Ostamisesta luopuminen voi olla tie onneen

Yhä useampi haluaa ostaa vähemmän ja säästää enemmän. Tarpeettomasta tavarasta luopuminen on keino elää kestävämpää elämää. Mutta millainen vaikutus sillä on kokemaamme onneen?

Koronapandemia on ajanut ihmisiä ainakin hetkellisesti kohti kestävämpää arkea ja kuluttamisen tapoja. Sitran Elämäntavat pandemian jälkeen (Lifestyles after lockdown) -selvityksen mukaan yli kolmasosa suomalaisista on hankkiutunut poikkeusolojen aikana aiempaa ahkerammin eroon turhista tavaroista – eikä lisää haluta tilalle.

Kuluttamisen vähentäminen on paitsi vastuullista myös säästöjä kerryttävää toimintaa. Minimalismin nimeen vannovat kertovat usein olevansa tyytyväisempiä elämään ilman tavarapaljoutta. Tekeekö kuluttamisen vähentäminen ja sen myötä kertyneet säästöt meidät oikeasti onnellisemmiksi?

Onnellisuus on yksilöllistä

Onnellisuustutkija Ilona Suojasen mukaan kysymykseen kuluttamisen vähentämisen ja onnellisuuden suhteesta ei ole yksinkertaista vastausta. Hän huomauttaa, että onnellisuus on ylipäätään subjektiivinen tunne, eikä ole olemassa selkeää listaa tekijöistä ja toimista, jotka takaavat onnellisuuden.

“Puhun mieluummin onnellisuuden mahdollistajista, jotka tukevat onnellisuutta ja luovat pohjaa onnellisuuden tunteen tuntemiselle”, Suojanen korostaa.

Onnellisuuden mahdollistajiksi Suojanen listaa muun muassa merkitykselliset ihmissuhteet, terveelliset elämäntavat, turvallisuuden tunteen sekä erilaiset onnellisuushormoneja vapauttavat aktiviteetit, kuten liikunnan ja musiikin kuuntelun. Se, tuovatko nämä mahdollistajat onnea, riippuu muun muassa persoonasta, elinympäristöstä, ympärillä olevista ihmisistä ja elämäntilanteesta.

“Jos minun pitäisi mainita yksi merkittävä tekijä onnellisuuden takana, niin se olisi muut ihmiset. Hyvät ja aidot ihmissuhteet ovat tutkimusten mukaan merkittävä tekijä, joka tukee meidän onnellisuuttamme”, Suojanen kertoo.

Tavaran hamstraaminen voi heikentää ihmissuhteita

Onnellisuustutkijan mukaan kulutuksen vähentäminen voi vaikuttaa positiivisesti juuri ihmissuhteisiin ja sitä kautta koettuun onneen. Mutta mikä yhteys minimalistisemmalla elämäntyylillä ja paremmilla ihmissuhteilla on?

Jotta kysymykseen voisi vastata, on ensin syytä tarkastella, miksi tavaraa hankitaan.

Materiaa on pidetty jo pitkään merkkinä menestyksekkäästä ja tavoittelemisen arvoisesta elämästä. Tavaroita ostamalla ihminen voi perustarpeitden täyttämisen lisäksi toteuttaa itseään, hakea hyväksyntää muiden silmissä sekä paeta pahaa oloa.

“Kun ostaa jotain uutta, saa hetkeksi hyvän olon. Hyvä olo voi kadota kuitenkin nopeasti, eikä tällainen toiminta ole kovin kestävää”, Suojanen kertoo.

Uutuuden ihannointi ja jatkuva kuluttaminen ovat johtaneet todellisuuteen, jossa länsimaalaiset hukkuvat tavarapaljouteen. Tavaramassasta huolehtiminen saattaa olla aikaavievää ja ahdistavaa sekä viedä huomiota pois niistä tärkeimmistä, eli ihmissuhteista.

“Keskitymme ja panostamme tavaroihin ja niiden keräämiseen ihmissuhteiden sijaan. Esimerkiksi taloustieteilijä Stefano Bartolinin mukaan silloin, kun käytämme rahaa itseemme ja tavaroihimme, ihmissuhteemme köyhtyvät ja samalla onnellisuutta katoaa”, Suojanen toteaa.

Raha kannattaa käyttää yhteisiin hetkiin

Onnellisuustutkimusten mukaan rahaa kannattaa käyttää tavaroiden sijaan elämyksiin, toisiin ihmisiin ja yhteisöihin.

“Tällä tapaa voi vahvistaa ihmissuhteita, sosiaalisia siteitä ja yhteenkuuluvuutta”, Suojanen selventää.

Kun tavaraa kuluttaa vähemmän, tulee keskityttyä muuhun. Onnellisuustutkijan mukaan tällöin huomaa helpommin ympärillä olevien aineettomien onnellisuuden tuojien, erityisesti toisten ihmisten, tärkeyden.

Säästäminen tuo turvaa ja vapautta

Jos rahan käyttäminen kokemuksiin ja toisiin ihmisiin lisää onnea, niin viekö kuluttamisesta pidättäytyminen ja säästäminen sitten onnea pois? Ei ihan niinkään.

Säästämisestä voi ensinnäkin saada turvaa tulevaisuutta ajatellen. Lisäksi se tuo vapautta tehdä haluamiaan valintoja. Nämä voivat Suojasen mukaan olla avainasemassa oman onnen rakentamisessa.

“Säästöjen avulla on helpompi lähteä vaikkapa kamalasta työpaikasta tai huonosta parisuhteesta, jos sellainen osuu kohdalle. Ylipäätään niiden avulla voi taata, että myös tulevaisuudessa voi tehdä omaa onnellisuutta tukevia valintoja”, Suojanen sanoo.

Usko siihen, että asiat ovat hyvin myös jatkossa, onkin yksi merkittävimmistä tekijöistä onnellisuuden taustalla. On hankala olla onnellinen tänään, jos onnen voi olettaa loppuvan huomenna.

Toisaalta säästöt sijoittamalla voi tukea omien arvojen mukaista toimintaa. Samalla elämään saa merkityksellisyyden tunnetta, joka sekin on tärkeää onnen kannalta.

“Säästämällä ja sijoittamalla voi tukea sellaisia yrityksiä, joita pitää arvokkaina tai omien arvojen mukaisena. Sitä kautta voi olla mukana luomassa uutta tulevaisuutta”, Suojanen summaa.

Liika on liikaa ja liian vähän on liian vähän

Kuluttamisen vähentämistä ja säästämistä ei kuitenkaan kannata viedä liian pitkälle. Suojasen mukaan kuluttamisesta pidättäytyminen saattaa vähentää onnellisuutta, jos se alkaa rasittaa ihmissuhteita, kohtaamisia tai itseilmaisua.

“Ei ehkä pysty elämään täyttä elämää, jos on tosi kova itselleen ja asettaa liian tiukkoja rajoja”, Suojanen sanoo.

Onnellisuustutkija muistuttaakin, että rahan käyttäminen ja kuluttaminen kuuluvat elämään. Onnellisuuden kannalta voi olla hyvinkin tärkeää, että voi käydä ulkona syömässä, hankkia aidosti tarvitsemansa asiat ja ostaa vaikkapa uusia pensseleitä, jos pitää maalaamisesta.

Lisätietoja:

Onnellisuuspaineen alla – Kun onnesta tuli pakko (Gaudeamus 2021)