Sijoittajatarina: Kolmenkympin kynnyksellä ja tili miinuksella

Osakepoimintaan keskittyvä Mimmien toimittaja Aini Palomo on kulkenut jännittävän matkan sijoittajaksi. Mikä sai Ainin tajuamaan, että nyt on aika ottaa vastuu omasta taloudesta ja ryhtyä hommiin, jos hän haluaisi kerryttää varallisuutta? Kuinka matematiikkaa ja numeroita inhoavasta humanisti-kauppatieteilijästä tuli osakesijoittaja? Lue Ainin omin sanoin kertoma tarina ja inspiroidu. 

Aini Palomo on kulkenut pitkän ja monivaiheisen tien menestyväksi sijoittajaksi: Kuva: Rosa-Maria Vuori

Huomaathan, että sijoittamiseen liittyy aina riski sijoitetun varallisuuden menettämisestä. Emme koskaan anna sijoitusneuvoja. Sijoita aina oman riskinsietokykysi mukaan.

2018 – Madridista maitojunalla kotiin

Palataan syksyyn 2018. Olin hiljattain palannut takaisin Suomeen Madridista, jossa olin viettänyt vauhdikkaan vuoden, jolloin rahankäyttöni oli ollut vähintään yhtä vauhdikasta. 

Madridissa eletyn vuoden jäljiltä tililläni oli pyöreät nolla euroa ja olin siskolleni velkaa reilut 400 euroa. Minulla ei ollut sillä hetkellä todellakaan varaa vuokra-asuntoon Helsingissä, joten muutin tilapäisesti asumaan vanhempieni luokse keskelle maaseutua. Silloin totuus iski vasten kasvojani: täytän seuraavaksi 30 vuotta, tilini on miinuksella, opintolainaa on maksamatta reilut 14 000 euroa ja kaiken kukkuraksi olen työtön. 

Olin siis täydellisesti rahaton ja koin epäonnistuneeni. Ajattelin olevani maailman ainoa aikuinen, jolla ei ole säästöjä ja joka ei ole lähelläkään oman asunnon ostoa. Muistan pohtineeni, miten ihmeessä saisin nostettua itseni tuolloisesta taloudellisesta painajaisesta. 

Tiesin, että minun pitäisi muuttaa kulutustottumuksiani. Tarvitsin myös työpaikan. Mutta mitä muuta voisin tehdä, jotta saisin taloudellista turvallisuutta elämääni? 

Käynnistyi ajatusprosessi, joka muovasi minusta muutamassa vuodessa paitsi harkitsevamman rahankäyttäjän myös osakesijoittajan! Alkuun oma mieleni oli pahin viholliseni: miten muka minä, numeroita ja matematiikkaa vihaava humanisti-kauppislainen, joka läpäisi kauppiksen perusmatematiikan ja laskiksen kurssit vasta kolmannella yrityskerralla, voisi olla sijoittaja ja vielä onnistua siinä?

Soimasin itseäni myös siitä, että juuri kauppislaisena minun pitäisi osata sijoittaa. Muistan monesti kuunnelleeni sivusta vuosikurssilaisteni puhuvan sijoituksistaan samalla, kun kuultu sijoituspuhe oli minulle vierasta ja pelottavaa.

2019 – Ensimmäiset pörssiaskeleet

Tuli talvi ja aloin kuuntelemaan Mimmit Sijoittaa -podia. Samoihin aikoihin törmäsin sattumalta opiskelukaveriini kauppiksesta. Mainitsin hänelle ohimennen kiinnostuksestani aloittaa pörssisijoittaminen. Kuitenkin tuskailin, etten uskalla aloittaa, koska ajattelin, etten ymmärrä tarpeeksi.

Opiskelukaverini kertoi sijoittaneensa jo vuosia ja väittelevänsä tätä nykyä rahoituksen tohtoriksi. Tämäpä sattui! Siltä istumalta sovittiin kahvittelut, jossa sparrailtiin vapaamuotoisesti sijoittamisesta. Kaverini ja Mimmit Sijoittaa -podin rohkaisemana avasin tilin Nordnetiin, ja alkuvuonna 2019 ostin ensimmäiset osuuteni neljästä passiivisesta indeksirahastosta. 

Alkuun valitsin Nordnetin Tanska, Suomi, Ruotsi ja Norja -indeksirahastot, joihin jokaiseen aloin sijoittamaan 20 euroa kuukaudessa. Yhteensä säästin rahastoihin joka kuukausi 80 euroa. Tässä vaiheessa olin jo saanut hankittua työpaikan, joten tuo summa oli mahdollinen. 

Pohjoismaa-rahastot olivat itselleni helpoimmat hahmottaa, ja ne tuntuivatkin tutuilta ja turvallisilta kohteilta startata sijoittajaura. Lisäksi niillä sai varsin hyvän hajautuksen, sillä rahastojen sisältämät yritykset toimivat ympäri maailman ja useilla eri toimialoilla. 

2020 – Ensimmäiset osakkeeni sulivat koronalaskussa

Jatkoin vuoden päivät sijoittamalla kuukausittain  passiivisiin indeksirahastoihin. Olin nostanut kuukausittaista säästösummaani asteittain isommaksi samalla, kun kuukausituloni nousivat. 

Valitsin Pohjoismaisten rahastojen kylkeen Yhdysvaltojen Nasdaq 100 -indeksiä seuraavaan ETF-rahaston sekä kehittyvien markkinoiden ETF-rahaston. Näin sain laajennettua salkkuni hajautusta ympäri maailman. Erityisen innoissani olin salkkuni Jenkki-kohteista, sillä rapakon takaa löytyvät kenties maailman parhaat yritykset. 

Samalla jatkoin sijoittamiseen perehtymistä muun muassa kuuntelemalla Merja Mähkän Sijoittajaksi seitsemässä päivässä ja Seppo Saarion Näin sijoitan pörssiosakkeisiin -kirjat ja sparrailemalla tutun opiskelukaverini kanssa. 

Itsevarmuuden karttuessa ja paremman tuoton perässä kiinnostuin yksittäisiin osakkeisiin sijoittamisesta ja vuoden 2020 alussa ostinkin ensimmäiset osakkeeni. Pitkälti mututuntuman pohjalta valitsin Nesteen, Marimekon ja Microsoftin ensimmäisiksi osakesijoituskohteikseni, sillä ne olivat minulle tuttuja firmoja ja myös sellaisia, joiden menestykseen uskoin pitkällä tähtäimellä. 

Ensimmäiset osakeostoni jännittivät minua paljon, sillä niihin aikoihin spekuloitiin, että osakekurssien kasvu oli jo jatkunut niin pitkään, että kurssit tulisivat varmasti alas. Pelkäsin, että menettäisin kaikki rahani, vaikka olin moneen otteeseen lukenut, ettei pelkoni ollut todennäköinen. Rauhoittelin itseäni sillä, että sijoitushorisonttini on vähintään kolmekymmentä vuotta ja sillä, että minulla on hyvin hajautettu salkku niin maantieteellisesti kuin ajallisestikin.

Noin kuukausi ensimmäisten osakeostojeni jälkeen uutiset maailmalla nopeasti leviävästä viruksesta levisivät ja osakemarkkinat kääntyvät jyrkkään laskuun. Osakkeistani suli muutamassa viikossa noin 30 prosenttia ja salkkuni siihen mennessä saavuttama tuotto suli selvästi pakkasen puolelle. 

Massan mukana ajauduin itsekin paniikkiin ja myin muutaman laskupäivän jälkeen ostamani Marimekon ja Nesteen osakkeet pois. Näin painajaisia.

Laskun kestettyä kuukauden päivät tapahtui uskomaton käänne: pörssi ampaisi kovaan nousuun. Lopulta ostin pitkin hampain aiemmin myymäni Marimekon ja Nesteen osakkeet takaisin salkkuuni – ja selvästi kalliimmalla kuin olin ne myynyt. Tämä oli opetus siitä, ettei paniikissa kannata myydä, etenkään kun sijoitusaika on pitkä. Aika nimittäin yleensä korjaa laskut nousuiksi ennemmin tai myöhemmin, kuten tälläkin kerralla nähtiin. 

2021 – Koronaralli ja muhkeat tuotot

Koronaralliksikin kutsuttu nousu kesti lopulta yhteensä noin puolitoista vuotta, ja elokuussa 2021 salkkuni oli ylittänyt 100 prosentin tuoton. Osakemarkkinat olivat kohonneet ennen näkemättömiin lukemiin ja osakkeiden arvostustasot olivat lähes utopistisia. Ajattelin, että onpas sijoittaminen helppoa. Ja niinhän se olikin! Elettiin nousukautta, Euroopassa oli rauha ja inflaatio sekä korot pysyivät kurissa. 

2022 – Sota, inflaatio ja nousevat korot 

Vuoden 2022 alkupuoliskolla kamelin selkä osakemarkkinoilla katkesi. Venäjän hyökkäys Ukrainaan pelästytti sijoittajat ja lopulta nouseva inflaatio ja sen hillitsemiseksi suoritetut koronnostot syöksivät kurssit entistäkin syvempään laskuun. 

Koronalaskusta viisastuneena en kuitenkaan myynyt omistuksiani pois, vaan muistutin itseäni pitkästä sijoitushorisontistani. Pidin myös mielessäni, että mitä alemmas kurssit laskisivat, sitä halvemmalla saisin osakkeita ja rahasto-osuuksia ostettua. Aloin kerätä pankkitililleni enemmän puskuria huonojen päivien varalle ja kassaa lisäsijoituksiin. Jatkoin osakkeiden ja rahasto-osuuksien ostamista maltillisesti ja ajallisesti hajauttaen, sillä en voinut tietää, milloin kurssit kääntyisivät taas nousuun. 

Inflaation ja koronnostojen sävyttämä markkinaympäristö sai minut myös tutkiskelemaan salkkuni sisältöä tarkemmin. Kevensin osaa kasvuyritys- ja koneteollisuusyritysomistuksistani ja lisäsin vahvan brändin ja matalan pääomaintensiteetin yritysten painotusta, sillä järkeilin tällaisten yritysten pärjäävän parhaiten korkean inflaation markkinassa. 

2023 – Mielenkiinto sijoittamiseen loppuu

Loppuvuosi 2022 oli masentavaa aikaa pörssissä, kun sota pauhasi ja koronnostot jatkuivat. Tässä kohtaa menetin kiinnostukseni pörssiin ja sijoituksiin lähes kokonaan, kiireiden ja elämän muiden kommervenkkien vuoksi. En sijoittanut juuri ollenkaan moniin kuukausiin tai seurannut kursseja tai omistamieni yritysten osavuosikatsauksia. 

Vuoden 2023 lopulla on lohdullista katsoa taaksepäin ja huomata, ettei se ollutkaan katastrofi, etten ollut seurannut aktiivisesti omistamieni yritysten toimintaa (vaikka sanotaan, että osakesijoittajan pitäisi tehdä niin jatkuvasti). 

Koko salkkuni on seuraamattomuudesta huolimatta – tai jopa sen vuoksi – noin 40 pinnaa plussalla. Armollisuus siis kunniaan, jos ei aina jaksa tai pysty seuraamaan osakemaailmaa aktiivisesti. 

Entä mitä sijoituksilleni kuuluu juuri nyt, vuositasolla? Pörssivuosi 2023 oli ainakin minun salkussani monijakoinen. Yhdysvaltalaisiin yrityksiin painottuva arvo-osuustilini on noussut vuoden alusta lähtien yli 40 prosenttia ja kryptovaluuttasijoitukseni yli 70 prosenttia, kun taas Suomi-osakkeisiin keskittyvä osakesäästötilini on tuottanut vain reilut viisi prosenttia (mikä on tässä markkinassa ihan kelpo tulos). Ei se inflaatiota ihan voita, mutta Helsingin pörssin kehityksen se päihittää. 

Nyt – Vinkkini aloitteleville sijoittajille

1. Sijoittajana oleminen on matka, jossa (jatkuva) oppiminen ja kasvu ovat keskiössä. Muista sparrailla ja keskustella aiheesta avoimesti, äläkä pelkää esittää niin sanottuja tyhmiä kysymyksiä ja hakea neuvoja kokeneemmilta sijoittajilta. 

2. Hajauta sijoituksesi ajallisesti, toimialakohtaisesti ja maantieteellisesti. Näin voit tasapainottaa riskiä ja mahdollistaa vakaamman tuoton pitkällä aikavälillä. Pitkäjänteisyys ja hajauttaminen ovat avaimet vakaampaan menestykseen sijoittamisessa, kun taas impulsiivinen hötkyily voi aiheuttaa turhia riskejä. 

3. Ole itsellesi armollinen, jos ja kun virheitä sattuu. Pysy ennen kaikkea kärsivällisenä, sillä markkinoiden lyhyen aikavälin heilahtelut eivät välttämättä kuvasta sijoitustesi todellista arvoa pitkällä aikavälillä.

Toivotan sinulle mainiota uutta vuotta 2024 sekä onnea ja arvokkaita oppeja omalle sijoittajamatkallesi!