Mikä on startup-ekosysteemi ja miksi siitä kannattaa olla kiinnostunut?

Kasvuyrittäjyys on yksi tehokkaimpia keinoja muuttaa maailmaa, kirjoittaa Slushin operatiivinen johtaja Eerika Savolainen.

Kuva: Samuli Pentti.

Yritykset eivät kasva tyhjiössä. Startup-ekosysteemin muodostavat kaikki ne toimijat, jotka yhdessä luovat ympäristön, jossa globaalisti kilpailukykyisten yritysten rakentaminen on mahdollista. 

Yrittäjien ympärille rakentuva joukko on moninainen – tarvitaan taloudellista pääomaa (enkelisijoittajat, riskisijoittajat), inhimillistä pääomaa (kasvuyritysten työntekijät), kontakteja, neuvoja ja inspiraatiota (tapahtumat, kasvuyrityskampukset, kiihdyttämöt, opiskelijayhteisöt), sekä tutkimusta ja kaupallisia resursseja (yliopistot, suuryritykset).

Euroopan ja erityisesti Suomen startup-ekosysteemit kukoistavat

Startup-ekosysteemi Suomessa kasvaa ja voi hyvin. Kun tarkastellaan kasvuyritysten määrää asukasta kohden, sijoittuu Suomi eurooppalaisessa vertailussa neljänneksi. Helsinki ja Espoo löytyvät puolestaan molemmat Euroopan kymmenen suurimman teknologiakeskittymän joukosta sijoitettua riskipääomaa vertailtaessa. 

Startup-ekosysteemi kukoistaa myös laajemmin Euroopassa. Vuonna 2020 eurooppalaisiin kasvuyrityksiin sijoitettu kokonaispääoma saavutti kaikkien aikojen korkeimman lukeman, Eurooppa jatkoi yksisarvisten* tuottamista ennätystahdilla ja arvostetut yhdysvaltalaiset riskirahastot pystyttävät kilpaa toimistojaan Eurooppaan.

Suomalainen startup-ekosysteemi kantaa hedelmää – ja kasvattaa vauhdilla uusia oksia

Suomalainen kasvuyrityskenttä syntyi kymmenisen vuotta sitten. Tuolloin ratkaistavissa oli hyvin perustavanlaatuisia ongelmia, kuten olematon yrittäjyyskulttuuri ja kansainvälisen riskipääoman puute. Perusedellytykset yrittäjyydelle on kuitenkin tähän päivään mennessä raivattu kuntoon.

Suomalainen startup-ekosysteemi on saavuttanut herkullisen vaiheen elinkaartaan. Ensimmäisen sukupolven yritykset kypsyvät ja lähestyvät exitiä** sysäten liikkeelle valtavan positiivisen kierteen, joka vauhdittaa ekosysteemin kehitystä entisestään.

Suomalaisissa nykyisissä ja tulevissa yksisarvisissa kasvaa valtava joukko kyvykkyyksiä, jotka näkevät sisältä päin, kuinka tuotteita rakennetaan ja yrityksiä skaalataan kansainvälisen tason kunnianhimolla. Kasvuyritysten omistusten kautta kertyy myös varallisuutta, jonka turvin voidaan tulevaisuudessa perustaa uusia yrityksiä ja tehdä yhä laajemmin sijoituksia. 

Kansainvälisille markkinoille tähtäävät suomalaiset menestystarinat houkuttelevat yhä enemmän pääomia, osaamista ja mediahuomiota Suomeen. On kutkuttavaa ajatella, mitä voimme saavuttaa, kun tämä osaaminen ja pääoma vapautuu ratkaisemaan 2020-luvun kiperimpiä haasteita.

Startupeista kehittyy voima, jolla luodaan tulevaisuutta

Kasvuyrittäjyys on yksi tehokkaimpia keinoja muuttaa maailmaa. Vain 25 vuotta takaperin Yhdysvaltain pörssin markkina-arvoltaan suurimpien yritysten listaa hallitsivat perinteiset toimialat raskaasta teollisuudesta öljyyn. Yritysten keski-ikä lähenteli sadan vuoden merkkipaalua.

Vuonna 2020 sama lista on kokenut merkittävän nuorennusleikkauksen. Yhdysvaltain pörssin markkina-arvoltaan viisi suurinta yritystä – Microsoft, Apple, Amazon, Alphabet ja Facebook (nyk. Meta) – ovat kaikki teknologiayrityksiä, jotka on perustettu vain 16-45 vuotta sitten. Näiden yritysten valta määritellä tulevaisuutemme suuntaa on kiistaton. 

Yhä edelleen perinteisten toimialojen hallitsema Euroopan suurimpien yritysten lista on kuin historian tuulahdus neljännesvuosisadan takaisista Yhdysvalloista. Tulevaisuus, jossa kyseinen lista koostuisi tulevaisuutemme kannalta kriittistä teknologiaa kunnianhimoisesti kehittävistä yrityksistä – sähköautoista ja -lentokoneista, litiumioniakuista, bioteknologiasta ja tekoälystä – ei kuitenkaan ole utopiaa, vaan syy, miksi startup-ekosysteemistä kannattaa olla kiinnostunut.

*yksisarvinen: yritys, joka on arvostettu yksityisellä rahoituskierroksella miljoonan dollarin arvoiseksi

**exit: startupin elinkaaren viimeinen vaihe, jossa yrityksen perustajat ja aikaisen vaiheen sijoittajat irtautuvat yrityksestä osin tai kokonaan esimerkiksi yritysoston tai listautumisannin kautta

Eerika Savolainen

Eerika on Slushin COO, eli operatiivinen johtaja. Eerikan vastuulla on johtaa tiimejä, jotka vastaavat Slushin kumppanuuksista, tuotteista sekä ihmisistä. Eerika liittyi Slushin tiimiin vuonna 2019.