Millainen on tulevaisuuden internet? – Web3 tarjoaa ratkaisuja datan omistajuuteen ja digijättien valtaan

”Tiivistettynä web3 on internetin seuraava evoluutio”, kertoo web3-palveluita kehittävä Jarmo Suoranta. Miten tämä liittyy hajautettuun toimijuuteen, kryptoihin ja teknologian tulevaisuuteen?

Kuva: Johanna Taskinen

Pirautimme Jarmo Suorannalle, jonka yritys TX kehittää web3-palveluita yrityksille. Kysyimme Suorannalta, mitä utopistisen kuuloisella termillä tarkoitetaan, ja miten web3 muuttaisi ihan tavallisen ihmisen elämää.

Suoranta huomauttaa, että web3 ei ole täysin standardoitu termi ja sen käytöstä on ollut epäselvyyttä. Web3-termillä tarkoitetaan internetin hajautettuja teknologioita ja liiketoimintamalleja. Usein se kuitenkin sekoitetaan web 3.0:aan, joka taas viittaa semanttiseen internetiin.

”Tiivistettynä web3 on internetin seuraava evoluutio. Sen sijaan, että yhdet keskitetyt tahot pyörittäisivät internetin palveluita, web3:ssa näitä tahoja olisi monta. Internetin omistajuus olisi hyvin hajautettua. Tämä mahdollistaisi myös uudenlaisia liiketoimintamalleja”, Suoranta tiivistää.

Jotta käsite avautuu täysin, on ensin katsottava internetin historiaan.

Web2:ssa dataa myyvät kolmannet tahot, web3:ssa omistat itse omat tietosi

Web1 oli internet, joka oli yksipuolinen ja keskittyi informaation jakamiseen nettisivujen kautta 1980–2000-luvuilla. Web2-termiä käytetään puolestaan nykyisen kaltaisesta internetistä, jossa tiedon tuottamiseen voi itse osallistua. Web2:ssa keskiössä on interaktiivisuus, kuten sosiaalinen media.

”Yleinen ajatus on, että nykyisenkaltainen internet on sen käyttäjille ilmainen. Näin ei kuitenkaan ole, vaan olemme joko asiakas tai tuote, pahimmillaan molemmat. Meidän datallamme tehdään bisnestä, ja saatamme lisäksi maksaa palveluista, jotka hyödyntävät dataamme. Se on tällä hetkellä web2:en suurin ongelma, jota web3 pyrkii korjaamaan”, Suoranta kertoo.

Web3:ssa valta keskittyisi siis tasaisemmin käyttäjien kesken. Web3:ssa jokaisen olisi mahdollista omistaa se data, jonka tällä hetkellä annamme internetissä ilmaiseksi eri tahojen käyttöön. 

Uudet liiketoimintamallit voisivat perustua web3:ssa juuri tähän: oman tai ympäristöstä kerätyn datan hallinnointiin ja jakamiseen internetissä.

Vaihda datasi tokeneihin – ja osta tokeneillasi vaikka paita

Datan myymisestä internetissä siis maksettaisiin internetin käyttäjille. Koska maksut olisivat todennäköisesti suhteellisen pieniä – joitakin senttejä tai euroja – pankkisiirrot tulisivat kalliiksi. Perinteisten valuuttojen ja pankkien käyttäminen olisi liian hidas ja kömpelö maksutapa. Lisäksi uudenlaisen internetin tavoitteena on vapautua yksittäisten tahojen, kuten pankkien, rajoituksista ja vallasta.

Web3:ssa datasta maksettaisiin käyttäjille tokeneina. Myös palvelut ja ostokset, kuten Netflixin kuukausimaksu tai uusi pusero, maksettaisiin tokeneilla.

”Tokeneita ovat siis esimerkiksi kryptovaluutat ja NFT:t, mutta myös maine voidaan tokenisoida”, Suoranta selittää.

Kuulostaako jo tarpeeksi scifiltä?

Pankkeja ei tarvittaisi ollenkaan, sillä maksusiirtojen luottamus perustuisi erilaisiin lohkoketjuihin ja koodattuihin älysopimuksiin. 

”Kaupankäynti ja liiketoimintamallit olisivat älysopimusten myötä entistä läpinäkyvämpiä, eikä maksujen siirtymiseen taholta toiselle vaikuttaisi inhimilliset virheet tai epätasa-arvo”, Suoranta tiivistää.

Web3:n tulevaisuutta on epäilty etenkin viime vuonna tapahtuneen kryptovaluuttojen arvon romahduksen takia. Bainin Suomen konttorin osakas Jani Kelloniemi kertoi Ylelle viime kesäkuussa, että kryptovaluutat ovat kuitenkin vain osa uutta internettiä, eikä web3:n kehitys ole romahduksen takia pysähtynyt.

Sananvapautta ja tiedon keräämistä arkeen

Suorannan mukaan web3:n suurin merkitys tavallisen ihmisen elämään olisi se, että sen sijaan, että nettisivuille syöttämillämme tiedoilla ja klikkaushistoriallamme tehtäisiin bisnestä, omistaisimme oman datamme itse.

Tämä siirtäisi vallan digijättiläisiltä, kuten Googlelta ja Amazonilta, internetin käyttäjille.

”Lisäksi web3 saattaisi tarjota työvälineitä esimerkiksi ilmastonmuutoksen tutkimiseen, sillä datan kerääminen ympäristöstä olisi kannustimien eli tokenien avulla tehokkaampaa”, Suoranta kertoo.  

Web3 on Suorannan mielestä tärkeässä asemassa myös demokratian säilyttämisessä. Web3:ssa mikään yksittäinen taho, edes valtio, ei pääsisi vaikuttamaan internetissä käytyyn viestintään. Näin ollen sillä olisi suuri merkitys sananvapauden säilymisen – ja joissain maissa palauttamisen – kannalta.

”Toisaalta kukaan ei osannut 2000-luvun alussa kuvitella, millainen internet olisi 2010-luvulla. Yhtä hankalaa on siis nyt arvioida, miten internetin muutokset vaikuttavat elämäämme 2030-luvulla”, Suoranta summaa.