Opiskelijan paniikki – Kun ”ilmainen raha” muuttui oikeaksi lainaksi
Opintolainan korko karkaa yhä suuremmaksi, eikä lukioaikoina mainostettu “ilmainen raha” enää olekaan ilmaista. Miten meidän opintolainaa nostaneiden käy? Joudummeko kaikki opintojen ohella töihin, vai pelastaako korkokatto?
Seuraa ilmoitus, vaikka kukaan ei kysynyt: minulla on enemmän lainaa kuin omaisuutta. En omista autoa, kiinteistöjä, metsää tai arvokkaita design-esineitä. Rahassa mitattuna arvokkain omistamani asia on varmaankin kännykkäni, sekin pirstaleina takapuolelta.
Opintolainaa sen sijaan olen nostanyt neljän vuoden aikana reippaasti yli 20 000 euroa. Ensimmäisinä opiskeluvuosinani laina oli käytännössä elossa pysymisen edellytys: se kului ruokaan, vuokraan ja arjen välttämättömiin askareisiin. En olisi pärjännyt ilman sitä. Opintolainan nostaminen vuosittain on ollut minulle ja varmasti monelle muullekin opiskelijalle itsestäänselvyys, jopa pakko.
Kun tänä syksynä uutta lainaerää nostaessani kiinnitin huomiota opintolainani nykyiseen korkoon, lievästi sanottuna stressaannuin. Tähän asti korko on ollut lähes nolla, ja esimerkiksi viime vuonna korot kasvattivat lainaani vain 18 euroa. Nykyisellä korolla tämänhetkinen lainani kasvaa tänä vuonna 370 euroa. Muutos on merkittävä.
Kumman valitset: velkakurimuksen vai loppuunpalamisen?
Suomen Pankin ekonomisti Markus Aaltonen kertoi Ylelle kesäkuussa, että 95 prosenttia opintolainoista on sidottu euribor-korkoon. Vielä alkuvuodesta 2022 12 kuukauden euribor-korko oli –0,5 prosenttia, mutta tämän tekstin julkaisuhetkellä korko keikkuu 2,7 prosentin hujakoilla. Ensi kesään mennessä sen ennustetaan nousevan jopa yli kolmeen prosenttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että myös opintolainojen korot nousevat todennäköisesti entisestään.
Laina, josta puhuttiin lukiossa ”ilmaisena rahana”, ei enää olekaan sitä. ‘En sitoutunut tällaiseen’ ajattelin ensin, vaikka tietenkin olin, kirjaimellisesti. Vaikka tiedän olevani etuoikeutettu eläessäni Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa, tunsin palan nousevan kurkkuuni.
Tuntuu kohtuuttomalta, että opiskelijat maksavat tulevaisuudessa korkoa satoja tai jopa tuhansia euroja lainasta, joka on täytynyt ottaa ihan vain siksi, että saa ostettua ruokaa ja vessapaperia. Jos lainaa ei halua ottaa, on oikeastaan pakko työskennellä opintojen ohella tai loma-aikoina. Varsinkin inflaation kourissa opiskelijalla tuntuu olevan kaksi vaihtoehtoa: velkaantua tai palaa loppuun.
En ole ahdistukseni kanssa yksin. Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Selmi Holopainen kirjoitti elokuussa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessaan, että korkojen nousu ahdistaa jo valmiiksi uupuneita korkeakouluopiskelijoita. Pahimmassa tapauksessa lainakulujen kasvu painostaa väsyneitä opiskelijoita työskentelemään opintojen ohella. Itsekin hankin raha-ahdistuksessani määräaikaisen työsuhteen joululoman ajaksi, vaikka oikeasti kaipaisin ihan vain lomaa. Viimeistään tässä taloustilanteessa lomat ovat opiskelijalle luksusta, johon ei kaikilla ole varaa.
Korkokatto ja inflaatio – voisiko laina sittenkin kutistua huomaamatta?
Helpotuksekseni törmäsin myös hyviin uutisiin. Kela on pohtinut mahdollisuutta valtion kustantamaan opintolainan korkokattoon, jolloin opintolainojen korot pysyisivät siedettävinä. Inflaation odotetaan kasvattavan myös tulevaisuuden palkkoja. Ylen artikkelissa todetaan, että tällöin opintolainan määrä, jopa suurine korkoineen, voisi olla lopulta tulevaisuuden palkkaan nähden prosentuaalisesti pienempi. Jos palkat nousevat samaan tahtiin korkojen kanssa, valmistuneet saattavat jopa hyötyä inflaatiosta. Tulevaisuuden työllisyyskehitystä ja palkkojen nousun tahtia on kuitenkin hankala arvioida.
Epävarmassa taloustilanteessa on kai vain elettävä päivä kerrallaan. Päätin, että panostan järkevämpään rahankäyttöön ja kiristän kukkaron nyörejä inflaation ja opiskelijaelämän ristitulessa. Ja kun opintolainan takaisinmaksun aika koittaa, maksan lainaa pois rauhallisen varmasti kuukausi ja erä kerrallaan – oli lopullisen lainan summa sitten kovasti korkojen kasvattama tai ei.
Eiköhän tästäkin selvitä.