Nuori sijoittaja vs. senioristrategi – mistä he ovat yhtä mieltä, mistä eri mieltä? Osa 1/2

Oletko valmis hyvän mielen väittelyyn markkinoista? Mimmien toimittaja väittää ja pankin senioristrategi vastaa. Tämä on kaksiosaisen juttusarjan ensimmäinen osa. 

Kuva: Veera Kesänen.

Kysyimme Nordean senioristrategi Hertta Alavaa leikkimieliseen, mutta sivistävään, väittelyyn kanssamme. Kuinka Mimmien toimittaja Aini Palomon ja Nordean Hertan näkemykset markkinoista eroavat toisistaan? Let’s otetaan selvää! Lue Osa 2 täällä.

Huom! Seuraavat näkemykset ovat henkilökohtaisia ajatuksia markkinoista, eivät sijoitusneuvoja. Muistathan tehdä sijoituspäätöksesi itse, omiin selvityksiisi ja riskinsietokykyysi pohjautuen. <3

Aini väittää (1): Nyt voi olla hyvä aika siirtää osa salkun USA-painosta takaisin Eurooppaan ja Suomeen.

Yhdysvalloissa erityisesti teknologiasektorin osakkeet, mutta myös S&P 500 -indeksi, kasvoivat huimasti viime vuoden aikana ja ovat nyt korkeahkosti arvostettuja. Euroopasta ja etenkin Suomesta voi kuitenkin löytää laadukkaiden yhtiöiden poljettuja osakkeita erittäin houkuttelevilla arvostustasoilla.

Senioristrategi vastaa: Osittain samaa mieltä.

Eurooppalaisten osakkeiden arvostustaso on keskimäärin lähes 40 prosenttia alhaisempi kuin amerikkalaisten. Jonkinlainen alennus on ehdottomasti perusteltu, sillä Yhdysvalloissa yritysten oman pääoman tuotto on selvästi korkeampi ja tuloskasvu vahvempaa. Näin suuri arvostusero on kuitenkin turhan suuri.

Mikäli Euroopan talouskasvu elpyy tänä vuonna odotetusti, yritysten tuloskasvu kiihtyy ja ero Yhdysvaltain pörssiyhtiöiden tuloskasvuun supistuu. Tämä voi suosia eurooppalaisia osakkeita, ja sama pätee suomalaisiin yhtiöihin. Lisäksi Ukrainan sodan mahdollinen päättyminen vaikuttaisi todennäköisesti positiivisesti Euroopan ja Suomen pörsseihin.

Riskeinä tälle positiiviselle näkemykselle ovat Donald Trumpin arvaamaton politiikka sekä Euroopan elpymisen viivästyminen, mikäli EKP ei laske korkoja niin paljon kuin tällä hetkellä odotetaan. Suosittelemme tällä hetkellä neutraalipainotusta eri alueiden välillä, eli emme odota kovin suuria tuottoeroja. Yhdysvaltain ylivertaisuus muihin alueisiin nähden voi siis himmentyä, mutta toki noin puolet osakesalkusta kannattaa edelleen allokoida sinne, vaikka pieniä taktisia painonmuutoksia tekisikin.

Aini väittää (2): Pelkkien Suomi-osakkeiden tai -rahastojen varaan rakentaminen ei ole kannattavaa.

Suomi on globaalissa mittakaavassa pieni periferia-talous. Historia osoittaa, että jos olisi sijoittanut pelkkään OMXH25-indeksiin viimeisten viiden vuoden aikana, olisi saanut voittoa vaivaiset 4–5 %, ja viimeisen kymmenen vuoden aikana reilut 37 %. Sen sijaan S&P 500 on tuottanut viimeisen viiden vuoden aikana 85 % ja kymmenen vuoden aikana 185 %, kun taas Nasdaq 100 on posauttanut viidessä vuodessa yli 137 %:n ja kymmenessä vuodessa yli 400 %:n tuottoja.

Historia ei ole tae tulevasta, mutta väitän, ettei ole syytä olettaa, että Helsingin pörssin tulevaisuus olisi niin kirkas, etteikö olisi ehdottomasti syytä harkita sijoittamista muiden maiden ja merten takaisiin pörsseihin.

Senioristrategi vastaa: Samaa mieltä.

Kansainvälinen hajauttaminen on sijoittamisen a ja o. Helsingin pörssissä on runsaasti laadukkaita yhtiöitä, mutta monet niistä ovat riippuvaisia joko globaalin teollisuuden suhdanteista tai suomalaisten kotitalouksien ostovoimasta. Parin viime vuoden aikana molemmat tekijät ovat tehneet liiketoimintaympäristöstä tahmean. Helsingin pörssissä on niukasti yhtiöitä, jotka nauttivat vahvasta trendikasvusta, kuten teknologia- tai lääkeyhtiöt.

Kasvumahdollisuudet Venäjälläkin päättyivät Ukrainan sotaan. Helsingin pörssiä ei kannata missään nimessä unohtaa, mutta salkun hajautus on heikolla tasolla, jos kaikki sijoitukset ovat kotipörssissä. Kansainvälisen hajautuksen saa helposti hoidettua esimerkiksi globaalin osakerahaston avulla, jonka rinnalle voi poimia pienillä painoilla suomalaisia osakkeita tai Suomeen sijoittavia rahastoja.

Aini väittää (3): Kryptovaluuttojen aseman vahvistuminen on todennäköistä.

Selviä merkkejä tästä ovat muun muassa kryptovaluuttojen, kuten Bitcoinin ja Ethereumin, arvoon sidottujen ETF-rahastojen tarjonta tavallisilla osakevälittäjillä, merkittävien instituutioiden sijoitukset kryptovaluuttoihin sekä yhä useamman valtion päätös hyväksyä kryptovaluutat viralliseksi maksuvälineeksi.

Myös tuore Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on osoittanut vahvaa myötämielisyyttä ja tukea kryptovaluuttaprojekteille. Lisäksi useat merkittävät eurooppalaiset pankit, kuten Saksan Commerzbank ja Sveitsin Zürcher Kantonalbank, ovat ilmoittaneet aloittavansa kryptovaluuttojen kaupankäynnin ja säilytyspalveluiden tarjoamisen asiakkailleen.

Senioristrategi vastaa: Osittain samaa mieltä.

Kryptovaluuttojen suosio on tosiaan kasvanut, ja Yhdysvaltain uuden hallinnon kryptomyönteinen asenne on luonut odotuksia niiden aseman vakiintumisesta. Vaalikampanjansa aikana Donald Trump mainitsi halunsa luoda strategisen reservin bitcoineista, mikä on selittänyt bitcoinin voimakasta nousua vaalien jälkeen. Kryptojen sääntelyä todennäköisesti helpotetaan, mutta strategisen reservin luominen on epävarmempaa.

Keskuspankit sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa suhtautuvat kryptoihin varauksella, eivätkä ne kelpuuta niitä keskuspankkien reserveihin. Kryptot eivät ole varsinaisia valuuttoja, vaan korkean riskin sijoituskohteita, joihin liittyy merkittävä arvonmuutosriski.

Aini väittää (4): Edelliseen väitteeseen perustuen kryptovaluutat voivat tarjota hyvää hajautusta sijoittajan salkkuun.

Senioristrategi vastaa: Eri mieltä.

Kryptovaluuttojen korrelaatio teknologiaosakkeiden kanssa on noussut tuntuvasti viime aikoina. Ne eivät siten toimi hyvänä salkun riskien hajauttajana.

Aini väittää (5): Tekoäly tulee olemaan yksi vahvimmista trendeistä niin osake- kuin kryptomarkkinoilla myös lähivuosina.

Tekoäly oli ehdottomasti vuoden 2024 kantava teema, ja se tulee säilyttämään paikkansa tuottoisana megatrendinä tulevien vuosien aikana.

Tätä tukevat muun muassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin julkistama uusi USA:n tekoälystrategia, Stargate-projekti, johon osallistuvat tekoälyjätit Oracle ja OpenAI sekä projektin partnerina tekoälyn pioneeri Nvidia. Myös kryptomaailmassa erilaiset AI-agentit ovat kovassa nousussa.

Senioristrategi vastaa: Osittain samaa mieltä.

Tekoäly on ehdottomasti megatrendi, mutta se ei tarkoita, että se olisi jatkuvasti tuottoisa sijoituskohde. Esimerkiksi kiinalaisen Deepseekin kustannustehokkaasti kehitetty kielimalli herätti hiljattain huolia tekoäly-yhtiöiden korkeasta arvostustasosta.

On kuitenkin erittäin positiivista, että tekoälysovellusten kehityskustannukset laskevat, sillä tämä avaa mahdollisuuksia myös pienemmille yrityksille. Sijoittajien huomio saattaa siirtyä vähitellen puolijohdefirmoista sovelluskehittäjiin.

Nordea on myös Mimmien kaupallinen yhteistyökumppani.