Passiivinen, aktiivinen vai enhanced-rahasto? Ota termit haltuun!

Kaupallinen yhteistyö: Nordea

Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen kertoo, miten aktiiviset ja passiiviset rahastot eroavat toisistaan toiminnaltaan, tuotoiltaan ja kuluiltaan. Kaksikon lisäksi rahastojen maailmassa on myös villi kortti: enhanced-rahastot.

Kuva: Veera Kesänen

Mimmit sijoittaa –saitilla passiivista sijoittamista on verrattu kuvitteelliseen passiiviseen treenaamiseen, jonka avulla kuntoilija saisi haavemaailmassa tuloksia huhkimatta. Vertauksella viitataan passiivisten rahastojen helppouteen: tuottoa tulee, vaikka et edes kurkistaisi pörssiin!

Passiivisessa sijoittamisessa osakekohteita ei valita aktiivisesti, vaan tavoitellaan tuottoa, joka on mahdollisimman lähellä markkinatuottoa. Passiivisia rahastoja kutsutaan myös indeksirahastoiksi. 

“Passiivinen sijoittaminen on yksinkertaisesti sijoittamista markkinoita kuvaavaan indeksiin. Jos sijoittaa indeksiin, voi olla takuuvarma, että sijoitusten tuotto on indeksin tuotto, josta on vähennetty maltilliset kulut”, Nordea Fundsin toimitusjohtaja Tanja Eronen selittää. 

Aktiivisessa sijoittamisessa puolestaan rahaston salkunhoitaja seuraa markkinoita ja pyrkii poimimaan sijoitussalkkuun yhtiöitä, jotka tuottavat indeksiä paremmin.  

“Tavoitteena on, että kulujen jälkeen rahasto tuottaisi vähintään indeksin verran ja mieluusti enemmän”, Eronen tiivistää aktiivisen sijoitusrahaston idean. 

Aktiivisten rahastojen lisäksi aktiiviseen sijoittamiseen kuuluu osakepoiminta.

Tässäkään asiassa ei kannata laittaa kaikkia munia yhteen koriin. Eronen suosittelee yhdistelemään sekä passiivista että aktiivista sijoittamista.   

“Kahta tapaa voi ja kuuluu sekoittaa sijoitussalkussa.” 

Huomioi rahastojen hoitokulut

Passiivisten ja aktiivisten rahastojen ero näkyy rahastonhoitokuluissa. Passiivisissa rahastoissa ne ovat alle puoli prosenttia, kun taas aktiivisissa rahastoissa noin 1-1,5 prosenttia. 

“Aktiivisen ja passiivisen rahaston kuluero voi olla noin prosentin luokkaa. Kumpi on parempi? Riippuu, pystyykö salkunhoitaja omalla aktiivisuudellaan tienaamaan sen prosentin tekemällä oikeita valintoja.” 

Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että 15 vuotta toiminnassa olleista rahastoista noin kolmasosa onnistuu peittomaan tänä aikana rahaston kulut. Rahastoja valittaessa Eronen kehottaa tarkkailemaan, miten ne ovat pärjänneet historiassa pitkällä aikavälillä. 

“Yleensä rahastot, joiden salkunhoitotiimi on pitkällä tähtäimellä onnistunut, tulevat todennäköisemmin pärjäämään myös tulevaisuudessa.”

Passiivinen sijoittaminen toimii parhaiten isolla markkinalla 

Erosen mukaan passiivinen sijoittaminen toimii parhaiten isolla markkinalla, kuten Yhdysvaltojen osakemarkkinoilla. Etuna on myös se, että sijoittaja tietää saavansa markkinatuotot itselleen. 

“Ei ole riskiä siitä, että salkunhoitaja tekisi virhevalintoja”, Eronen toteaa. 

Passiivisen sijoittamisen heikkous on puolestaan sen tehottomuus pienillä markkinoilla, jossa sijoittajia on vähän. Eronen suositteleekin passiivista sijoittamista isolla markkinalla ja aktiivista pienemmällä.  

Passiivinen sijoittaminen ei myöskään ota huomioon informaatiota, jota pörssiyhtiöistä saadaan. Esimerkiksi yrityksen tekemä iso investointi ei vaikuta passiivisiin rahastoihin ennen kuin aktiiviset sijoittajat ovat jo hinnoitelleet sen hyväksi tai huonoksi.  

“Jos kaikki sijoittaisivat passiivisesti, osakkeiden hinnat säilyisivät nykyisellään. Jos yrityksestä tulee positiivista tai negatiivista tietoa, osakekurssi lähtee laskuun tai nousuun, koska aktiiviset sijoittajat reagoivat tietoon.” 

Eronen huomauttaa myös, että korkomarkkinoilla passiivinen sijoittaminen ei ole historiallisesti toiminut yhtä hyvin kuin osakemarkkinoilla.  

Enhanced-rahastot ovat aktiivisen ja passiivisen rahaston välimuoto 

Uudet matalan aktiivisuuden rahastot, eli enhanced-rahastot, tarjoavat vaihtoehdon passiivisille ja aktiivisille rahastoille. Uutta rahastomallia kutsutaan myös beta plus -sijoittamiseksi.  

“Aktiivisissa rahastoissa kulut tulevat päivittäisistä aktiivista valinnoista. Enhanced-rahastoissa pyritään parantamaan indeksituottoja, mutta minimoimaan kulut, eli päätöksiä tehdään harvemmin ja vähemmän”, Eronen avaa enhanced-rahastojen toimintalogiikkaa aktiivisiin rahastoihin verrattuna.  

Pähkinänkuoressa tavoitteena on siis parantaa indeksin tuottoja mahdollisimman matalilla kuluilla. Enhanced-rahastojen kulut sijoittuvat passiivisten ja korkean tason aktiivisuuden rahastojen välimaastoon. Kulut ovat noin 0,5-0,8 prosenttia.  

Rahastoissa hyödynnetään yrityksistä saatavaa tietoa sekä vastuullisuustekijöitä. 

“Viime vuosina tämä on ollut suosittu sijoitusmuoto, koska markkinoilla on voitu vähäisellä aktiivisuudella tehdä päätöksiä, jotka hyödyttävät sijoittajia. Lisäksi vastuullisuusnäkökulma kiinnostaa sijoittajia. Rahastoissa seurataan, mitä yritykset ihan oikeasti tekevät. Tekevätkö ne esimerkiksi päätöksiä, joiden myötä ne voivat vastata tulevaisuuden vaatimuksiin”, Eronen kertoo.  

Mikäli haluaa sijoittaa rahansa maailmalle, Eronen vinkkaa Nordean Global Enhanced -rahaston olevan yksi helppo tapa aloittaa enhanced-rahastoihin sijoittaminen.  

Eronen suosittelee pohtimaan myös maantieteellistä hajauttamista. 

“Jos on aktiivisesti sijoittanut osakkeisiin esimerkiksi Suomeen ja Eurooppaan, voisi hyvä vaihtoehto olla esimerkiksi North American Enhanced tai kehittyvät maat.”