Chat GPT kykenee tuottamaan täysien pisteiden tenttivastauksia – Viekö se tulevaisuudessa työpaikkoja?
Marraskuun lopussa 2022 OpenAI-säätiö julkaisi uuden tekoälyyn pohjautuvan chatin, Chat GPT:n, joka osaa vastata käyttäjiensä kysymyksiin. Asiantuntijoiden mukaan tekoälyn myötä lähinnä työn luonne muuttuu, mutta kokonaisia ammattikuntia sen vuoksi tuskin katoaa.
”Minä olen AI-kielimallinnus, minulla ei ole kykyä ennustaa markkinatrendejä eikä antaa talousneuvoja. On tärkeää, että punnitset omaa taloudellista tilannettasi, riskinsietokykyäsi ja sijoitustavoitteitasi ennen kuin teet minkäänlaisia sijoituspäätöksiä. On suositeltavaa pyytää neuvoja talousneuvojalta tai talouden ammattilaiselta.”
Näin vastasi Chat GPT, kun kysyin, mihin kannattaisi sijoittaa juuri nyt. Chat GPT tuottaa sujuvampaa tekstiä englannin kielellä kuin suomeksi, joten tässä jutussa käyttämäni esimerkit olen kääntänyt vapaasti englannista suomen kielelle. Mikä sitten on tämä viime kuukausina paljon puhuttanut Chat GPT?
Mikä on Chat GPT – sen “omin” sanoin
Marraskuun lopussa 2022 tekoälyä tutkiva ja kehittävä Open AI -säätiö julkaisi kehittämäänsä tekoälyyn pohjautuvan innovaation, Chat GPT:n. Kaksi vuotta sitten Open AI julkaisi GPT-3-kielimallin, johon uusi Chat GPT pohjautuu. Open AI- säätiön blogissa kerrotaan, että Chat GPT on rakennettu chat-muotoon, joten sen kanssa voi käydä vuorovaikutteista keskustelua.
Kysyn siis, mitä Chat GPT:lle kuuluu tänään. Vastaukseksi saan: ”Olen tekoälyn kielimalli, minulla ei ole tunteita. Mutta toimin hyvin ja olen valmis auttamaan! Kuinka voin auttaa sinua tänään?”
Seuraavaksi pyydän chattia kirjoittamaan osan tästä jutusta. ”Totta kai!” se vastaa ja kirjoittaa lyhyen katsauksen Chat GPT:n toiminnasta: ”Chat GPT on vuorovaikutteinen tekoälymalli, jonka on kehittänyt OpenAI. Se perustuu GPT-kaavaan, joka on koulutettu valtavan tekstidatamäärän avulla antamaan ihmisen kirjoittaman kaltaisia vastauksia erityyppisiin kehotteisiin. Malli voi suorittaa valikoiman tehtäviä kysymyksiin vastaamisesta luovaan kirjoittamiseen ja jopa koodaamiseen, hyvällä tarkkuudella ja sujuvasti.”
Chat GPT kertoo myös, että se on ”suunniteltu olemaan muokattavissa toiveiden mukaiseksi, sallien kehittäjiä hienosäätämään mallia sopivaksi erityisiin käyttötarkoituksiin, kuten asiakaspalveluun, kielenkääntämiseen ja niin edelleen. Tämän seurauksena Chat GPT on otettu käyttöön laajalti eri aloilla erilaisia sovelluksia, kuten chattibotteja, ääniavustimia ja automatisoituja asiakaspalvelujärjestelmiä varten.”
”Yhteenvetona, Chat GPT on vuorovaikutteisen tekoälymallin terävintä kärkeä ja se tarjoaa todella tarkkoja ja sujuvia vastauksia, mikä tekee siitä tehokkaan työkalun laajalle sovellusten joukolle.”
“Aivan valtava harppaus aiempiin verrattuna”
Tekoälytutkija ja Aalto-yliopiston tietotekniikan laitoksen professori Jaakko Lehtisen mukaan Chat GPT on tekoälyn historian valossa erityisen merkittävä keksintö. Hän kertoo, että Chat GPT on paljon kehittyneempi tekoäly kuin esimerkiksi asiakaspalvelukäytössä olevat chat-botit, joihin viime vuosina on totuttu.
”On tämä aivan valtava harppaus aiempiin botteihin verrattuna”, Lehtinen toteaa.
Tampereen yliopiston filosofian professori Arto Laitisen mukaan sovelluksen taustalla olevaa vuonna 2020 julkaistua GPT-3:a on kuvattu yhdeksi merkittävimmistä tekoälysovelluksista tähän mennessä. Laitinen on saanut Chat GPT:n esimerkiksi tuottamaan täysien pisteiden arvoisia tenttivastauksia aiheista, joista on kirjoitettu paljon. Laitinen kuitenkin huomauttaa, että monissa asioissa Chat GPT antaa väärää tietoa.
”Ellei muutoin tiedä sen sanomaa todeksi, voi suhtautua siihen niin, että seassa on merkittäviä asiavirheitä”, Laitinen sanoo.
Professorin mukaan tulevaisuutta ei kannata rakentaa nykyisenkaltaisen Chat GPT:n varaan.
”Tulevaisuuden ja ihmiskunnan kannalta GPT-3 tulee pian ylittymään paremmilla ja tehokkaammilla malleilla. Riippuu monista tekijöistä, millaista teknologiaa voidaan laajassa mittakaavassa tarjota. Esimerkiksi siitä, kuinka paljon massiivisten kielimallien käyttö tulee viemään energiaa, maksamaan rahaa, vaatimaan hikipajatyöskentelyä halvan työvoiman maissa ja niin edelleen. Se on arvailujen varassa – lisäksi moniin tehtäviin näin massiivista ”tykkiä” ei tarvitse eikä kannata käyttää. ”, Laitinen toteaa.
Loppuuko ihmisiltä työt? Ei lopu
Viime vuosina tekoälyn kehittyessä on herättänyt keskustelua se, voiko tekoäly korvata ihmisen ja voiko se kehittyä niin pitkälle, että tulevaisuudessa joihinkin tehtäviin ei tarvita ihmistä enää lainkaan. Laitisen mukaan työn loppuminen on myytti. Hän uskoo, että kysymys työn korvaamisesta tekoälyllä on monisyinen ja siihen vaikuttavat monet tekijät.
”Chat GPT on massiivinen ja kykenee sanomaan jotain aiheesta kuin aiheesta – harvassa työpaikassa toimenkuvaan kuuluu kaikki maan ja taivaan väliltä. Nykyisinhän on jo rajatumpia chatbotteja asiakaspalvelutehtävissä. Ne ovat varmasti tulleet jäädäkseen ja takuulla kehittyvät valtavasti”, Laitinen sanoo.
Lehtinenkään ei näe tekoälyn kehittymistä merkittävänä uhkana ihmisten työpaikoille. Hän muistuttaa, että tietotekniikan kehittyminen ja digitalisaatio ovat muokanneet työtä jo vuosikymmeniä. Chat GPT on vain seuraava askel tässä kehityksessä. Hän muistuttaa, että monella työpaikalla on jo digitaalisia järjestelmiä käytössä ainakin jossain määrin.
Tekoäly vaikuttaa työn sisältöihin mutta ei korvaa kokonaisia ammattikuntia
”Tekoälyn kehittyminen vaikuttaa todella moneen ammattikuntaan ja työtehtävään. Tekoälyn myötä esimerkiksi kirjoittaminen nopeutuu valtavasti, mikä muuttaa työn dynamiikkaa. On vaikeaa kuvitella sellaista työtä, jossa digitaalisia järjestelmiä ei jo olisi käytössä”, Lehtinen sanoo.
Laitisenkin mukaan kyse on enemmän työn sisällön muutoksesta kuin kokonaisten ammattiryhmien katoamisesta.
”Oma vaikutelmani on, että tekoäly, robotisaatio ja digitalisaatio pikemminkin muuttavat työn sisältöä, poistavat joitain tehtäviä ja synnyttävät uusia sen sijaan, että korvaisivat kokonaisia ammattikuntia”, Laitinen sanoo.
”Toki ammattikuntia katoaa kuten ennenkin, mutta suurin muutos koskenee tehtäviä jokaisen ammattikunnan sisällä. Esimerkiksi ajatus, että robotit joskus vastaisivat vanhusten hoitamisesta, on ollut sitkeä ajatus, niin ei tule tapahtumaan. Pikemminkin robottiavusteisesti korvataan joitain tehtäviä ja syntyy uusia”, hän jatkaa.
Laitisen mukaan mikään ammattikunta ei todennäköisesti kokonaan välty digitalisaatiolta.
Työn – ja elämän – merkitys säilyy vaikka konekin sen osaisi
Laitinen ihmettelee ajatusta, että jos jokin kone osaisi tehdä jonkin asian, ihmiset eivät enää tekisi sitä.
”Ajatus on outo, kun sitä hetkenkin pysähtyy miettimään. Jos ihmiset voivat esimerkiksi nauttia hiihtämisestä, toistensa suutelemisesta, lukemisesta, säveltämisestä ja itsensä kehittämisestä, mitä väliä sillä on, jos konekin osaa hiihtää tai lukea? Voimme kenties tehdä koneita, jotka suutelevat toisiaan, mutta tuskin ihmiset sen takia toistensa suukottelua tyystin lopettaisivat. Monet työtehtävät ovat palkitsevia tavoilla, joiden vuoksi ihmiset mieluusti tekevät niitä”, Laitinen summaa.
