoitussuunnitelmassa. Hänkään ei suosittele rahojen säilyttämistä tavallisella tilillä.
”Se on selvää, että inflaatio ei puolla tilisäästämistä. Jos aikahorisontti on riittävän pitkä, kannattaa miettiä tuotto-odotukseltaan houkuttelevampia vaihtoehtoja. Tälläkin kertaa se pitkän aikavälin sijoitussuunnitelma kannattaa pitää”, Routamaa sanoo.
Uutena mahdollisuutena hän mainitsee korkosijoituskohteet.
”Uutena meillä on osakkeiden ja vaihtoehtoisten sijoitusten lisäksi mahdollisuus löytää tuottoja myös korkosijoituskohteista, kuten korko- ja yhdistelmärahastoista, velkakirjoista ja strukturoiduista tuotteista. Näissä tuotteissa nousevat korot aiheuttavat usein pääoman heilahtelua, mutta velkakirjakannan uusiutuessa paremmalle korkotasolle myös potentiaalia löytyy”, Routamaa summaa.
