Pörssiin listautunut Solar Foods tuottaa proteiinia ilmasta ja pyrkii mullistamaan ruoantuotannon – onko tässä seuraava suomalainen menestystarina?
Mainos: Solar Foods
Mitä jos ruokaa voisi tehdä ilman ja sähkön avulla maanviljelyn sijaan? Suomalaisen Solar Foodsin kehittämän innovaation ansiosta voi. Yhtiö on yksi kiinnostavimmista elintarvikealan kasvuyrityksistä, jonka tavoitteena on kytkeä proteiinin tuotanto irti perinteisestä maataloudesta ja sen ympäristövaikutuksista.
Mimmien tiimi pääsi tutustumaan Solar Foodsin tehtaaseen Vantaalla. Pia-Maria Nickström (oik.) ja Hanna Tikander. Kuva: Rosa-Maria Vuori
Vuonna 2017 yhteinen työkaveri tutustutti VTT:llä energiatekniikan tutkijan Pasi Vainikan ja bioprosessitekniikan tutkijan Juha-Pekka Pitkäsen toisiinsa. Tutustumisen yhteydessä Pitkänen mainitsi, että luonnosta löytyy organismeja, jotka syövät vetyä.
Vainikka, joka oli huolissaan ruoantuotannon aiheuttamista päästöistä, näki huomiossa mahdollisuuden ruoantuotannon sähköistämiseen, sillä vetyä voi tehdä vedestä sähkön avulla.
Kaksikko päätti kokeilla ideaa käytännössä ja valmistaa puolisalaa pienen putkilon proteiinia. Kokeilu sujui sen verran mallikkaasti, että tutkijakollegat vuokrasivat Leppävaarasta autotallin, jossa alkoivat jatkokehittää tuote- ja yritysideaa. He houkuttelivat mukaan myös niin ikään VTT:llä työskennelleen Sami Holmströmin.
Proteiinia ilmasta tuttuihin elintarvikkeisiin
Luonnonvarakeskus on arvioinut, että solumaatalous (kuten Solar Foods!) voi olla vuonna 2035 ruokasektorin suurin ala Suomessa.
Vuonna 2024 leppävaaralainen autotalli on jäänyt kauas historiaan ja kolmikon perustama Solar Foods on listautunut Helsingin pörssiin First North -markkinapaikalle. First North -lista eroaa pörssin päälistasta siten, että se sisältää myös erittäin varhaisessa vaiheessa olevia kasvuyrityksiä.
Lisäksi yritys on rakentanut Vantaalle ensimmäisen kaupallisen mittakaavan tehtaansa, jossa valmistetaan yhtiön kehittämää proteiinia eli Soleinia.
“Solein soveltuu korvaamaan erityisen hyvin maito- ja kananmunaproteiinia sekä erilaisia kasviproteiineja. Sitä voi hyödyntää monien tuttujen elintarvikkeiden raaka-aineena ilman, että maku tai koostumus muuttuu”, nykyisin Solar Foodsin toimitusjohtajana työskentelevä Vainikka kertoo.
Vainikan mukaan Solein muistuttaa ravintoarvoiltaan pitkälti lihaa. Sata grammaa Soleinia sisältää 75 grammaa proteiinia, 5 grammaa rasvaa, 15 grammaa ravintokuituja ja 5 grammaa kivennäisaineita, kuten rautaa ja B12-vitamiinia.
Solar Foodsin proteiinintuotanto perustuu täysin uudenlaiseen tapaan tehdä ruokaa: tehtaassa kasvatetaan luonnosta löytyvää mikrobia ilman ja sähkön avulla. Tuotantotapa on mullistava, sillä se mahdollistaa irtikytkennän perinteisestä maataloudesta.
Ratkaisu ruoantuotannon kestävyyshaasteisiin
Soleinin kaltaisille innovaatioille on kova tarve, sillä maatalouteen perustuva ruoantuotanto on yksi suurimmista tekijöistä ilmastonmuutoksen, luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ja metsäkadon taustalla.
Maatalous tarvitsee käyttöönsä paljon pinta-alaa, mikä pienentää lajien elintilaa ja näin vauhdittaa luontokatoa. Lisäksi se tarvitsee käyttöönsä paljon vettä. Maanviljelyn seurauksena myös ympäristö saastuu erilaisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön johdosta.
Ruoantuotannon suurimmat ilmasto- ja ympäristövaikutukset aiheutuvat alkutuotannosta eli eläinten ja kasvien kasvatuksesta. Etenkin eläinperäisen ruoan tuotanto aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä, ja lihan kulutuksen vähentäminen onkin avainasemassa länsimaisen ruokavalion ilmastovaikutusten pienentämisessä.
“Soleinin tuotannon päästöt ovat yhden prosentin verran punaisen lihan tuotannon päästöistä. Ympäristövaikutuksemme syntyvät lähinnä sähkönkäytöstä, joka sekin on täysin vesi- ja tuulivoimalla tuotettua”, Vainikka kertoo.
Mimmien tiimi pääsi maistamaan Soleinia. Jokainen neljästä maistajasta kertoi, että makukokemus oli erinomainen!
Polkuun kohti proteiinivallankumousta liittyy myös riskinsä
Solar Foodsin kaltaisten varhaisen vaiheen kasvuyhtiöiden kohdalla sijoittamisen vanha lainalaisuus suurien voittojen ja riskien kulkemisesta käsi kädessä kannattaa pitää mielessä.
Parhaimmillaan Solar Foods tulee olemaan menestystarina, joka saa aikaan proteiinivallankumouksen – mutta sen tulevaisuuteen liittyy myös epävarmuutta ja riskejä.
Solar Foodsin kohdalla riskit linkittyvät etenkin tuotannon skaalaukseen, EU:n hitaisiin ja byrokraattisiin lupaprosessihin ja kuluttajien ostokäyttäytymiseen eli siihen, ottavatko kuluttajat uuden proteiinilähteen omakseen.
Investoinnit tuotannon skaalaamiseksi ovat jo suunnitteilla
Tuotannon skaalauksen mahdollistamiseksi yhtiö suunnittelee rakentavansa toisen tehtaan, jonka tuotantokapasiteetti olisi jopa 50–100-kertainen Vantaan tehtaaseen verrattuna. Vainikka arvioi, että investointipäätös tehtaasta tehdään vuonna 2026 ja se olisi käytössä vuonna 2028.
Tällaiset suuret investoinnit ovat kalliita, minkä vuoksi niiden kannattavuuteen liittyy riskinsä. Lisäksi Soleinin tuotannossa käytetään paljon sähköä, joten myös sähkön hinta vaikuttaa tuotannon kannattavuuteen.
Solar Foodsin talousjohtajan Ilkka Sauran mukaan ensimmäisen tehtaan toiminta ja luvut todistavat, että suurempi tuotantolaitos olisi investointina kannattava.
“Olemme itse kehittäneet teknologiamme, joten se on ensimmäinen laatuaan ja siten sen kannattavuuden osoittaminen on vastuullamme. Vaikka uusi tuotantolaitos tulee olemaan nykyistä Vantaan tehdasta huomattavasti suurempi, niin nykyisen tehtaan luvut osoittavat, että tuotannon skaalaaminen kannattavasti on mahdollista”, Saura toteaa.
EU:n hitaasti etenevät lupaprosessit haastavat
Tällä hetkellä tuote odottaa myyntilupaa Euroopan Unionin markkinoille. Singaporessa Solein on jo saanut myyntiluvan, ja Yhdysvaltain markkinat ovat juuri auenneet Soleinin saavuttaman self-affirmed GRAS -statuksen (Generally Recognised as Safe) myötä.
“EU:n lupaprosessi on verrattain hidas. Tuote on jo todistettu turvalliseksi ja myyntikelpoiseksi Singaporessa, joten odotamme saavamme luvan EU-markkinoille ennemmin tai myöhemmin. Sitä ennen keskitymme myymään Singaporeen ja USA:han, jossa olemme juuri päässeet aloittamaan kaupalliset toimet”, Saura sanoo.
Kuluttajien kiinnostus Soleinia kohtaan ratkaisee
Ehkä eniten yhtiön tulevaisuuskuvaan vaikuttaa kuitenkin se, ottavatko kuluttajat uuden proteiinimuodon omakseen.
Solein on rakenteeltaan jauhemaista ja maultaan mietoa, hieman pähkinäistä ja monella tapaa sienen makua muistuttavaa.
Mieto maku onkin uutuusproteiinissa avainasemassa, sillä sitä ei ole tarkoitus käyttää tai myydä sellaisenaan, vaan hyödyntää raaka-aineena erilaisissa elintarvikkeissa siten, että elintarvikkeiden maku ei muutu nykyisestä.
Solar Foodsin tehtaalla vieraillessa mimmit pääsivät maistamaan muun muassa Soleinista valmistettua leipää, pastaa ja jäätelöä sekä Solein-tuorejuustolla höystettyä risottoa. Ja toden totta, Solein vastasi annettuja lupauksia: maku ei paistanut ruuista läpi ja esimerkiksi risotto oli saanut Soleinin ansiosta täyteläisen, jopa kermaisen koostumuksen.
Myös tuotteen hinnalla on suuri merkitys sen menekkiin. Yhtiön arvioiden mukaan se tulee saamaan soleiiniproteiinin tuotantokustannukset, ja siten myös tuotteen hinnan, kilpailukykyiselle tasolle verrattuna lihaan ja suurimpaan osaan kasviproteiineja.
“Tuotannon skaalautuessa tuotteen omakustannushinta laskee ja pystymme kilpailemaan edullisemmissa tuotekategorioissa.” Saura kertoo.
Maailmaa muuttava sijoituskohde kasvuyhtiöistä kiinnostuneelle
Kaiken kaikkiaan Solar Foods tarjoaa kasvuyhtiöistä kiinnostuneelle sijoittajalle mielenkiintoisen mahdollisuuden päästä osaksi mahdollisesti koko elintarvikealaa, ruoantuotantoa ja maailmaa muuttavaa tarinaa ja sen mukanaan tuomia voittoja.
Luonnonvarakeskus on arvioinut, että solumaatalous, jota Solar Foodsinkin toiminta on, voi olla vuonna 2035 ruokasektorin suurin ala Suomessa ja elintarvikeviennissä.
Ominaisuuksiensa ansiosta monikäyttöisellä ja ravintoarvoiltaan rikkaalla Soleinilla on potentiaalia olla suomalaisen solumaatalouden veturi. Solar Foodsilla on kuitenkin Vainikan mukaan jo muitakin valttikortteja työn alla.
“Keskitymme nyt aluksi Soleinin tuottamiseen ja kaupallistamiseen, mutta meillä on myös muita proteiineja kehitysputkessa. Pohdimme myös vaihtoehtoa kaupallistaa kehittämäämme teknologiaa”, Vainikka kertoo.
