Oman hedelmällisyyden tsekki tuo ymmärrystä, konkretiaa ja mielenrauhaa – Hedelmällisyyklinikka täältä tullaan! 

Mainos: Dextra Hedelmällisyysklinikka

Hedelmällisyys on aihe, josta ei puhuta tarpeeksi, mutta on kuitenkin monen mielessä. Milloin oma hedelmällisyys kannattaa tarkistaa, vai kannattaako? Mitä hedelmällissyyskliniikalla tapahtuu? Miten munasolujen pakastus oikein toimii? Koska tavoitteenamme on lisätä tiedollista tasa-arvoa ja ymmärrystä maailmasta, marssimme klinikalle selvittämään asiaa. 

Yksi asia on selvä: maailmassa on paljon tärkeämpiäkin asioita kuin työt tai sijoittaminen – haaveissa voi tulevaisuudessa olla esimerkiksi oma perhe. Mutta miksi keskustelu hedelmällisyyden ympärillä on edelleen niin suppeaa? Meillä Mimmeillä ei ole tabuja, olemme aina halunneet puhua asioista avoimesti! Saimmekin Dextran vastaavan lääkärin ja toimitusjohtaja Marika Mikolan kertomaan simppelisti, mitä hedelmällisyysklinikalla tapahtuu – ja mitä omasta hedelmällisyydestään tulee ymmärtää. 

Ensimmäinen kerta klinikalla

Q: Minua kiinnostaisi oma hedelmällisyyden tilanne, mutta en tiedä mitä teen?

A: Sinun ei tarvitse muuta kuin varata aika hedelmällisyysklinikan lääkärille. Ensimmäisellä kerralla keskustellaan ja jutellaan yhdessä, missä mennään.

Saat tulla meille tietämättä mitään. Toiset ovat taas googlanneet paljon ennakkoon ja haluavat tulla kyselemään. Ja tietenkin on myös ihmisiä, joille on tehty esimerkiksi jo hoitoja. Ammattilainen on sitä varten, että kartoitetaan tilanne yksilöllisesti. 

Q: Mitä konkreettisesti ekalla kerralla tapahtuu? Kuka voi tulla teille?

A: Yleensä käydään läpi ihmisen historiaa, keskitytään siihen, mitä on mielen päällä, ja mikä on ajankohtaista. Jos sitten yhdessä päätetään, niin ensimmäisellä kerralla on mahdollista tehdä ultraääni ja verikoe, mutta ylivoimaisesti useimmiten vain jutellaan.

Saa tulla yksinään tai yhdessä, parisuhteessa tai ei. Haluan muistuttaa, että miehetkin saa tulla yksinään. Täällä käy myös heitä! Tervetulleita ovat kaikki sukupuolesta tai seksuaalisuudesta riippumatta: naisparit, itselliset, kumppanuusvanhemmat, transihmiset. Mukaan tueksi on usein tullut myös ystävä tai esimerkiksi perheenjäsen. Nyrkkisääntönä tukihenkilölle on, että hänen seurassaan voi käydä henkilökohtaisia asioita läpi.

Q: Entäs jos klinikalle tulo jännittää?

A: Useampia jännittää, osaa ehkä jopa pelottaa. Oli mikä tahansa lääkärikäynti, niin aina vähän jännittää. Ja tietysti tämä sitten enemmän! Se on täysin normaalia, eikä sitä kannata piilottaa tai hävetä.

Q: Millainen tilanne Suomessa on lapsettomuushoitojen suhteen?

A: Me olemme olleet Suomessa niin lääketieteellisesti kuin teknisesti koko ajan todella edistyksellisiä verrattuna yleisesti kansainväliseen tasoon. Meillä on ollut salliva lainsäädäntö, kun taas monessa muussa maassa on paljonkin rajoituksia. Esimerkiksi Saksassa ei ole sallittua tehdä lahjamunasoluhoitoja lainkaan.

Tietoisuus ja avoimuus ovat myös lisääntyneet, kun ihmiset jakavat omia tarinoitaan ja käyvät keskustelua esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. Tilanne on täysin eri kuin vaikkapa 20 vuotta sitten. Ja sehän on tosi hienoa!

Kaikki munat samassa korissa? Voit myös halutessasi pakastaa ne! 

Munasolujen pakastus on menetelmänä kehittynyt huomattavasti viimeisen 10 vuoden aikana. Prosessissa kerätään munasoluja, jotka voidaan pakastaa myöhempää käyttöä varten. Vaihtoehto on sopiva heille, jotka haluavat lisätä mahdollisuuksiaan tulla raskaaksi myöhemmin elämässään.

Q: Mistä tiedän sopisiko munasolujen pakastus minulle?

A: Ensimmäisenä mietitään yhdessä erilaisia vaihtoehtoja. Varmistamme, että onko tämä oikea tapa edetä ja onko siihen edellytykset. Ehkä tärkeintä on selvittää, onko munasarjoissa niin sanotusti kapasiteettia riittävästi pakastukseen. Kahta tai kolmea munasolua ei ole järkevä pakastaa. Ja suositus on, että tämä toimenpide tehtäisiin alle 36-vuotiaana.

Ensikäynnillä käydään läpi lisääntymisterveyteen vaikuttavat tekijät muun muassa aiemmat leikkaukset, tulehdukset ja lääkitykset. Yleensä otetaan verikoe ja tehdään tavallinen gynekologinen ultraääni. Sitten suunnitellaan itse munasolujen pakastusprosessi. Ja totta kai jokainen saa rauhassa pohtia, lähteekö mukaan ja millaisella aikataululla.

Q: Miten prosessi konkreettisesti etenee?

A: Munasarjoja stimuloidaan lääkityksellä noin kaksi viikkoa. Hormoneita annetaan itselle päivittäin pistoksina yksi tai kaksi, riippuen siitä, mitä lääkkeitä valitaan mukaan. Jokaisen tilanne arvioidaan yksilöllisesti. Monia pistokset saattavat jännittää, mutta neula on hyvin pieni – samanlainen kuin diabeetikoilla insuliinin pistämiseen. Useimmat toteavat lopulta, ettei siinä ollutkaan mitään pelättävää.

Sitten seurataan muutaman kerran ultraäänellä, miten munarakkulat kehittyvät ja kasvavat. Kun ultrassa nähdään, että munasolut ovat tarpeeksi isokokoisia eli kypsiä, niin sitten varataan toimenpide, jossa ne kerätään.  

Munasolut kerätään päiväkirurgisessa toimenpiteessä ja pakastetaan samana päivänä. Toimenpidettä varten ei nukuteta, vaan käytetään suonensisäistä kipulääkitystä yksilöllisen tarpeen mukaan. Lisäksi tulee puudutus.

Puudutuksen takia olo voi olla kuin hammaslääkärissä: tuntee, että jotakin tehdään, mutta kipua ei synny. Toimeenpiteen jälkeen odotellaan, että vointi on hyvä ja sitten pääsee kotiin. Tälle päivälle suosittelen vapaata töistä. 

Q: Mitä tuona kahden viikon aikana voi tehdä?

A: Voi ihan normaalisti elää. Käydä töissä, urheilla, harrastaa seksiä, mitä nyt normaaliin elämään kuuluu. Ja käynnit klinikalla ovat nopeita. Ultraäänikäyntiin voi varata sellaisen puoli tuntia. 

Q: Ja oliko se siinä?

A: Isojen kansainvälisten tutkimusten mukaan munasoluja olisi hyvä saada pakastetuksi noin 20, jotta raskauden onnistumisen mahdollisuus olisi hyvä. Yksi kahden viikon hoitojakso ei useimmille riitä, vaan toimenpide täytyy tehdä kahdesti – joillekin kolme kertaa. Tämä on hyvä huomioida.

Q: Kauan munasolut säilyvät?

A: Munasolut säilyvät pakkasessa hyvinkin yli 10 vuotta. Dextrassa yläikäraja niiden käyttämiselle on 46 vuotta. Kaikki solut säilytetään klinikan tiloissa nestetyppitankeissa lukkojen takana.

Q: Meitä kiinnostaa aina raha! Paljon tämä maksaa?

A: Arvioisin, että yksi pakastuskierros kokonaisuudessa kustantaa noin 4000 euroa. Täysin tarkkaa hintaa ei voida sanoa, sillä jokaisen hoitotarpeet katsotaan yksilöllisesti. 

Q: Entä riskit?

A: Riskit on tällaisessa toimenpiteessä minimissään. Toimenpide on pieni, mutta toki kaikkeen liittyy matalia riskejä kuten tulehdus- tai vuotoriski. Sivuvaikutuksista sen verran, että jos on kokemusta e-pillerien käytöstä, niin niissä on isommat vaikutukset kuin näissä lääkkeissä.

Moni myös pohtii, voiko tämä vaikuttaa raskaaksi tulemiseen ja vähentääkö toimenpide munasolujen määrää, kun niitä kasvatetaan kerralla paljon. Vastaus on yksiselitteinen: ei vaikuta ja ei vähene. Munasarjat tuottavat munasoluja joka kuukausi luonnostaan.

<3<3<3


Huh siinäpä oli melkoinen tietopaketti! Mikola vielä muistuttaa, ettei ole kysymyksiä, joista heiltä ei voisi kysyä. Muistetaan puhua avoimesti, sillä niin saadaan luotua turvallinen tila meille kaikille. Nyt ollaan taas viisaampia, kiitos Marika ja Dextra!

Ps. Pia ja Hanna kävi Dextran klinikalla, löydät aiheesta videojutun meidän somekanavista!

Roosa Mustonen

Yrittäjä, sisällöntuottaja ja Mimmit sijoittaa -median toimittaja.

Edellinen
Edellinen

Podetko fomoa? Juoksetko trendien perässä? Älä ainakaan pörssissä! Vältä nämä sudenkuopat, kun tunteet meinaavat viedä mennessään

Seuraava
Seuraava

Näkökulma: Maksoin päästäkseni tekemään töitä ilmaiseksi – Näin vapaaehtoistyö Nepalissa muutti ajatteluani