Tarmo on poissa ja kauppalasku kasvaa – jopa 85 % suomalaisista huomaa pimeän vuodenajan taloudessaan
Kaamosoireet ovat läsnä suurimman osan suomalaisista arjessa, ja joka neljäs kokee niiden haittaavan päivittäistä elämää. Kysyimme THL:n tutkimusprofessorilta, millaisia vaikutuksia kaamoksella ja kaamosoireilla on yksilön talouteen ja rahankäyttöön.
Kuva: Johanna Taskinen
Kaamosoireita ja niiden hoitamista tutkinut THL:n tutkimusprofessori ja Helsingin yliopiston psykiatrian dosentti Timo Partonen korostaa, että kaamosaika vaikuttaa Suomessa useimpien arkeen. Tutkimusten mukaan 85 % suomalaisista kertoo vuodenajan vaihtumisen ja etenkin valon vähenemisen vaikuttavan heidän mielialaansa, hyvinvointiinsa ja käyttäytymiseensä.
Yleisimpiä kaamosoireita ovat väsymys, huono unenlaatu tai unettomuus, toimintakyvyn laskeminen, ärtyneisyys, ruokahalun lisääntyminen erityisesti iltapäivisin ja iltaisin sekä painonnousu. Oireet alkavat useimmiten lokakuussa ja jatkuvat helmikuulle saakka.
Timo Partonen. Kuva: THL/Harriet Järf
“Paino saattaa pyrkiä nousemaan talven aikana kahdesta viiteen kiloa, kun nukutaan huonommin, syödään enemmän ja liikutaan vähemmän. Lisäksi mielialassa on alavireisyyttä ja muiden kanssa saattaa tulla helpommin riitoja”, Partonen kuvailee tavanomaisimpia oireita.
Kaamosoireet ovat Partosen mukaan yleisempiä naisten kuin miesten keskuudessa. Koko aikuisväestöstä neljäsosa kokee kaamosoireet ongelmallisina ja arkielämän kannalta haitallisina.
Kaamosmasennusta sairastaa puolestaan noin yhdestä kahteen prosenttia suomalaisista. Heillä esiintyy toistuvasti masennusoireita kaamosoireiden ohella syksyisin ja talvisin.
Arjen askareiden ja työtehtävien hoito on kaamoksen keskellä haastavampaa
Kaamosoireista erityisesti väsymys ja toimintakyvyn lasku heijastuvat yksilön talouteen. Partosen mukaan vakavat kaamosoireet vaikuttavat siihen, miten ihminen selviytyy arkiaskareista – myös raha-asioiden hoitaminen saattaa tuntua raskaalta.
“Jos tarmo on poissa ja ihmisellä on vain vähän energiaa, saattaa se vaikuttaa myös rahan hallintaan. Raha-asioita voi jäädä hoitamatta ja maksumuistutuksia tulla”, Partonen summaa.
Toimintakyvyn heikentyminen näkyy usein myös työpaikalla tai opinnoissa. Kaamosoireista kärsivän keskittymiskyky saattaa olla koetuksella ja erilaisista työtehtävistä suoriutuminen on usein tavanomaista heikompaa.
“Vakavat oireet voivat viedä toiminta- ja työkyvyn, jolloin ihminen joutuu jäämään sairauslomalle. Tällä on selkeä vaikutus ihmisen toimeentuloon”, Partonen kuvailee.
Hän arvioi, että noin kaksi ja puoli prosenttia suomalaisista joutuu jossain vaiheessa elämäänsä sairauslomalle pimeän ajan aiheuttamien oireiden vuoksi.
Kauppalasku kasvaa ruokahalun mukaan
Partosen mukaan kaamosoireista kärsivän ruokahalu lisääntyy, ja etenkin makeaa ja hiilihydraatteja tekee tavallista enemmän mieli. Tämä saattaa kasvattaa kauppalaskua huomattavastikin.
“Kaamosoireilevat syövät pimeään vuodenaikaan enemmän kuin muulloin, ja syöminen totta kai maksaa”, Partonen toteaa.
Kasvavan ruoankulutuksen vaikutukset yksilön talouteen korostuvat etenkin nykyisessä taloustilanteessa, jossa inflaatio on nostanut myös ruoan hintaa.
Kirkasvalohoito ja kuntoliikunta lievittävät oireita
Kaamosoireita ja niiden vaikutusta omaan talouteen voi taltuttaa muutamalla keinolla. Tutkimusten mukaan erityisesti kirkasvalolampun oikeaoppinen käyttö lievittää useimmiten kaamosoireita merkittävästi.
“Kirkasvalolampun ääressä tulisi istua aamulla heräämisen jälkeen yleensä puoli tuntia. Tämä olisi hyvä toistaa mielellään joka aamu, mutta vähintään viitenä aamuna viikossa”, Partonen kertoo.
Partonen painottaa, että juuri kirkasvalohoidon säännöllisyys on avainasemassa oireiden lievittämisessä. Hän kehottaakin käyttämään kirkasvalolamppua syys-lokakuulta helmikuulle saakka. Oikeaoppisen käytön vaikutusten pitäisi alkaa näkyä jo viikon käytön jälkeen.
Kirkasvalohoidon lisäksi kuntoliikunta on toinen hyväksi havaittu keino lievittää kaamosoireilua. Kuntoliikunnalla tarkoitetaan rasittavaa liikuntaa, joka hengästyttää ja nostaa sykettä.
Kuntoliikuntaa tulisi harrastaa vähintään 45 minuutin ajan kaksi tai kolme kertaa viikossa, jotta se vaikuttaisi oireiluun.
“Kuntoliikunta on vaikutuksiltaan kirkasvalolamppua heikompi ja hitaampi, mutta sekin lievittää ja poistaa kaamosoireita. Vaikutuksia alkaa näkyä noin neljän viikon säännöllisen liikkumisen jälkeen”, Partonen toteaa.
Partosen mukaan parhaita tuloksia saa aikaan, kun oireita pyrkii lievittämään sekä kirkasvalohoidolla että kuntoliikunnalla.
“Olisi tärkeää saada sekä kirkasvaloa että liikuntaa. Valoa aamuisin ja liikuntaa esimerkiksi loppuiltapäivästä”, Partonen summaa.
TIMO PARTONEN?
Tutkimusprofessori, THL & Psykiatrian dosentti, Helsingin yliopistoFanittaa tällä hetkellä Miguel de Cervantesin kirjoittamaa ja Jyrki Lappi-Seppälän vuonna 2013 suomentamaa kirjaa Don Quijote.