Onko pörssin aallonpohja jo nähty? Mimmi vastaa
Mimmi vastaa lukijoiden kysymyksiin massista, taloudesta ja universumin kiemuroista. Mikä mietityttää? Kysy Mimmiltä meiliteitse: mimmi@mimmitsijoittaa.fi.
Pörssin kurssilaskut ja -nousut mietityttävät. Ovatko kurssit kokeneet jo pohjan, vai laskevatko ne yhä? Missä nyt mennään? Mikä on niin sanottu ISO suunta taloudessa?
-Kylmäpää Kennet
Mietit samaa kuin me kaikki tällä hetkellä. Frendini Jukka Oksaharju aka Juge, joka muuten on Nordnetin osakestrategi (ja sen myötä oikea henkilö tällaisten pohdintojen äärellä), vastaa kysymyksiisi palastellen. Jukka pahoittelee, että osa vastauksista on monisanaisesti ilmaistuja. Tämä johtuu siitä, että Juge kunnioittaa ja noudattaa finanssialan tiukkaa sääntelyä. Se saattaa rajoittaa lukijaystävällisyyttä, mutta ei takerruta siihen. Let’s mennään asiaan ja päästetään Juge ääneen vanhaan kunnoon kysymys-vastaus-tyyliin!
Q: Mikä on laskukauden määritelmä, mitä sillä tarkoitetaan?
A: Tätä et kysynyt, mutta jotta voimme sukeltaa muihin kysymyksiisi, on hyvä ymmärtää laskukauden merkitys. Pörssissä laskukauden määritelmä on tyypillisesti indeksitasolla 20 prosentin kurssilasku edeltävästä kurssihuipusta. Joskus määritelmään lisätään myös edellytys laskun ajallisesta kestosta, vaikkapa puolesta vuodesta, jolloin tilapäiset kurssipudotukset – kuten koronakevättalven 2020 pudotus – eivät muodostaisi määritelmällistä laskutrendiä.
Yleisemmin taloudessa laskutrendi määritellään tilanteeksi, jossa bruttokansantuote (BKT) supistuu kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä.
Sekä pörssin että yleisen talouden osalta laskutrendin määritelmällä ei sinänsä ole sijoittajalle rahallista arvoa, koska kummankin määritelmän toteutuminen tiedetään varmuudella vasta jälkikäteen. Silloin talous on jo taantunut ja lähtökohtaisesti osakemarkkinat ovat jo pudonneet sen verran kuin taantumauutisesta aikovat pudota.
Q: Ovatko kurssit kokeneet jo pohjan, vai laskevatko ne yhä?
A: Tähän ei tiedä varmuudella oikeaa vastausta yksikään ihminen maailmassa. Osakemarkkinat eivät toimi varsinkaan lyhyellä aikavälillä ainoastaan matemaattisten mallien mukaisesti, vaan mukana on paljon markkinatunnelmien muutoksia ja sattuman aiheuttamia liikkeitä.
Viimeisen reilun vuoden aikana koetussa kurssilaskussa on tärkeä muistaa, että lähtötilanne oli useiden länsimaisten pörssi-indeksien osalta käytännössä kaikkien aikojen huipputasoa. Siitä tasosta noin 20 prosentin kurssilasku ei täytä täysin poikkeuksellisen markkinashokin määritelmää. Pitää huomioida, että samat osakeindeksit jopa viisinkertaistuivat vuosien 2008–2009 finanssikriisin jälkeen.
Perinteisillä arvostuskertoimilla mitattuna osakemarkkinat ovat reilun vuoden ajan kestäneen kurssiturbulenssin myötä palanneet lähelle historiallista keskiarvoaan, eivätkä suinkaan valahtaneet minnekään kellarikerrokseen.
Lisäksi pohtisin syitä talouden ja osakemarkkinoiden uudelle nousulle. Itsessään osakemarkkinoiden pohjakosketuksen saavuttaminen ei vielä tuottoja tarjoa. Se vain antaa olettaa, etteivät kurssit laskisi enempää. Uusi nousu vaatinee positiivisia muuttujia nykyiseen talousnäkymään.
Tietenkin yhtiökohtaiset erot voivat olla merkittäviä. Osa yhtiöistä jatkaa indeksin ja talouden vakautumisesta huolimatta laskuaan ja osa pystyy kasvamaan kannattavasti yleisestä nollakasvusta huolimatta.
Henkilökohtaisesti seuraan jossain määrin huolestuneena lähivuosien näkymää, sillä inflaatio ja korkotaso tuskin ovat palaamassa nollan tuntumaan pian. Moni asia taloudessa oli ehtinyt kuitenkin tottua niiden nollatasoon. Totuttua korkeampi inflaatio ja korkotaso johtavat käytännössä useiden kuluttajien elintason ja ostovoiman pysyvämpään laskuun.
Q: Missä nyt mennään, talouden näkökulmasta?
A: Alustavien ennakkotietojen mukaan talous on supistunut Suomessa nyt yhden vuosineljänneksen ajan. Yleisen uutisvirran valossa alkamassa on energiakriisin sävyttämä talvi. On melko todennäköistä, että Suomen talous käy ainakin lievässä taantumassa. Koska tämä tieto on jo näin ilmeinen, sen pitäisi loogisesti olla tehokkaiden markkinoiden teorian mukaan jo hinnoiteltuna pörssiosakkeisiin.
Kyse on sijoittajan kannalta siitä, tuleeko toteuma olemaan nykyistä "perusskenaariota" heikompi vai parempi. Samaa ajattelua tietenkin pitää soveltaa globaaliin viitekehykseen, jossa taantuman sijaan kasvuvauhdin hidastuminen lienee nykyinen perusskenaario.
Suomalaisittain BKT asukasta kohden on kasvanut vain marginaalisesti vuosien 2008–2009 finanssikriisin jälkeen. Kuitenkin erilaiset julkisen talouden ja hyvinvointiyhteiskunnan menot kasvavat jatkuvasti. Seurauksena on ollut holtiton valtion velkaantuminen. Talouden näkökulmasta kannan erityistä huolta kotimaasta. Näin tehnee myös täällä toimivat yritykset.
Q: Mikä on niin sanottu ISO suunta taloudessa?
A: Osakemarkkinoilla historia ei ole koskaan tae tulevista tuotoista, mutta erittäin pitkällä aikavälillä talouskasvu on kuitenkin tukenut myös yritysten arvonkehitystä. Kuten sanottua, Suomen talouskasvu ei ole ollut enää pitkiin aikoihin nopeaa. Kansainvälisyyden merkitys on korostunut niin yritysten kasvussa kuin sijoitustuottojenkin saavuttamisessa.
Isoa suuntaa hakiessa pinnalla oleva trendi on kestävän kehityksen mukainen liiketoiminta. Tämä sisältää niin ilmastokriisin ratkaisemista kuin energiakriisin taklaamista kestävämmillä vaihtoehdoilla. Ehkä tulevaisuudessa myös julkisen talouden ahdingon helpottamista uusien liiketoimintamallien kautta.
Saattaa olla, että siirrymme taloudessa pitkäkestoiseen vaiheeseen, jossa BKT ei välttämättä enää yleisesti kasva historiassa koettua kovaa vauhtia, vaan arvonluonti talouden sisällä keskittyy harvemmille yrityksille, jotka valtaavat markkinoita tekemällä rahan lisäksi myös positiivista yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Osaltaan tämä on tietenkin vielä toiveajattelua ja kyse on isosta suunnasta ensi vuosikymmenenkin puolelle.
Mimmin vastaus on kirjoitettu Nordnetin osakestrategi Jukka Oksaharjun haastattelun pohjalta. Mimmit ja Mimmi kiittävät, kiitos Juge!
Lue myös:
Massit markkinoille vai patjan sisään? Mimmi vastaa
Toistuuko ysärilama? Mimmi vastaa
Mitä sähkön hinnalle tapahtuu? Mimmi vastaa
Maksaako nuudelipaketti ensi vuonna 15 euroa? Mimmi vastaa
Kuinka käsitellä tuloeroja parisuhteessa? Mimmi vastaa
Kuinka polttarikulut jaetaan? Mimmi vastaa
Kuinka neuvotella korkeampi palkka? Mimmi vastaa
Mistä luottamusta oman yritystoiminnan perustamiseen? Mimmi vastaa
