Suoritin kaksi taloustieteen tutkintoa, mutta pelkäsin silti lainaa

Pelkäätkö lainaa? Et suinkaan ole ainoa! Danske Bankin senioristrategi Kaisa Kivipelto kertoo omista ajatusvinoumistaan lainan suhteen ja valottaa suomalaisten lainakäyttäytymistä uuden tutkimuksen pohjalta.

VIERASKYNÄ

VIERASKYNÄ

Kaisa Kivipelto. Kuva: Danske Bank

Nyt seuraa tosielämän varoittavia esimerkkejä: Siirtyessäni työelämään luulin, etten saisi asuntolainaa, enkä siksi edes selvittänyt asiaa pankista. Nyt tiedän, että olisin todennäköisesti saanut. 

Työelämään siirryttyäni ryhdyin nopeasti lyhentämään opintolainaani, koska laina oli mielestäni paha asia, josta on päästävä pian eroon. Tämän vuoksi asuntoon säästäminen lykkääntyi. Ostin ensiasuntoni verrattain myöhään. 

En viisastunut vielä näidenkään jälkeen vaan otin ensimmäiseen asuntolainaani lyhyen laina-ajan, jotta saisin pakkosäästettyä tehokkaasti seuraavaa, suurempaa asuntoa varten. Paremman tuoton ylimääräiselle lyhennyssummalle olisin saanut pörssissä. 

Pahempiakin rahamokia on, mutta suoraan sanottuna hävettää, etten taloustieteen opinnoistani ja rahoitusalalla työskentelystäni huolimatta tehnyt aikoinaan fiksumpia taloudellisia päätöksiä. 

Tästä kaikesta syytän suomalaista lainoihin liittyvää ajattelutapaa. Tämä perimätieto on ilmeisesti niin syvälle iskostunutta, ettei auta, vaikka on pari maisterintutkintoa taloustieteistä. 

Suo siis itsellesi armoa, jos tunnistat tällaisia ajatuksia itselläsi, kuten “laina on aina pahasta, joten se on maksettava mahdollisimman pian pois” tai “saadakseen lainaa on asiakkaan tultava paikalle hattu kourassa ja valtavien vakuuksien ja omarahoitusosuuksien kera anelemaan armoa”. Näinhän ei tietenkään ole, nyt vähän vanhempana ja ehkä myös viisaampana voin todeta. 

Uunituoreen tutkimuksen mukaan Suomessa lainoja maksetaan armotta ja liian nopeasti

90-luvun laman vaikutukset näkyvät yhä nykypäivän ajatusmaailmassa. Me Danske Bankissa kysyimme asiasta noin 1500 suomalaiselta maaliskuussa 2022. YouGovin teettämässä kyselyssä selviää, että joka neljäs vastaaja haluaa maksaa asuntolainan mahdollisimman pian pois ja asuntolainallisista vastaajista joka viides olikin lyhentänyt asuntolainaansa pois maksuohjelmaa nopeammin viimeisten 12 kuukauden aikana. 

Joka seitsemäs kyselyyn osallistujista ei käyttäisi lyhennysvapaita, vaikka haluaisi kartuttaa säästöjä, remontoida kotia, pitää pidemmän tauon töistä tai edes joutuessaan työttömäksi! 

Lainanlyhennysten lisäksi pitäisi voida säästää ja sijoittaa

Jotta ette lankeaisi samojen ajatusvirheiden uhriksi kuin minä, miten asuntolainaan pitäisi sitten suhtautua? Ensiksi haluan painottaa, miten tärkeää on säästää ja sijoittaa myös muihin omaisuusluokkiin kuin omaan asuntoon. Mitä aikaisemmin aloitat esimerkiksi rahastosijoittamisen, sitä voimakkaammin pääset hyötymään korkoa korolle -ilmiöstä. Sijoittamisen rooli oman varallisuuden kasvattamisessa on erityisen tärkeää sellaiselle, jonka asunto sijaitsee kasvukeskuksen ulkopuolella. Siellä on suuri riski, että asunnon arvo laskee. Lyhyesti: samaan aikaan, kun säästää asuntoa varten tai lyhentää asuntolainaa, kannattaa myös sijoittaa. 

Sitten kun asunnon hankinta on ajankohtaista, pitää asuntolaina mitoittaa niin, että kykenee samaan aikaan myös säästämään puskuria varten sekä sijoittamaan pitkäjänteisesti. Kaunis ajatus, mutta ehkä ajattelet, ettei tämä ole mahdollista kasvukeskusten käsistä karkaavien asuntohintojen maailmassa. 

Taikasana tässä on asuntolainan maksuaika. Älä tee kuten minä ensimmäisen asuntolainani kanssa, vaan kysy pankilta, miten pidempi lainan takaisinmaksuaika vaikuttaisi kuukausierän suuruuteen. Olisit myös edelläkävijä, sillä kaikista kyselyymme vastanneista vain reilu neljännes pitää yli 20 vuoden maksuaikaa sopivana. 

Palataan nyt vielä tunnustuksiini: jouduin uusimman asuntolainamme kanssa kohtaamaan taas perimätiedon jättämät ajatuspinttymät. Otimme heti laina-ajan alkuun kuuden kuukauden lyhennysvapaan uudelle asuntolainalle perhevapaiden vuoksi, mutta teki melkein mieli laittaa pankille (eli omalle työnantajalleni!) viestiä, että anteeksi, kun olemme näin huonoja asiakkaita. 

Asian pihvi on kuitenkin se, että asuntolainan kuuluu olla normaalin elämän mahdollistaja. Ja koska perhevapaat ovat jossain määrin yleisesti hyväksytty syy ottaa lyhennysvapaata, niin yhtä hyvin sitä voi hyödyntää vaikkapa puskurin säästämiseen, remontointiin tai vaikka uuteen ammattiin kouluttautumiseen. 

Onneksi nykyään tiedän kertoa, että asuntolainaan kannattaa suhtautua välineenä, joka mahdollistaa vaurastumisen ja ennen kaikkea oman näköisen elämän!

KAISA KIVIPELTO

Danske Bankin senioristrategi, Taloudellinen mielenrauha -podcastin juontaja, kahden lapsen äiti, tinkimätön feministi ja suorasanainen pohjalainen. Opiskellut Helsingin kauppakorkeakoulussa ja Skotlannissa St. Andrewsin yliopistossa. Työhistoriaa osakesalkunhoitajana. Vapaa-ajalla Kaisan löytää metsästä harrastamasta koiran kanssa.

‎Vieraskynä

Haluatko sinäkin vieraskynäilijäksi? Lähetä tekstisi osoitteeseen evita@mimmitsijoittaa.fi!

Edellinen
Edellinen

Miksi raha hävettää? Ihmismielen alkukantaisuus ylläpitää uhkatilaa

Seuraava
Seuraava

Vauraus tekee tilastollisesti onnelliseksi, jaettu vauraus kaikkein onnellisimmaksi