Säästösummilla ei ole väliä – tärkeintä on aloittaa uusi tapa

Sijoitusaiheisista Youtube-videoista tuttu Joonas Liukkonen perustelee Vieraskynässään, miksi viisi euroa riittää säästämisen aloittamiseen.

Joonas Liukkonen. KUVA: Kaisa Vanha-Perttula

Puhun sijoittamisesta ja säästämisestä lähes päivittäin. Tämä johtuu siitä, että työskentelen sijoittamisen parissa ja lisäksi vapaa-ajallani kuvaan sijoitusaiheisia videoita Youtubeen.

Törmään usein sijoitusaiheisissa keskusteluissa seuraavanlaiseen väitteeseen: Sijoittaisin, jos tienaisin enemmän.

Toinen väite, mitä kuulen harva se päivä, on: Aloitan sijoittamisen heti, kun tienaan vähän enemmän.

En halua, että sanomaani ymmärretään väärin. Tietyissä tapauksissa on ymmärrettävää, että ostetaan ruokaa pöytään, eikä mietitä seuraavaa ostotoimeksiantoa rahastoihin tai osakkeisiin.

Uskallan kuitenkin väittää, että monessa tapauksessa ei kyse ei ole edellä mainitun kaltaisesta tilanteesta.

Erityisesti milleniaalit ovat syntyneet maailmaan, jossa kaikki on heti saatavilla. Tai vaikka kaikki ei olisikaan heti saatavilla, me haluamme kaiken heti. Ehkä Kaikki heti mulle nyt -ilmiö on yksi syy sille, miksi viimeisen kymmenen vuoden aikana kulutusluottojen määrät ovat kasvaneet – samoin kuin maksuhäiriömerkinnät.

Nuoriso – ja miksei myös vanhempikin sukupolvi – on kovan sosiaalisen paineen alla. Sillä, mitä puemme päällemme, minkälaisen puhelimen kaivamme taskuistamme tai kuinka monta kertaa kuukaudessa postaamme Instagramiin kuvia cooleista after workeista, on meille väliä. Brunssikuvan postaaminen on keino rakentaa identiteettiä, kokea kuuluvansa johonkin.

Tämä kaikki tietenkin maksaa. Ja paljon.

Kulutuskäyttäytymisemme on muuttunut merkittävästi vuosien saatossa. Sen saattaa huomata etenkin vanhempien ja isovanhempien kanssa keskustellessa.

Vanhempamme ovat eläneet nuoruutensa tai varhaisaikuisuutensa 90-luvun lama-aikana, 2000-luvun teknokuplassa tai 2010-luvun asuntokuplassa. Isovanhempamme ovat nähneet sota-ajan kurjuuden ja köyhyyden.

Vanhempamme ja heidän vanhempansa ovat tottuneet varautumaan pahan päivän varalle.

Kuinka pääsemme eroon kulutuksen viheliäästä oravanpyörästä?

Jos elämästään suurimman osan on elänyt siten, että palkka tulee ja palkka menee ja seuraavana palkkapäivänä tilillä on nolla euroa, on selvää, että säästämisen ja sijoittamisen aloittaminen on vaikeaa.

Mielestäni yksi parhaimpia keinoja säästää (jos mahdollisuus on!) on se, että ajattelee ylimääräistä kuluttamista – kuten uusia vaatteita, brunsseja ja illallisia – palkintona.

Mutta missä vaiheessa palkinto muuttuu normiksi? On hyvä kysyä itseltään, onko palkinto enää palkinto, jos niitä kertyy monia useita kertoja viikossa. Kenties siinä vaiheessa palkinto on muuttunut tavaksi, eikä se ole enää toimiva säästökeino.

Perillä omasta kulutuskäyttäytymisestä

Jos tuntuu vaikealta hahmottaa omaa kulutuskäyttäytymistä ja kulujen jakautumista pakollisten, ei-niin-pakollisten ja ei ollenkaan pakollisen menojen välillä, kannattaa taulukoida kaikki tulot ja menot esimerkiksi Exceliin muutaman kuukauden ajan.

Kokeilin aikoinani itse samaa ja järkytyin, kun Excel-taulukostani selvisi, että tavallisesti käytin ruokaan 350 euroa kuukaudessa. Eikä siinä vielä kaikki: lisäksi kulutin ravintoloihin lähes 150 euroa kuukaudessa.

Summat olivat mielestäni poskettomia yhden henkilön taloudessa.

Omasta kokemuksestani tiedän, että kulujen seuraaminen saattaa tuottaa yllättäviä tuloksia. Ne ”liian pienet tulot” saattavat joskus johtua liian suurista menoista.

Viisi euroa riittää

Säästämisen tulee helppoa. Tämä tulee ilmi muun muassa Shlomo Benartzin artikkelissa How Digital Tools and Behavioral Economics Will Save Retirement (Harvard Business Review, 2017), jossa hän toteaa, että sijoittamisen automatisointi on tehokkain eläkesäästämisen muoto.

Siksi on hienoa, että yhä useammat pankit ovat lähteneet ajamaan kulutehokkaan kuukausisäästämisen asialle. Historiallisesti osakemarkkinat ovat tuottaneet noin 7 prosentin vuosituottoa viimeisten 120 vuoden aikana.

Oman kulutuskäyttäytymisen tunteminen on tärkeää, sillä silloin rahan säästöön budjetoiminen on helpompaa. Aikuisten oikeasti: säästösummilla ei ole mitään väliä, tärkeintä on aloittaa uusi tapa.

Kun säästämisestä tekee itselleen tavan – säästösummista riippumatta – on säästösummaa tutkimusten mukaan huomattavasti helpompi kasvattaa. Ihminen tottuu elämään hieman vähemmällä. Säästösumman kasvattaminen saattaa siis tarkoittaa esimerkiksi vain euron kuukausittaista korotusta.

Ja juuri tämän vuoksi säästäminen kannattaa aloittaa vaikka viidellä eurolla kuukaudessa.

Itse olen ajatellut asian seuraavasti: Kun sijoitussalkku ajan myötä kasvaa, voin ottaa hieman rennommin säästämisen osalta. Toisin sanoen, siirrän omaa kulutustani tulevaisuuteen. Samalla turvaan tulevaisuuttani yllättävien menojen varalta.

Loppuun haluan jakaa takuuvarman säästövinkin kaikille lukijoille: Kilpailuta kaikki maksulliset palvelut, kuten vakuus-, sähkö-, internetyhteys- ja puhelinsopimukset. Jos säästöön ei muuten jää rahaa, edellä mainitut kilpailuttamalla menot varmasti pienenevät.