Oletko tyytymätön työhösi? – Lue uravalmentajan vinkit työelämän muokkaamiseen
Tyytymättömyys työhön vaikuttaa hyvinvointiin, terveyteen ja kaikkiin elämän osa-alueisiin. Siksi kannattaakin toimia, mikäli työ kyllästyttää. Mutta mistä tietää, että työelämässä kannattaa vaihtaa suuntaa?
Uravalmentaja, Montevista Oy:n ja Kutsu sun voimaa -hyvinvointiyhteisön perustaja Riikka Pajusen mukaan kenties helpoimmin havaittava merkki tyytymättömyydestä on se, että huomaa pohtivansa työpaikan vaihtamista aiempaa useammin ja puhuvansa siitä viikoittain tai jopa päivittäin.
Toisaalta tyytymättömyys on usein läsnä sellaisten ihmisten arjessa, jotka kokevat vaikutusvallan oman työnsä suhteen pieneksi tai joiden työ ei tunnu olevan linjassa omien vahvuuksien, intohimojen tai arvojen kanssa.
“Arvoristiriidat syövät ihmistä kaikista eniten. On todella kuormittavaa, jos ei pysty seisomaan organisaation toiminnan, tuotteiden tai palvelujen takana”, Pajunen painottaa.
Suunta muuttuu yleensä vasta kriisin tullen
Ennen pitkää myös keho ja mieli alkavat oirehtia. Tarve työelämän muokkaamiselle saattaa näyttäytyä muun muassa väsymyksenä, keskittymisvaikeuksina, niska- ja selkäkipuina tai toistuvina flunssina stressin syödessä vastustuskykyä. Pintaan voi nousta epävarmuuden ja ärtymyksen tunteita.
“Mielestäni kriisit ovat portteja itseen. Silloin on pakko pysähtyä, tutustua itseensä ja pohtia, mitä aidosti haluaa.”
Pajunen kehottaa kuuntelemaan tällaisia oireita herkällä korvalla, sillä mitä aiemmin suuntaa muuttaa, sitä helpompaa se on.
Ihmisillä on kuitenkin tapana herätä muutoksen tarpeeseen useimmiten vasta silloin, kun kriisi tai työuupumus on jo ottanut vallan.
“Mielestäni kriisit ovat portteja itseen. Silloin on pakko pysähtyä, tutustua itseensä ja pohtia, mitä aidosti haluaa”, uravalmentaja kuvaa.
Pajunen vakuuttaa tietävänsä mistä puhuu: hän sairastui itse työuupumukseen 15 vuotta sitten ja löysi kutsumusammattinsa uravalmentajana juuri tilanteen aiheuttaman kriisin seurauksena.
Työtehtävien plussat ja miinukset paperille
Aivan ensimmäiseksi Pajunen suosittelee pysähtymään oman tilanteen äärelle ja hyväksymään sen. Tämän jälkeen uutta suuntaa kannattaa lähteä etsimään käytännönläheisin työkaluin.
Liikkeelle voi lähteä esimerkiksi listaamalla työtehtävänsä paperille siten, että ylimmäksi listalla asettaa eniten aikaa ja panostusta vaativat tehtävät. Tämän jälkeen tehtäviä aletaan arvioida plussin ja miinuksin.
“Ne asiat, jotka kiinnostivat sinua vuosi sitten, eivät välttämättä enää nykyhetkessä innostakaan. Ihmiset muuttuvat jatkuvasti.”
“Kolme plussaa tarkoittaa, että työtehtävä on todella mielenkiintoinen ja vastaa omia vahvuuksia. Kolme miinusta laitetaan puolestaan sellaisen työtehtävän perään, josta ei pidä ollenkaan”, Pajunen selittää.
Listauksen jälkeen on helpompi hahmottaa, onko vika vääränlaisissa työtehtävissä vai onko työmäärä vain yksinkertaisesti liian suuri.
Avoin keskustelu esihenkilön kanssa kannattaa
Uravalmentaja kehottaa käymään listan läpi esihenkilön kanssa avoimesti keskustellen.
“Paras lopputulos syntyy, kun kertoo rohkeasti, että näin työaikani jakautuu, nämä ovat mielekkäimmät tehtäväni ja nämä puolestaan syövät työmotivaatiotani”, Pajunen ohjeistaa.
Hän kannustaa ylipäätään kertomaan nykyisestä kuormittuneisuudesta avoimesti.
”Voi sanoa esimerkiksi, että on vielä ihan hyvissä voimissa, mutta jos muutosta ei tapahdu, alkaa pikkuhiljaa uupua.”
Keskustelun jälkeen korjausliikettä voi hakea esimerkiksi työtehtäviä tai vastuita räätälöimällä. Toisaalta samalla tarjoutuu hyvä tilaisuus pohtia, löytyisikö nykyisestä organisaatiosta toinen tiimi, jossa työnkuva vastaisi paremmin omia vahvuuksia ja mielenkiinnon kohteita.
Eroon kuormittavasta asenteesta
Muutostarve saattaa kuitenkin olla työnkuvan sijaan omissa uskomuksissa ja asenteissa. Omat ajatusmallit ja toimintatavat voivat aiheuttaa ylimääräistä kuormitusta, mikäli vaatii itseltään jatkuvasti liikaa tai kokee velvollisuudekseen selvitä tilanteesta kuin tilanteesta ilman toisten apua.
“Olisi hyvä havahtua, jos puree aina vaan hammasta ja ajattelee, että kyllä minun täytyy pärjätä ja olla vahva. Että kunhan selviän seuraavaan lomaan, niin kyllä tämä helpottaa”, Pajunen kuvaa.
Uravalmentaja painottaa, että usein ongelmat ovat kuitenkin myös rakenteellisia: työtehtävät ovat vääränlaisia, työntekijöitä on liian vähän, heistä ei pidetä riittävästi huolta tai tavoitteet ovat epärealistiset suhteessa resursseihin.
Keskity nykyisiin vahvuuksiisi
Aivan uutta työtä etsiessä uravalmentaja kehottaa lähtemään liikkeelle itseensä tutustumisesta sekä omien arvojen ja mielenkiintojen tarkastamisesta. Pajunen on koonnut muutoksen tueksi käytännön työkaluja kirjaansa Omaa tehtävää etsimässä - Löydä vahvuutesi ja intohimosi.
Hänen mukaansa muutoksen keskellä tärkeintä on keskittyä nykyhetkeen – siihen, mikä nyt kiinnostaa ja mitkä nykyiset taidot ovat.
“Ne asiat, jotka kiinnostivat sinua vuosi sitten, eivät välttämättä enää nykyhetkessä innostakaan. Ihmiset muuttuvat jatkuvasti”, Pajunen korostaa.
Uutta suuntaa etsiessä on hyvä pitää mielessä, että kaikkien ei tarvitse toteuttaa elämäntehtäväänsä työn kautta – tai vaikka toteuttaisikin, voi itse valita, paljonko siihen käyttää aikaa.
“Ylipäätään jokaisen tulee itse päättää, millaisen roolin työlle antaa elämässään. Pääasia on, että työ ei kuormita ja että se mahdollistaa mielekkään elämän. Oli se sitten kutsumustyö tai yksittäinen keikka”, Pajunen summaa.