Mimmi kysyy: Kuka on keksinyt rahan ja miksi?
Mimmi kysyy on palsta, jossa kysytään vaikeita kysymyksiä. Mimmi siis kysyy, ja viisaat asiantuntijat vastaavat! Tämän viikon kysymyksessä pohditaan, kuka on keksinyt rahan ja miksi.
Siihen, kuka on keksinyt rahan, ei ole yksinkertaista vastausta. Kuva: Veera Kesänen
Tähän visaiseen kysymykseen saamme apua taloushistorian emeritusprofessori Sakari Heikkiseltä. Let’s mennään!
Lyhyesti kysymykseen voisi vastata seuraavasti:
“Rahan on keksinyt ihmiskunta helpottamaan taloudellista kanssakäymistä. Kyseessä on pitkä kehityskulku, jonka alkupistettä ei voida määritellä, joten rahalla ei ole yhtä yksittäistä keksijää”, Heikkinen kertoo.
Selvä pyy! Mutta tällä kertaa emme tyydy lyhyeen vastaukseen, vaan haluamme kuulla lisää siitä, miksi rahaa oikein on olemassa.
Heikkinen kertoo, että rahalla on kolme toisiinsa liittyvää tehtävää: se toimii vaihdon välineenä, arvon mittana ja arvon säilyttäjänä.
“Rahan toiminta vaihdon välineenä edellyttää, että se on arvon mitta erilaisille tavaroille ja palveluille. Ja jotta raha voisi toimia luotettavana vaihdon välineenä, sen on toimittava myös arvon säilyttäjänä”, Heikkinen jatkaa.
Asian voisi kaiketi tiivistää siten, että rahan myötä meillä on jotakuinkin yhteinen käsitys siitä, minkä arvoisena pidämme kuluttamiamme jokapäiväisiä hyödykkeitä, tai vaikkapa aikaamme.
Historiaa tuntevat mimmit ehkä muistavat, että vaihtokauppa on ennen muinoin ollut yleinen tapa käydä kauppaa, mutta siinä on ollut omat haasteensa.
Heikkinen mainitseekin, että rahan tarve kasvaa, kun vaihdanta lisääntyy. On nimittäin helpompaa, kun tavarat ja palvelut voidaan vaihtaa rahaan, joka on kaikkien osapuolten tunnustama yhteinen arvon mitta.
Eli jos olet intohimoinen perunanviljelijä, et välttämättä joudu ongelmiin, jos vuokranantajasi lakkaa pitämästä perunoista eikä suostu enää ottamaan niitä vastaan vuokran asemasta. Joku muu varmasti pitää yhä perunoistasi, jonka vuoksi voit myydä ne jollekulle muulle – rahaa vastaan. Perunoista saadulla rahalla voit maksaa vuokrasi ja vuokranantajasi voi ostaa kyseisellä rahalla porkkanoita, kesäkurpitsoita tai mitä hänen nyt sattuukaan tekemään mieli.
Nyt kun tiedämme rahan roolin tässä hullunmyllyssä, otetaan vielä pieni katsaus historiaan – kerta kun taloushistorioitsija on langan päässä!
Rahalla on ollut monia vaiheita historiansa aikana. Heikkinen tietää kertoa, että varhaisimmat rahat ovat olleet hyödykerahaa, eli ne on valmistettu materiaalista, jolla on itsessään arvo. Tällaiseksi aineeksi valikoituivat vähitellen jalometallit, hopea ja kulta.
Ja kullasta puheen ollen, rahan seuraava olomuoto oli paperiraha, jonka arvo oli sidottu jalometalleihin, kuten kultaan. Esimerkiksi 1900-luvun alussa yleisesti käytössä ollut kultakanta tarkoitti tavan tallaajille sitä, että liikkeessä olevat setelit sai vaihtaa tiettyyn määrään kultaa.
Ja mitä tulee nykyisyyteen, elämme niin sanotun fiat-rahan aikaa.
“Rahan arvo perustuu sen asemaan laillisena maksuvälineenä. Sitä voisi kutsua luottamusrahaksi, koska rahan arvo perustuu sitä kohtaan tunnettuun luottamukseen. Sinänsä arvottomat paperilaput hyväksytään vaihdon välineeksi tavaroita ja palveluja ostettaessa, koska ihmiset luottavat siihen, että keskuspankki pitää niiden arvon vakaana”, Heikkinen selventää.
Se oli siinä! Olemme jälleen hieman viisaampia. Tietorikkaampia kahvipöytäkeskusteluja ja aftereita kohti!
Jos sinulla on kysymys, johon Mimmi voisi etsiä vastauksen, laita meiliä mimmi@mimmitsijoittaa.fi!
