Miksi epäonnistumisia ei saisi pelätä? Lue, miten rakentaa hyvinvoivaa toimistokulttuuria

Mainos: Framery

Toimistokalusteita valmistava Framery rakentaa äänieristettyjen puhelinkoppien lisäksi hyvinvoivaa työkulttuuria, ja haluaa toimia suunnannäyttäjänä myös muille. Kysyimme parhaat tärpit paremman työkulttuurin luomiseen. 

Hanna Tikander Frameryn kopissa, joka on muuttanut Mimmit sijoittaa -tekijöiden toimistoarjen täysin. Kuva: Mimmit sijoittaa

Kaikki lähtee yksinkertaisesta ja pienestä eleestä, nimittäin moikkauksesta. Frameryn toimistolla, jota he muuten itse kutsuvat tehtaaksi, on vankka moikkaamis-kulttuuri. Anni Hallila, Frameryn henkilöstöjohtaja kertoo, että uudet ihmiset tehtaalla huomaavat aina nopeasti, että siellä kaikki moikkaavat kaikkia. Se luo kulttuurin, jossa on helppo lähestyä työkavereita.

Hyvinvoivat työntekijät ja yhteisöllinen kulttuuri eivät ole kuitenkaan itsestäänselvyyksiä ja niiden eteen on täytynyt tehdä töitä – ja tehdään koko ajan. Otetaan siis pieni kurkistus työpaikalle, jossa ihmiset viihtyvät.

“Rohkeudesta kumpuaa monia hyviä asioita”

Kun Frameryn kasvu on ollut kovimmillaan ja firmaan on tullut paljon uusia työntekijöitä, on ollut halu pitää kiinni uniikista työkulttuurista, jota on siihen asti rakennettu. Näin syntyi kulttuurin käsikirja, jossa kerrotaan yrityksen arvoista ja tekemistä ohjaavista periaatteista.

Hallila mainitsee sieltä muutaman tekemistä ohjaavan periaatteen: rohkeus, uteliaisuus ja läpinäkyvyys.

“Töissä tulisi kannustaa rohkeuteen tehdä päätöksiä, kokeilla, yrittää ja olla pelkäämättä epäonnistumista, sekä rohkeuteen sanoa ääneen asioita ja kysyä. Rohkeudesta kumpuaa monia asioita”, Hallila toteaa.

Hallila kehottaa kysymään yhä useammin “miksi ei” ja olemaan utelias uutta kohtaan. Ja tämä pätee varmasti työympäristön ulkopuolellekin.

Läpinäkyvyys viittaa puolestaan siihen, että tieto liikkuu hyvin. Tämä lisää ihmisten kyvykkyyttä ymmärtää omien päätöstensä syy-seuraussuhteita, mikä puolestaan vaikuttaa bisnekseen.

Perusasiat kuntoon ja huippukokkeja toimistolle

Hallila korostaa arvostuksen tärkeyttä työyhteisössä. Sitä, että vaalitaan ja arvostetaan erilaisuutta ja kohdataan toisiamme arvostavasti.

“Uskomme, että kun arvostus on työpaikalla kunnossa, se johtaa väistämättä parempiin tuloksiin”, Hallilla kertoo.

Hyvinvointia lisää esimerkiksi se, että jokainen tulee kohdatuksi sellaisena kuin on ja saa sekä rohkaisevaa ja kannustavaa että kehittävää palautetta. Siksi Hallilan mukaan kannattaa panostaa palautekulttuuriin. Tarvitaan avointa keskustelua siitä, mikä on mahdollistanut onnistumisen ja toisaalta mitä on opittu, jos ei olla onnistuttu.

Työntekijöiden hyvinvointiin suhtaudutaan Framerylla vakavasti.

Tulevana vuonna aiotaan kokeilla työpsykologin sparrausessiota uusille työntekijöille. Olisi tärkeää, että kaikilla olisi tarvittavat työkalut mielen huoltamiseen.

Lisäksi kaikilla työntekijöillä on mahdollisuus keskustella matalalla kynnyksellä työpsykologin kanssa viikoittain.

Tänä vuonna on otettu käyttöön niin sanottu lomatakuu, jossa jokaiselle uudelle työntekijälle taataan vähintään kahden viikon palkallinen vapaa ensimmäisen työvuoden aikana. Tällä tähdätään siihen, että jokaiselle tulee hengähdyshetkiä pitkin vuotta ja saadaan tasapainoa työlle ja vapaalle.

Hallilan mukaan jotain Frameryn työkulttuurista kertoo myös se, ettei ihmisiä ole tarvinnut koronan jälkeen pakottaa takaisin toimistolle, vaan ihmiset tulevat sinne vapaaehtoisesti. Keskimäärin töitä tehdään enemmän läsnä kuin etänä, mikä viestii siitä, että työpaikalla viihdytään.

Yhtenä kannustimena on kuitenkin otettu käyttöön parin huippukokin palkkaaminen toimistolle. Nykyään myös hyvä ruoka kokoaa ihmisiä yhteen.

Terveessä työkulttuurissa on tilaa kaikenlaisille tunteille

Hallilan mukaan toimivan kulttuurin luomisessa on tärkeää sen näkyväksi tekeminen.

“Jos kulttuurista ei puhuta, sitä on vaikea rakentaa”, hän toteaa.

Tässä esihenkilöillä on tärkeä rooli, sillä parhaimmillaan kulttuuria rakennetaan esimerkkiä näyttämällä.

Vuoropuhelua kannattaa käydä siitä, miten työyhteisö toimii parhaiten yhdessä. Siksi jokaisen on myös hyvä tunnistaa omat vahvuutensa ja kehityskohtansa.

“Kun on rakennettu hyvät käytännöt, työyhteisö kestää myös huonot päivät”, Hallila toteaa.

Hyvinvointi tai yhteisöllisen ilmapiirin luominen eivät ole siis ainoastaan yksilön itsensä harteilla, vaan työpaikan tulee tukea näitä asioita. Hyvinvointi ei ole myöskään sitä, että joka päivä täytyy tulla iloisena töihin.

Terveeseen työkulttuuriin kuuluu myös se, että työpaikalla saa näkyä erilaisia tunteita.

“Työpaikka on työpaikka, mutta se ei ole irrallaan muusta elämästä”, Hallila kiteyttää.