Mitä ihmettä Kiinassa tapahtuu nyt? Näitä asioita sijoittajan kannattaa seurata

Kiinan poliittinen riski ja heikko talouskasvu huolestuttavat asiantuntijoita. Uhkana on  globaalin talousverkoston pirstaloituminen.

Kuva: Johanna Taskinen

Made in China -teksti on pitkään ollut länsimaissa näkyvä merkki Kiinan valtavasta massatuotannosta. Kiinaa on pidetty pitkään maailmantalouden veturina, joka porskuttaa eteenpäin, vaikka länsimaissa talouskasvu sakkaisi. Tilanne on kuitenkin muuttunut ja myös Kiinan tilanne on kehno. 

Aasian kehityspankin tuoreen ennusteen mukaan Kiinan talouskasvu on tänä vuonna vain 3,3 prosenttia. Se tarkoittaisi, että Kiinan talouskasvu jäisi alle alueen yleisen talouskasvun ensimmäisen kerran sitten vuoden 1990. 

“Kiinan suhdannetilanne on heikko. Pääsyy heikkouteen on tiukka koronapolitiikka, joka syö erityisesti kotitalouksien luottamusta. Tästä kärsivät palvelualat ja kiinteistöala, kun asuntokauppojen lukumäärä on erittäin matala. Tästä johtuen kassavirta kiinteistöyrityksiin on heikko ja asuinrakentaminen on supistunut rajusti”, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu avaa.  

Koivun mukaan kasvunäkyvät tuskin muuttuvat merkittävästi, ellei järeissä koronatoimissa tapahdu muutosta.  Lokakuussa järjestetään Kiinan kommunistisen puolueen puoluekokous, jonka myötä Xi Jinping jatkaa yhä maan johdossa. Puoluekokouksen jälkeen nähdään, mihin suuntaan tilanne talous- ja geopolitiikan osalta etenee. 

“Mahdollista on myös koronapolitiikan jonkinlainen kevennys kokouksen jälkeen. Erityisenä mielenkiinnon kohteena on myös se, millaisia nimityksiä Kiinan korkeimpaan johtoon Xin ympärille tulee: nimitetäänkö konservatiivisia henkilöitä vai liberaalimpaa linjaa”, Koivu sanoo.  

Sanktiokierre syvenee 

Kiinaan liittyvä poliittinen riski on kasvanut. Moni pelkää, että Kiina on seuraava Venäjä, josta yritykset ovat Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan myötä siirtäneet tuotantoansa pois. Etenkin Kiinan jännitteiset välit Taiwaniin herättävät huolta.  Kiina on talousjätti, joten sen vaikutus maailmantalouteen on paljon suurempi kuin Venäjän. Monilla suomalaisyhtiöilläkin on sijoituksia ja liiketoimintaa Kiinassa.

Laajempi pelko on, että Kiinan talouskasvun raju heikkeneminen ajaa maailmantaloutta kohti taantumaa. Ulkopoliittisen instituutin tutkimusjohtaja Mikael Wigellin mukaan vakava ongelma on myös sanktiokierre, johon länsimaat ja Kiina ovat ajautuneet. ​​Länsimaat ovat asettaneet sanktioita Kiinalle maan ihmisoikeusrikkomusten takia.

“Sanktioista on tullut keskeinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen väline. USA on asettanut yhä enemmän sanktioita kiinalaisyhtiöille. Varsinkin teknologian vientirajoitukset vaikuttavat Kiinan talouteen.” 

Wigellin mukaan sanktiokierre vaikuttaa maailmantalouden luottamukseen. Riskinä on, että Kiina omalta osaltaan rupeaa asettamaan yhä enemmän pakotteita länsimaille ja vetäytymään talousyhteistyöstä heidän kanssaan.

“Silloin tuotantoketjut hajoaisivat. Olemme hyvin riippuvaisia Kiinasta. Esimerkiksi lääketeollisuudessa tulisi puutetta tavaroissa”, Wigell selittää. 

Digitaalinen ja vihreä siirtymä ovat myös vahvasti Kiinasta riippuvaisia. Kiinan kontrollissa ovat esimerkiksi akkumetallit, joita tarvitaan sähköautoihin. 

Kansainvälisissä standardijärjestelmissä, joissa päätetään mm. tuotteiden ja palveluiden ominaisuuksista kuten siitä, että ympäri maailmaa voi maksaa Visa-kortilla, on tapahtunut viime aikoina muutoksia. Aiemmin standardeista päättivät markkinat. Nyt sen sijaan valtiot ovat vahvasti puuttumassa peliin.   

“Kilpailu standardeista on kiihtynyt ja riskinä on se, että globaalit talousverkostot hajoavat pienempiin osiin. Kiina pyrkii vahvasti luomaan uusia standardeja ja lisäämään omavaraisuuttaan, jotta se ei olisi niin riippuvainen länsimaista”, Wigell avaa tilannetta. 

Wigell näkee kehityskulun ainoana mahdollisena pysäyttävänä tekijänä sen, että Kiina asettuisi Venäjää vastaan. Tällöin länsimaat voisivat luopua pakotteista Kiinaa vastaan.   

Mitä sijoittaja voit tehdä Kiina-sijoituksilleen?

Kiina-riski on noussut merkittävästi ja Wigellin mukaan Kiina-sijoitusten kanssa pitää olla nyt tarkkana. 

“Kiinaan sijoittamisessa on enemmän riskejä kuin aikaisemmin. Tilanne on se, että sanktioita tulee enemmän ja irtikytkentää tapahtuu paljon. Kiina pyrkii pönkittämään omaa teknologista autonomiaansa, ja samaa tapahtuu USA:ssa.” 

Mitä sitten voi tehdä, jos on sijoittanut Kiinaan? Wigell neuvoo selvittämään sijoittamiensa yritysten arvo- ja tuotantoketjuja. 

“Kohonnut Kiina-riski kannattaa ottaa huomioon ja katsoa, miten tuotantoketjut ovat riippuvaisia Kiinasta. Kannattaa selvittää, onko joku tuotanto helppo siirtää muualle Kiinasta.” 

Wigellin mielestä suomalaisten yritysten tulisi nyt kääntää katseet aktiivisesti Kiinaan. 

“Liian vähän on reagoitu suomalaisissa yrityksissä Kiinaan, koska on kiikaroitu Venäjää. Fokus pitäisi siirtää jo aika paljon enemmän Kiinan suuntaan.”