Kontrollointia ja toisen varojen hyväksikäyttöä – Taloudellinen väkivalta voi viedä tekijän jopa vankilaan
99 prosenttia kotiväkivaltaa kokevista kohtaa myös taloudellista väkivaltaa, selviää yhdysvaltalaistutkimuksesta. Taloudellinen väkivalta on suurin syy sille, miksi uhrit pysyvät väkivaltaisessa suhteessa. Vaikutukset väkivallan kokijaan ovat pitkäkestoisia ja voivat aiheuttaa mielenterveysongelmia.
Surviving Economic Abuse -sivusto määrittelee taloudellisen väkivallan teoiksi, joissa pahoinpitelijä rajoittaa, hyödyntää tai sabotoi toisen pääsyä rahaan ja muihin resursseihin, kuten ruokaan, vaatteisiin, kuljetuksiin ja asuinpaikkaan.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Johanna Hietamäen mukaan taloudellisessa väkivallassa on kyse toisen ihmisen itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta ja loukkaamisesta.
Taloudellista väkivaltaa voi ilmetä parisuhteessa, vanhemman ja lapsen välillä, aikuisten sisarusten välillä tai ystävyyssuhteissa.
Konkreettiset teot ovat esimerkiksi painostamista ja uhkailua
Asianajotoimisto Annian Asianajaja Maria Puputin mukaan taloudellinen väkivalta on yleisintä juuri lähisuhteissa, sillä läheiset suhteet ovat taloudellisen väkivallan toteuttamiselle otollisimpia asetelmia: toisen omaisuus on pienellä vaivalla tekijän saavutettavissa. Läheinen ihminen on myös helpoiten kontrolloitavissa ja painostettavissa.
Taloudellinen väkivalta näkyy konkreettisesti useilla tavoilla.
”Vanhempi voi taloudellisesti hyväksikäyttää lasta esimerkiksi käyttämällä lapselle kuuluvia varoja, kuten perintörahoja tai vakuutuskorvauksia omiin tarkoituksiin. Eronneiden henkilöiden välillä taloudellista väkivaltaa voi puolestaan tapahtua esimerkiksi jaettaessa omaisuutta tai tehtäessä sopimus lasta koskevasta elatusmaksusta”, Hietamäki selostaa.
Muita konkreettisia taloudellisen väkivallan tekoja ovat esimerkiksi rahan vaatiminen ja ottaminen, toisen pankkikortin haltuunotto, toisen tavaroiden tuhoaminen sekä velanotto tai ostosten tekeminen toisen nimissä.
Toisaalta myös kieltäytyminen antamasta rahaa toisen käyttöön voidaan tapauskohtaisesti tulkita aviopuolisoiden väliseksi taloudellisen väkivallan teoksi, sillä aviopuolisot ovat lain nojalla elatusvelvollisia toisistaan.
Taloudellisen väkivallan kästteen alle mahtuu useita rikosnimikkeitä
Puputti korostaa, että lain silmissä taloudellinen väkivalta ei ole tuomittava teko, vaan abstrakti käsite, jonka alle osan rikoslain nimikkeistä voidaan katsoa kuuluvan. Puputin mukaan tällaisia rikosnimikkeitä ovat esimerkiksi kavallus, varkaus ja kiristys.
”Kavalluksen tunnusmerkistön täyttyminen edellyttää, että varat ovat kavalluksen tekijän hallussa, mutta kyse on kuitenkin toisen omaisuudesta. Näin ollen kavalluksen tunnusmerkistö voi täyttyä esimerkiksi tilanteessa, jossa tekijällä on toisen henkilön pankkitilin käyttöön vain rajoitettu oikeus ja hän oikeudettomasti siirtää varoja omalle tililleen tai nostaa rahaa käteisenä”, kertoo Puputti.
Kiristyksellä puolestaan tarkoitetaan uhkailua, jonka avulla uhri saadaan luopumaan taloudellisesta edusta, johon rikoksentekijällä ei ole oikeutta. Kiristykseksi voidaan tulkita Puputin mukaan esimerkiksi tilanteet, joissa uhataan kertoa omasta puolisosta haitallinen tieto jollekin kolmannelle henkilölle, ellei tämä anna tiettyä rahamäärää.
Joskus taloudellinen väkivalta voi täyttää jopa varkauden tunnuspiirteet.
”Kaikessa yksinkertaisuudessaan varkauden tunnusmerkistö voi täyttyä, jos tekijä vie oikeudettomasti esimerkiksi puolisonsa lompakosta käteistä rahaa”, Puputti summaa.
Taustalla on useita lähisuhdeväkivallan muotoja
Puputti muistuttaa, että taloudellinen väkivalta liittyy kiinteästi henkiseen väkivaltaan, sillä taloudellinen väkivalta ilmenee usein painostamisena, pakottamisena, uhkailuna tai manipuloimisena.
Taloudellinen väkivalta voidaan täten tulkita myös henkisen väkivallan kautta rangaistavaksi teoksi.
”Mikäli taloudellinen väkivalta aiheuttaa uhrille mielenterveysongelmia kuten masennusta, ahdistusta, pelkotiloja tai muita mielenterveyden häiriöitä, voi kyseessä olla rikoslain nojalla rangaistava teko”, Puputti kertoo.
Myös Hietamäen mukaan taloudellinen väkivalta on yleistä suhteissa, joihin liittyy muunkinlaista väkivaltaa. Tämän takia taloudelliset väkivallan teot tulevat usein Hietamäen kokemuksen mukaan esille etenkin turvakodeissa ja Nollalinjan auttavassa puhelimessa.
Pelon ja syyllisyyden tunteet kertovat, että jotain on pielessä
Taloudellisen väkivallan uhrin voi olla vaikea tunnistaa tilannetta ja sen vakavuutta. Ensimmäinen hälytysmerkki on Hietamäen mukaan pelko.
”Väkivallan tekijä voi latistaa uhrin itsetunnon ja luottamuksen omiin kokemuksiin niin, että apua voi olla vaikea hakea. Väkivaltaa kokenut voi myös itse syyllistää itseään ja kokea häpeää siitä, ettei ole huomannut hälytysmerkkejä”, Hietamäki kertoo.
Epäilyjen herätessä Hietamäki neuvoo ottamaan yhteyttä esimerkiksi Nollalinjan auttavaan puhelimeen numerossa 080 005 005.
”Siellä voi keskustella ammattilaisen kanssa kokemuksistaan ja saada ymmärrystä siitä, onko omassa tilanteessa mahdollisesti kyse taloudellisesta väkivallasta”, Hietamäki opastaa.
Nollalinja on maksuton ja anonyymi puhelinlinja, joka on auki vuorokauden ympäri.
