6 tiukkaa kysymystä opintolainasta – Opintolainan ja opintorahan suhde on väärä, sanoo Kelan asiantuntija

Jos opintolainan korkeat korot tai opintolainaan määrä huolettavat, we got you. Selvitimme, kuinka korkealle nousseet korot vaikuttavat opintolainaan ja mitä alan ammattilaisilla on sanottavaa opiskelijoiden laina-asioihin.

Onko sinulla kysymyksiä opintolainasta? Ei enää kauaa! Kuva: Mimmit sijoittaa

Vielä 2010-luvulla opintolainasta puhuttiin ”ilmaisena rahana”. Ukrainan sodan, koronapandemian ja energiakriisin jälkeinen inflaatio on kuitenkin nostanut korkoja jo muutaman vuoden ajan, ja opintolainojenkin korot ovat kohonneet noin neljän prosentin tuntumaan.

Tämän hetken koroilla opintolainoihin kertyy korkoja tuhansia euroja jo opiskeluaikana, sillä opintojen aikana kertyneet korot pääomitetaan lainaan.

Kelan opintotukiryhmän erikoissuunnittelija Ilpo Lahtinen helpottaa tilanteen ymmärtämistä laskelmalla. Jos opiskelija aiemmin nosti opintolainaa opintojensa aikana esimerkiksi 35 000 euroa ja korko oli 0,5 %, pääomitettua eli opintojen aikana lainaan lisättyä korkoa kertyi 630 euroa, ja takaisinmaksettava opintolaina oli opintojen päätyttyä 35 630 euroa. 

Jos opintolainan korko sen sijaan on 4,0 prosenttia, pääomitettua korkoa kertyy opintojen aikana 5 360 euroa ja takaisinmaksettava opintolaina on valmistumishetkellä 40 360 euroa. Hypoteettisessa tilanteessa neljän prosentin korkoprosentilla ja 20 vuoden takaisinmaksuajalla opiskelija maksaisi opintolainahyvityksenkin jälkeen lopulta pelkkiä korkoja opintolainastaan karkeasti 20 000 euroa.

Suomen Pankin ekonomisti Aino Silvo muistuttaa, että esimerkiksi euriborkorot ovat kuitenkin jo selvästi alentuneet huipputasoltaan.  

”Se helpottaa jo kaikkien lainoja lyhentävien velallisten tilannetta. Rahoitusmarkkinoilla odotetaan tällä hetkellä, että lähivuosina ei silti palata nollakorkojen maailmaan. On tärkeä tiedostaa, että korot voivat nousta ja laskea myös tulevaisuudessa”, Silvo sanoo.  

Kysyimme Lahtiselta ja Silvolta kuusi tiukkaa kysymystä opintolainoista, ja näin he vastasivat. 

1.    Vastavalmistuneilla on opintolainaa nykyisin keskimäärin hieman yli 20 000 euroa. Yhä useammalla on enemmän opintolainaa, kun lainan määrää opintotuen osana on korostettu ja tuista, kuten asumistuesta on leikattu. Miten lainapainotteisuus ja korkealle nousseet opintolainojen korot tulevat vaikuttamaan opiskelijoiden ja nuorten tulevaisuuteen?

Ilpo Lahtinen, Kela: ”Opintolainojen osuus opiskelun rahoittamisessa yhdessä korkealle kivunneiden korkojen kanssa aiheuttaa eriarvoisuutta sekä eri koulutusalojen että sosiaaliryhmien välillä. Eri sosiaaliryhmistä tulevilla nuorilla on erilaiset mahdollisuudet saada opiskeluaikana tukea vanhemmiltaan. On aivan eri asia maksaa opintolainoja ja muita velkoja juristin, lääkärin, insinöörin tai ekonomin 5 000–10 000 euron kuukausipalkasta kuin lastentarhanopettajan, kirjastonhoitajan tai sosiaalityöntekijän 2 500–3 500 euron kuukausipalkasta.

Suurista koroista johtuva opintovelan välttely lisää varmasti myös opiskeluaikaista työssäkäyntiä, mikä ei ainakaan paranna opintojen tehokkuutta eikä edistä määräajassa valmistumista. 

Moni vastavalmistunut joutuu lisäksi aloittamaan työuransa epäsäännöllisissä työsuhteissa. Vakituinen kokopäiväinen työsuhde ei ole itsestäänselvyys. Uskon, että nuoriso ymmärtää koulutuksen merkityksen, joten olisi toisaalta liioittelua maalata synkkiä uhkakuvia koulutushalukkuuden romahtamisesta.”

Aino Silvo, Suomen Pankki: ”Keskimääräinen opintolainan määrä on toki iso määrä velkaa euroina, mutta se on silti melko maltillinen summa suhteessa tuoreiden maistereiden keskimääräiseen velanhoitokykyyn. Vaikka taloussuhdanne on juuri nyt heikko, hieman pidemmälle katsottaessa korkeakoulutettujen palkkataso ja työllistymismahdollisuudet ovat edelleen hyvät. Valtio on myös tullut vastaan tarjoamalla opintolainahyvitystä niille, jotka valmistuvat tavoiteajassa.

Kasvavat opintolainamäärät voivat kuitenkin tulevaisuudessa vähentää vastavalmistuneiden kulutusta ja säästämismahdollisuuksia. Myös ensiasunnon hankinta voi viivästyä, sillä käsirahan säästäminen on hankalampaa ja suuren opintolainan ja asuntolainan lyhentäminen samanaikaisesti voi olla monelle mahdotonta. 

On kuitenkin hyvin vaikea arvioida, kuinka suuri vaikutus tällä lopulta olisi koko talouden tasolla Suomessa. Meillä opintolainat ovat kaikesta huolimatta hyvin maltillisen kokoisia verrattuna esimerkiksi Yhdysvaltoihin.”

2.    Tänä syksynä voimaan tuli muutos, jonka seurauksena opintolainaa voi nostaa aiemman 650 euron kuukausimäärän sijaan 850 euroa kuukaudessa. Mitä mieltä olet lainapainotteisuudesta opiskelijan toimeentulossa?

 Ilpo Lahtinen, Kela: ”Hyväksyn opintolainan osaksi opintotukea, opiskeluaikaista toimeentuloturvaa. Koulutus hyödyttää yhteiskuntaa ja yksilöä, joten molempien kannattaa panostaa tai sijoittaa koulutukseen. Tällä hetkellä opintolainan ja opintorahan suhde on kuitenkin väärä. Opintolainan osuus on liian suuri, joten siitä seuraa kuvaamiani epätasa-arvoisuustekijöitä. Toivon, että tulevaisuudessa päästäisiin edes siihen, että lainan osuus olisi enintään puolet opintotuen eli opintorahan ja opintolainan yhteismäärästä.”

Aino Silvo, Suomen Pankki: ”Koulutuksesta hyötyvät sekä yksilö itse että koko yhteiskunta. Yksilön kannalta korkeakoulutus parantaa keskimäärin sekä työllistymismahdollisuuksia että tulevaa palkkatasoa, vaikka tässä onkin suuria alakohtaisia eroja. Rahassa mitattavan arvon lisäksi koulutuksella on yksilölle myös muita hyötyjä esimerkiksi osaamisen, yleissivistyksen ja ihmissuhdeverkostojen kasvattamisen kautta.  Siksi opintojen rahoittaminen osaksi yhteiskunnan maksamalla opintotuella ja osaksi opintolainalla on perusteltua. Opintolainan suhteellisen osuuden mitoitus sinänsä on poliittinen arvovalinta.” 

3.    Onko lainapainotteisuudessa positiivisia puolia?

Ilpo Lahtinen, Kela: ”Nuorten on hyvä ymmärtää, että kaikki ei tule valtion maksamana annettuna ja valmiina. Yhteiskunta tukee, mutta yksilöllä on oma vastuunsa omien ja yhteisten tavoitteiden saavuttamisessa. On myös hyvä ymmärtää ja oppia rahan käyttöön liittyvät perusasiat sisältäen myös laina-asiat.”

Aino Silvo, Suomen Pankki: ”Korkeakoulutetut ovat yhteiskunnassamme keskimäärin varsin hyväosaisia. Lainapainotteisuuden hyvänä puolena voi pitää sitä, että nämä hyväosaiset maksavat itse edes osan siitä koulutuksesta, josta he keräävät hyödyn. Täytyy muistaa, että yhteiskunta tukee kouluttautumista joka tapauksessa monin tavoin, muun muassa maksuttoman korkeakoulutuksen kautta.” 

4.    Onko opintolainan ottaminen mielestäsi kannattavaa? Mitä asioita tulisi ottaa huomioon verrattuna entiseen tilanteeseen, kun lainaa sai vähemmän ja korot olivat matalammat?

Ilpo Lahtinen, Kela: ”Aiempaa suuremmasta opintovelasta huolimatta koulutus ja sitä kautta opintovelka on kannattava investointi tulevaisuuteen, usein parempaan toimeentuloon ja vielä useammin yksilön tavoittelemiin työtehtäviin.

Suuremman opintovelan ja reaalikorkojen maailmassa kannattaa kuitenkin käyttää aiempaa suurempaa harkintaa opintolainan käytössä. Kaikkea mahdollista opintolainaa ei kannata nostaa, vaan on harkittava, millä velkamäärällä tulee toimeen ja millaisen opintovelan pystyy maksamaan takaisin.

Kela suosittelee, että opiskelija jo opintolainaa nostaessaan selvittää eri korkotasojen vaikutuksen opintovelan määrään ja siihen, millaiset takaisinmaksuerät opintovelasta voi tulla. Niitä on sitten suhteutettava arvioon siitä, mikä voisi olla valmistumisen jälkeinen ansiotaso.”

Aino Silvo, Suomen Pankki: ”Opintolainan ottaminen kannattaa kyllä eikä sitä ole mitään erityistä syytä vältellä, sillä etenkin korkeakoulutus on Suomessa varsin kannattava investointi yksilön omaan tulevaisuuteen. Aiempaa korkeampiin korkoihin voi yrittää varautua mahdollisuuksien mukaan laittamalla edes vähän rahaa säästöön viimeistään valmistumisen jälkeen. Omat menot ja kulutustottumukset täytyy sopeuttaa vallitsevaan korkotasoon. Kannattaa myös tarkastella omaa velanottoa kokonaisuutena: esimerkiksi kulutusluottoja ei kannata kovin herkästi ottaa, sillä ne ovat paljon opintolainaa kalliimpia.”

5.    Mitä tapahtuu, jos opintolainaa ei syystä tai toisesta pysty maksamaan takaisin?

Ilpo Lahtinen, Kela: ”Jos opintolainan takaisinmaksussa tulee vaikeuksia, kannattaa tutustua opintolainan korkoavustukseen ja selvittää Kelasta, voiko sitä saada ja jos voi, miten. Sen lisäksi on syytä ottaa yhteyttä lainan myöntäneeseen pankkiin ja keskustella mahdollisuuksista maksujärjestelyihin.

Jos nämä järjestelyt eivät riitä ja korot tai lainan lyhennys jää pankille maksamatta, Kela maksaa lainan takaajana pankille. Tämän myötä velan perintä siirtyy Kelalle. Kela ottaa yhteyttä velalliseen ja on tärkeää sopia Kelan kanssa siitä, miten opintovelan takaisinmaksu tapahtuu. Takaisinmaksu sovitetaan asiakkaan maksukykyyn. Myös maksuvapautukset ovat mahdollisia tilanteissa, joissa velallinen on pienituloinen ja esimerkiksi työkyvytön.

Jos velallinen ei sovi asioita Kelan kanssa tai hän ei noudata sovittuja maksujärjestelyjä, velka siirretään ulosottoon. Se tulee kalliiksi ja tuottaa myös maksuhäiriömerkinnän, joka vaikeuttaa velallisen monia muitakin asioita.”

6.    Millaisia terveisiä lähettäisit opiskelijoille, joita lainan suuri määrä ja korkealla keikkuvat korot mietityttävät tai huolettavat?

Ilpo Lahtinen, Kela: ”Suunnittele, ennakoi ja käytä harkintaa, mutta ole luottavainen: asioilla on taipumus järjestyä. Ja ennen kaikkea: koulutus kannattaa aina!”

Aino Silvo, Suomen Pankki: ”Ymmärrän hyvin, että korkojen nopea nousu on järkyttänyt monia, sillä se yllätti asiantuntijatkin. Samaan aikaan taloudessa ja yhteiskunnassa on viime vuosina tapahtunut monta muutakin mullistusta, joten ei ole ihme, jos tulevaisuus huolettaa. Suhtautuisin kuitenkin luottavaisesti siihen, että tulevat mahdollisuudet maksaa opintolaina takaisin ovat useimmilla ylipäätään varsin hyvät. Myös talouden näkymät ovat hiljalleen paranemassa parin vuoden heikon kehityksen jälkeen, ja vastavalmistuneiden pääsy työmarkkinoille todennäköisesti helpottuu sen ansiosta lähivuosina.”