Mistä henkilökohtainen riskinsietokyky koostuu ja miten sen voi määritellä?

Kaupallinen yhteistyö: Nordea

“Sijoittamiseen liittyy aina riski” on monelle tuttu lause. Mutta paljonko riskiä juuri sinä kestät? Kysyimme Nordean päästrategi Antti Saarelta, mitä riskinsietokyvyllä tarkoitetaan ja miten voi löytää oman riskitason kanssa linjassa olevia sijoituskohteita. 

Kuva: Johanna Taskinen

Moni sijoittaja on joutunut kohtaamaan konkreettisesti sijoittamisen riskit ensimmäistä kertaa kuluneen vuoden aikana, kun pörssikurssit ovat laskeneet ja markkinoilla on eletty kaikin puolin epävakaata aikaa. 

Nordean päästrategi Antti Saaren mukaan nykyinen markkinatilanne on tarjonnut sijoittajalle tilaisuuden tarkastella omaa riskinsietokykyään. Oman riskinsietokyvyn arvioiminen on keskeinen osa sijoitussuunnitelman laatimista ja sijoituspäätöksiä.

Riskinsietokykyä on kahdenlaista: psykologista ja taloudellista

Saaren mukaan yksittäisen sijoittajan riskinsietokykyä voi hahmottaa psykologisesta ja taloudellisesta näkökulmasta. Psykologisella näkökulmalla hän viittaa siihen, miten hyvin yksilö sietää osakemarkkinoiden vaihteluun liittyvää epävarmuutta.

“Oman mielentilan tarkkailu näinä epävakaina aikoina on helppo tapa arvioida omaa psykologista riskinsietokykyä. Voi pohtia, että miltä minusta nyt tuntuu, kun varallisuusarvot tulevat välillä alaspäin”, Saari kuvailee.

Taloudellisesta näkökulmasta riskinsietokyky linkittyy puolestaan ensisijaisesti siihen, miten ja milloin sijoitettuja varoja on tarkoitus käyttää. Saaren mukaan sijoittajan taloudellinen riskinsietokyky on todennäköisesti korkealla, kun tämä sijoittaa rahoja, joiden käytölle ei ole tiettyä tarvetta nyt tai tulevaisuudessa.

“Jos puolestaan sijoitat rahoja, joita aiot tulevaisuudessa käyttää vaikkapa asunnon ostoon, on riskinkantokykysi niiden osalta huomattavasti matalampi”, Saari toteaa.

Lisäksi taloudelliseen riskinsietokykyyn vaikuttaa se, paljonko sijoitusten rahallinen arvo on suhteessa sijoittajan nykyisiin tuloihin.

“Jos on korkea palkka ja vähän sijoituksia, sijoituksille on helpompi ottaa isompaa riskiä kuin tilanteessa, jossa on matala palkka ja samalla paljon rahaa kiinni sijoituksissa”, Saari selventää.

Rahastoluokitus auttaa löytämään omaa riskinsietokykyä vastaavan kohteen

Rahastojen riskiluokitus auttaa sijoittajaa valitsemaan omaan riskinsietokykyynsä sopivan sijoituskohteen. Riskiluokitus kuvaa rahaston riskisyyttä asteikolla yhdestä seitsemään. Mitä korkeamman luvun riskiluokkaan rahasto kuuluu, sitä riskisempi sijoituskohde on kyseessä.

“Pääasiallisesti osakerahastot kuuluvat riskiluokkaan kuusi. Kuitenkin vaikkapa Itä-Euroopan tai Latinalaisen Amerikan markkinoille sijoittavat osakerahastot kuuluvat riskiluokkaan seitsemän, sillä näiden alueiden markkinoiden tuottokehitykseen liittyy paljon vaihtelua”, Saari kertoo.

Alimman riskiluokituksen kohteita ovat Saaren mukaan esimerkiksi rahastot, jotka sijoittavat rahamarkkinoille alle vuoden mittaisiin korkopapereihin. Korko- ja osakesijoituksia sisältävät yhdistelmärahastot kuuluvat puolestaan useimmiten luokkaan kolme, neljä tai viisi riippuen siitä, paljonko osakesijoituksia ne sisältävät.

“Korkeampaan riskiin liittyy yleensä parempi tuotto-odotus. Mikäli asiat menevät odotettua paremmin, suuremman riskin kohteissa on enemmän mahdollisuuksia myös positiivisiin yllätyksiin”, Saari kommentoi.

Digitaalinen sijoitusneuvoja Nora auttaa arvioimaan riskinsietokykyä

Erityisesti aloitteleva sijoittaja voi saada tukea oman riskinsietokykynsä arviointiin ja siihen sopivien rahastokohteiden valitsemiseen Nordean digitaaliselta sijoitusneuvojalta Noralta. Palveluun kirjaudutaan Nordean verkkopankkitunnuksilla, minkä jälkeen vastataan esimerkiksi elämäntilannetta, nykyisiä tuloja sekä sijoitettavissa olevaa summaa koskeviin kysymyksiin.

“Käytännössä Nora kysyy sijoittajalta muutaman kysymyksen, joiden avulla se määrittää sijoittajalle sopivan riskitason ja antaa ehdotuksia tähän riskitasoon sopivista rahastokohteista”, Saari kertoo.

Nordea lupaa, että sopivan sijoituskohteen voi löytää Noran avulla seitsemässä minuutissa. Suositeltuihin kohteisiin voi sijoittaa halutessaan kertasumman, mutta myös kuukausisäästämisen aloittaminen on palvelussa mahdollista.

Palvelun käyttö on itsessään maksutonta. Mikäli sijoittaja päättää alkaa sijoittaa Noran suosittelemiin kohteisiin, liittyy sijoittamiseen kuitenkin sijoituskohteen perusteella määräytyviä vuotuisia kuluja.

Saaren mielestä Nora mahdollistaa vaivattomasti pitkäjänteisen sijoittamisen aloittamisen ja itselle sopivien sijoituskohteiden löytämisen.

“Noran kautta pääsee helposti alkuun, mikäli on halu sijoittaa, mutta ei välttämättä aikaa tai intoa lähteä ottamaan ihan hirveästi selvää asioista. Ylipäätään se tarjoaa tukea sijoittajalle itselle sopivien sijoituskohteiden löytämiseen”, Saari toteaa.