Opintotuen vuosituloraja nousee yli 18 000 euroon – työnteko on opiskeijoille yhä kannattavampaa

Tukijärjestelmään tehtyjen muutosten myötä työnteko on nykyään opiskelijalle aiempaa kannattavampaa. Selvitimme, kuinka paljon tukien ohessa kannattaa tehdä töitä ja miten inflaatio näkyy opiskelijan kukkarossa.  

Kuva: Veera Kesänen

Tänä syksynä kallistuneet hinnat ovat köyhdyttäneet yhden jos toisenkin lompakkoa. Tilastokeskuksen kuluttajahintaindeksin mukaan lokakuussa inflaatio oli 8,3 %. Jo valmiiksi niukilla tuloilla eläville opiskelijoille tilanne on haastava. Moni turvautuukin työntekoon opintojen ohella, jotta saa kulut katettua. 

Yli puolet korkeakouluopiskelijoista käy myös töissä

Korkeakouluopiskelijat ovat tehneet paljon töitä jo ennen nykyistä kriisiä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 yliopisto-opiskelijoista 51 prosenttia oli työsuhteessa. Ammattikorkeakoulussa opiskelevien parissa vastaava luku oli tuolloin 53 prosenttia.

Veronmaksajain Keskusliiton ekonomisti Janne Kalluisen vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan optimaalinen vuosittainen palkkatulo opiskelijalle oli 10 000-12 000 euroa.  Neljässä vuodessa tukijärjestelmä on muuttunut, mutta edelleen summaa voi pitää suuntaa antavana.  

“Tällöin palkasta jää käteen suurehko osuus, opintotuen saa 9 kuukaudelta ja asumistuenkin voi saada lähestulkoon täysimääräisenä”, Kalluinen sanoo. 

Korkeammilla työtuloilla käteen jäävä raha alkaa vähentyä kiristyvän verotuksen, pienenevän vuotuisen opintorahan sekä yhä pienenevän asumistuen vuoksi.  

Opintotuen vuositulorajaa nostetaan rajusti

Opintotuen vuositulorajat ja asumistuen tulorajat ovat muuttuneet paljon viime vuosina. Tänä vuonna opintotuen vuositulorajaa nostettiin 25 prosentilla ja ensi vuonna se nousee jopa 50 prosenttia vuoden 2021 tulorajasta. Ensi vuonna yhdeksän kuukauden opintotuen vuosituloraja nousee 18 720 euroon. Vielä vuonna 2018 vastaava summa oli 11 973 euroa. 

Työnteko on siis opiskelijalle aiempaa kannattavampaa. 

“12 000 euron työtulo tai jopa hieman suurempikin voi olla aivan kannattava opiskelijan näkökulmasta vuonna 2022, mutta silloin asumistuki on pienentynyt jo jonkin verran”, Kalluinen sanoo.  

Yksi hyvä tapa tienata opintojen ohessa on kevytyrittäjänä toimiminen. Siitä voit lukea enemmän aikaisemmin Mimmien saitilla julkaistusta jutusta.  

Opintolainahyvitys kannustaa nostamaan lainaa

Työnteko on aina pois opiskeluihin käytettävästä ajasta. Ajallaan valmistumiseen liittyy myös rahallinen porkkana, koska silloin on oikeutettu valtion takaaman opintolainan hyvitykseen.  

Moni on tällä hetkellä aivan eri tavalla huolissaan opintolainastaan kuin aiemmin, koska opintolainojen korot nousevat kovaa vauhtia. Kalluisen mukaan opintolaina on siitä huolimatta edelleen varteenotettava vaihtoehto.  

Korkeakoulututkintonsa suorittava voi saada opintolainastaan suhteellisen anteliaan opintolainahyvityksen, mikäli valmistuu määräajassa, mikä puoltaa opintolainan ottamista. Lainahyvitys voi parhaimmillaan olla jopa 6 200 euroa.  

“Jokainen miettii tilanteensa omista lähtökohdistaan, mutta jos yhtään luottaa valmistuvansa ajoissa ja siirtyvänsä työelämän palvelukseen 40–50 vuodeksi, voi vähintäänkin suositella vakavasti harkitsemaan opintolainen nostamista. Perspektiiviksi voin kertoa, ettei ole harvinaista, että tuoreella asunnonostajalla on kuusinumeroinen määrä velkaa tilillään. Ymmärrettävää toki on, että korkean koron maksaminen pienestäkään velasta ei ole mukavaa”, Kalluinen sanoo.  

Tuet on sidottu indeksiin – asumistuki nousee tammikuussa

“Toisin kuin palkansaajan tulot, monien etuuksien, kuten esimerkiksi opintorahan ja työeläkkeen määrät, on sidottu indekseihin, jotka kehittyvät kokonaan tai lähes kokonaan kuluttajahintojen nousun mukaan. Palkansaajilla tilanne on juuri nyt toinen: kuluttajahinnat nousevat tällä hetkellä nopeammin kuin palkkatulot. Verotuksen tasossa ei ole tapahtumassa ensi vuonna erityisempiä muutoksia”, Kalluinen avaa asiaa.  

Opintorahan vuotuinen indeksitarkistus tehdään elokuussa. Asumistuen enimmäisasumismenojen määrää korotetaan puolestaan tammikuussa kuluttajahintaindeksin muutoksien mukaan. 

“Mikäli omat asumismenot ylittävät enimmäisasumismenojen määrän, mikä lienee melko tavallista, asumistuki nousee. Tammikuussa asumistuen määrä saattaakin monella nousta, vaikka vuokra pysyisi samana”, Kalluinen vinkkaa. 

Nyt kun sähkön hinta on kuuma peruna ja lämmityskustannukset syövät ison siivun tuloista, voittaja voi olla pienessä opiskelijaluukussa asuva. 

“Moni opiskelija saattaa olla siinä mielessä onnellisessa asemassa, että asuu pienessä, vähän energiaa kuluttavassa asunnossa. Toki suuremmassa asunnossa lienee mukavampi asua kuin pienessä, mutta vertailun vuoksi lienee paikallaan mainita, että Suomi on pullollaan paremmin ja huonommin eristettyjä rintamamiestaloja, joiden lämmityskustannukset voivat olla todella suuria”, Kalluinen sanoo.