Opintolainoja nostetaan ennätyksellisiä määriä: lainarahan sijoittamista kannattaa miettiä tarkasti, neuvoo finanssialan ammattilainen

Opintolaina on monelle nuorelle ainoa mahdollisuus päästä opiskelemaan omaa haavealaansa, mutta lainaan ja sen käyttöön voi liittyä monia kysymyksiä. Nilla Länsman muistuttaa opintolainan sijoittamiseen liittyvistä riskeistä.

Kuva: Veera Kesänen

Tänä vuonna opintolainaa on nostettu ennätyksellisen paljon. Suomen Pankin tilastojen mukaan keväällä opintolainojen kokonaispääoma oli jo 5,5 miljardia euroa. Syksyn opintolainojen ensimmäinen erä tuli nostettavaksi elokuussa. 

Monelle opintolaina on opiskelun ainoa mahdollistaja. Pienestä Inarin kylästä, ihan pohjoisimmasta Suomesta kotoisin oleva Nilla Länsman pääsi lainojen avulla opiskelemaan Lontooseen asti, London School of Economics -yliopistoon. Sen jälkeen hän on työskennellyt finanssialalla sijoitusanalyytikkona ja vastannut miljoonien arvoisista sijoituksista. Nyt hän toimii myös yrittäjänä. 

Ammattisijoittaja Länsmanin mielestä on tärkeää, että opiskelijatkin sijoittavat. Hän käytti itsekin ottamaansa lainaa osakkeiden ostoon vielä Suomessa opiskellessaan. Länsman kuitenkin muistuttaa, että lainarahan sijoittaminen on riskialtista. 

“Velkavivulla sijoittaminen on riskisempää kuin sellaisella rahalla, jota ei tarvitse maksaa takaisin. Paperilla näyttää hyvältä, jos sinulla on aloitettu tuotto jostakin sijoituskohteesta vaikka 10 prosenttia ja velkakustannus on 2-3 prosenttia. Siinä on jo 7 prosentin ‘spreadi’. Koska osakemarkkinat menevät ylös ja alas, oletustuotto voi jäädä negatiiviseksi juuri, kun laina pitäisi maksaa. Opintolainalla tosin ei tule margin call’ia; pankki ei yhtäkkiä soita, että pääomasi on negatiivinen joten sinun tilisi tuhotaan. Siinä mielessä opintolaina on paljon halvempi”, Länsman selittää. 

“Monet maailman suurimmista hedgefundeista sijoittaa velkarahalla. Se lisää riskiä, pitää tietää mitä tekee”, hän jatkaa.

Lankeavatko opintolainojen takaukset veronmaksajien maksettavaksi?

Kun lukee julkista keskustelua opintolainojen määrien noususta, voi törmätä useisiin kommentteihin siitä, päätyvätkö ne lopulta tavallisten kansalaisten, eli veronmaksajien, harteille. Opintolainaa on leikkimielisesti kutsuttu jopa ilmaiseksi lainaksi, sillä se on valtion takaama ja korko on muihin lainoihin nähden pysynyt aina varsin matalana. 

Pelkoa lisää myös se, että koronapandemian jälkimainingeissa korkeakoulutettujen työttömyys on lisääntynyt. Heinäkuussa 2022 tilanne on hieman parantunut, mutta työttömien tai lomautettujen korkeakoulutettujen määrä on yhä suurempi kuin ennen koronaa vuonna 2019, Akava Worksin selvitys kertoo. 

Nilla Länsman ei kuitenkaan jaa samanlaista huolta opintolainojen vaikutuksista valtiontalouteen, mikäli valtio niitä joutuisikin jonkin verran takaamaan. 

“Tavallisten veronmaksajien harteille näyttää kaatuvan paljonkin asioita. Jos esimerkiksi Fortumin johtaja on tyrinyt, niin sekin näyttää menevän tavallisen veronmaksajan maksettavaksi. Ainahan velan määrää kauhistellaan, mutta kenelle ihmiset ovat velkaa? Toisille ihmisille. Ei me millekään avaruusolioille olla velkaa, vaan joku on sen lainan antanut. Laina on sopimus, puolin ja toisin. Toki jollekin voi jäädä ikävä juttu maksettavaksi, mutta en näe, että tässä joku tuomiopäivä olisi tulossa”, Länsman avaa. 

Inflaatio syö velan reaaliarvoa 

Mistäpä rahaan liittyvästä asiasta voisikaan tällä hetkellä puhua mainitsematta inflaatiota. Lainojen korot on aina sidottu inflaatioon, mikä tarkoittaa, että inflaation noustessa kiihtyvää vauhtia myös korkojen täytyy nousta. Korkojen nousu auttaa palauttamaan inflaatiota pidemmällä aikavälillä.

Kuten jo aiemmin mainittu, opintolainojen korot ovat matalia. Viime lukuvuonna korko oli 0,3 prosenttia. Tämän hetkinen yleinen korkotason nousu tulee kuitenkin nostamaan myös opintolainan korkoa. 

Jos korot eivät nouse aivan mahdottomiksi, voi inflaatio Nilla Länsmanin mukaan olla kuitenkin jopa hyödyksi. 

“Inflaatio on velallisille ihan mahtava juttu. Velan määrä reaalirahassa pienenee koko ajan, mutta tällöin kannattaa huolehtia siitä, että inflaatio ei samalla syö sillä velalla ostettua omaisuutta.”