Talouden puhutuimmat: energiakriisi vaikuttaa jo asuntomarkkinoihin, kylmenevätkö talot ensi talvena?
Talousmaailman puhutuimmat aiheet lyhyesti. Sarjan toisessa osassa käsitellään energiakriisiä, osakesijoittajien määrän jumahtamista ja syyskuisen budjettiriihen keskeisimpiä päätöksiä.
Energiakriisi vaikuttaa voimakkaasti asuntomarkkinoilla ja tuntuu jokaisen asujan ja yrittäjän taskussa. Hallitus pyrkii helpottamaan kansalaisten arkea verohelpotuksin ja erilaisilla tuilla. Epävarmassa tilanteessa myös uusien osakesijoittajien määrä on jumahtanut paikoilleen ensi kertaa vuosiin.
Energiakriisi vaikuttaa myös asuntoihin
Sähkön hinnan kallistuminen ja kaasun riittoisuus vaikuttavat suuresti ensi talven oloihin jokaisessa kodissa. Energiakriisi vaikuttaa myös esimerkiksi liiketilojen käytäntöihin. Yle uutisoi, että joissain kaupoissa on päätetty esimerkiksi sammuttaa juomakaapit ja mainostaulut yöksi.
Energiakriisi on vaikuttanut myös asuntomarkkinoihin. Yle uutisoi Vantaalla myynnissä olevasta paritalon puolikkaasta, jonka ostajalle luvataan sähkö kaupan päälle. Ylen uutisessa haastatellun kiinteistövälittäjän mukaan sähkölämmitteisten talojen kysyntä on selkeästi laskenut kesän ja alkusyksyn aikana, vaikka erityisesti perheasuntojen kysyntä on yhä korkea pääkaupunkiseudulla.
Vaikka maakaasun käyttö on Suomessa vähentynyt merkittävästi, käytetään sitä yhä monen rakennuksen lämmittämiseen. Suomen kaasun siirtoverkkoyhtiö Gasgridin laskelmista selviää, että Venäjältä tulevan kaasun korvaavan LNG-terminaalin kapasiteetti ei pysty kovimpina pakkaspäivinä vastaamaan kysyntään. Porissa sijaitseva LNG-terminaali otettiin käyttöön kesäkuussa. Se on Suomen ensimmäinen nesteytetyn maakaasun terminaali.
Tärkeässä osassa energiakriisin vakavuudessa onkin ensi talven lämpötilat: jos elohopea laskee toistuvasti paukkupakkasille, lämmityskulut luonnollisesti kasvavat.
Energiakriisillä on kauaskantoisia seuraamuksia myös rakentamiseen. Helsingin Sanomat analysoi, että tulevaisuuden asunnot ja talot voivat olla vielä nykyistäkin pienempiä ja neliöiden hyötykäyttöä arvioidaan tarkemmin. Sähkölämmitys tuskin kuitenkaan on menneen talven lumia, sillä sähkö on ainoa energiamuoto, jota voi tuottaa fossiilittomasti.
Budjettiriihi: tukea energiakriisistä selviämiseen ja opiskelijoille
Hallitus kokoontui syyskuun alussa neuvottelemaan valtion rahojen käytöstä ensi vuodelle budjettiriiheen. Budjettiriihen lopputulemana on helpotuksia tavallisten kansalaisten arkeen. Helpotukset kustannetaan velalla.
Ylen kokoama tiivistys kertoo, että valtio joutuu ottamaan noin 8,1 miljardia euroa lisävelkaa. Hallituksen talousarvion mukaan valtion tulot on noin 72,4 miljardia euroa, kun taas menot 80,5 miljardia. Valtion menoja tulee ensi vuonna lisäämään esimerkiksi sote-uudistus, kun uusia hyvinvointialueita rahoitetaan valtion kassasta.
Valtio pyrkii helpottamaan kansalaisten tuskaa veronalennuksilla ja tuilla. Pakettiin kuuluu muun muassa se, että sähkön arvonlisäveroa pudotetaan 24 prosentista 10 prosenttiin. Lisäksi määräaikaisia sähkötukia voidaan myöntää pienituloisille kotitalouksille.
Tukea annetaan myös opiskelijoille. Ateriatukea korotetaan 25 sentillä per tuettu ateria. Samalla opintolainaan kokeillaan alueellisia opintolainahyvityksiä, uutisoi Yle. Kokeilussa vastavalmistunut voi saada opintolainasta hyvitystä muuttamalla töihin tiettyihin kuntiin Pohjois- ja Itä-Suomessa. Kokeilussa on mukana yhteensä 25 kuntaa, joissa kärsitään työvoimapulasta. Kokeilulla halutaan kannustaa nuoria muuttamaan laajemmin ympäri Suomen.
Osakesijoittajien määrä jumahti paikoilleen
Kun pankit mahdollistivat osakesäästötilien avaamisen vuonna 2020, sijoittajien määrä nousi ennennäkemättömällä vauhdilla. Osakesäästötilit käynnistivät kansankapitalismin voimakkaan nousun Suomessa. Viime vuosikymmenen aikana piensijoittajien määrä pörssissä on pysynyt tasaisena, mutta vuoden 2020 jälkeen määrä kasvoi lähemmäs 150 000:lla, eikä edes korona hidastanut kasvuvauhtia.
Kuluneen vuoden keväällä sijoittajien määrä on kuitenkin jumahtanut paikalleen. Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri kommentoi Ylen haastattelussa, että sijoittamisinnon laskuun on vaikuttanut Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan. Heti sodan alettua helmikuussa ei vielä näkynyt vaikutuksia ja vielä maaliskuussa uusia sijoittajia tuli markkinoille, mutta huhtikuussa kehitys tyssäsi. Sota on lisännyt epävarmuutta taloudessa muun muassa energiakriisin, inflaation ja korkojen nousun muodossa.
