Mikä ihmeen ETF? – Ota haltuun ETF-rahastojen perusteet
ETF-lyhenteeseen törmää jatkuvasti niin sijoittamista käsittelevissä podcasteissa, artikkeleissa kuin kahvipöytäkeskusteluissakin. Etkö ihan tiedä, mistä on kyse? Tämän jutun luettuasi ymmärrät, mitä ETF-rahastot, eli pörssinoteeratut rahastot, ovat ja miten ne toimivat.
Kuva: Johanna Taskinen
ETF-rahastot, eli pörssinoteeratut rahastot, ovat kasvattaneet tasaisesti suosiotaan sijoittajien keskuudessa viime vuosien aikana – eivätkä suotta. Kansainvälisten osakkeiden ja ETF:ien asiantuntijana OP:lla työskentelevän Joona Heinolan mukaan sijoittaja saa ETF-rahastoihin sijoittamalla rahansa kiinni osakkeisiin, korkoihin tai raaka-aineisiin, mutta säilyttää samalla rahastojen hyödyt, eli laajan ja kustannustehokkaan hajautuksen.
Sijoituskohteena ETF-rahastot ovatkin ikään kuin osakkeiden ja rahastojen risteytyksiä. ETF-rahastojen toiminta muistuttaa muutoin perinteisiä rahastoja, mutta niiden kaupankäynti tapahtuu pörssissä reaaliajassa, aivan kuten osakkeilla. Toisin sanoen ETF:t ovat rahastoja, joita voi ostaa ja myydä pörssissä osakkeiden tapaan.
”Liputan itse pitkäaikaisen säästämisen ja sijoittamisen puolesta. Etenkin osakepohjaiset ETF:t sopivat tähän tarkoitukseen oikein hyvin”, Heinola kertoo.
ETF:llä rahat kiinni megatrendeihin
ETF:n sijoitusmetodologia määrittelee, millaisten yritysten osakkeisiin se sijoittaa. Käytännössä sijoitusmetodologia ohjaa ETF:ää joko seuraamaan valittua pörssi-indeksiä tai sijoittamaan sellaisiin yrityksiin, joiden toiminta linkittyy tiettyyn teemaan. Tällaisia teemoja voivat olla vaikkapa vihreä siirtymä tai väestön ikääntyminen.
”Esimerkiksi Euroopan terveydenhuoltoon keskittyvään ETF-rahastoon on valittu tietty määrä eurooppalaisia terveydenhoitoalan yhtiöitä, jotka täyttävät sijoitusmetodologian asettamat ehdot”, Heinola selventää.
Teema-ETF:t rakentuvat yleensä jonkin megatrendin ympärille. Suosittuja teemoja ovat vihreän siirtymän ja väestön ikääntymisen lisäksi esimerkiksi robotiikka ja tekoäly, liikkuminen ja logistiikka, digitalisaatio sekä puhdas vesi.
Teema-ETF:t tarjoavat mahdollisuuden sijoittaa itseä kiinnostavaan teemaan melko vaivattomasti ja hajautetusti, sillä ne sisältävät usean yrityksen osakkeita.
”Teema-ETF:t tarjoavat mielenkiintoisia sijoituskohteita megatrendien ja etenkin sellaisten aiheiden ympärillä, joissa osakepoiminta voi olla syystä tai toisesta haastavaa”, Heinola toteaa.
Tavoitteena pörssi-indeksin mukainen tuotto
Pörssi-indeksejä seuraavat ETF-rahastot pyrkivät puolestaan tuottamaan valitun pörssi-indeksin mukaisen tuoton. Tällaisissa ETF-rahastoissa ei ole yleensä aktiivista varainhoitoa, vaan siihen ostetaan pörssi-indeksin sisältämiä osakkeita samassa suhteessa kuin ne pörssi-indeksissä ovat.
Heinolan mukaan suomalaisten suosiossa on erityisesti yhdysvaltalaista S&P 500 -indeksiä seuraava ETF. S&P 500 -indeksi koostuu 500:sta markkina-arvoltaan suuresta yhdysvaltalaisesta osakkeesta.
”Jos haluat saada S&P 500-osakeindeksin mukaisen tuoton, se onnistuu sijoittamalla S&P 500 ETF-rahastoon. Tuotto kulkee käsi kädessä indeksin kehityksen kanssa, sillä S&P 500- indeksiä seuraava fyysinen ETF-rahasto sijoittaa jokaiseen indeksin 500 osakkeeseen samassa suhteessa kuin ne indeksissä ovat”, Heinola kertoo.
Fyysinen ETF on aloittelevan sijoittajan valinta
ETF:n todellinen sisältö määrittyy sen mukaan, onko kyseessä fyysinen vai synteettinen rahasto. Fyysinen, eli käteispohjainen, ETF-rahasto sijoittaa suoraa valitun indeksin tai teeman mukaisiin yhtiöihin.
Synteettinen ETF-rahasto puolestaan sijoittaa osakkeiden sijaan johdannaissopimuksiin ja pyrkii tätä kautta saavuttamaan esimerkiksi tietyn indeksin mukaisen tuoton.
”Synteettiset rahastot ovat hieman fyysisiä rahastoja riskisempiä, vaikka loppupeleissä riskit ovatkin melko samalla tasolla, jos fyysinen rahasto harrastaa osakelainausta”, Heinola kommentoi.
Heinolan mielestä aloittelevan sijoittajan kannattaa etsiä itselleen sopivaa sijoituskohdetta ensisijaisesti fyysisten ETF-rahastojen joukosta, koska jokaisen fyysisen ETF:n avaintietoasiakirjasta käy synteettistä ETF-rahastoa selkeämmin ilmi kyseisen ETF:n omistukset. Näin ollen sijoittaja tietää varmasti, mihin omat rahansa sijoittaa.
Kasvuosuudellinen ETF mahdollistaa korkoa korolle -ilmiön
ETF-rahastojen tuotto-odotukset riippuvat siitä, mihin teemaan tai pörssi-indeksiin ne sijoittavat. Niihin liittyvät kulut koostuvat puolestaan kolmesta elementistä: rahastoille tyypillisistä hallinnointikuluista, kaupankäyntikuluista sekä osto- ja myyntihinnan mahdollisesta erotuksesta – aivan kuten osakkeisiin sijoittaessakin.
Tämän vuoksi esimerkiksi tiettyyn pörssi-indeksiin sijoittanut saa todellisuudessa hieman pörssi-indeksiä alemman tuoton rahoilleen.
ETF-rahastot voidaan jaotella kahteen ryhmään sen perusteella, miten ne toimivat tuottamansa voiton suhteen. Kasvuosuudelliset ETF:t sijoittavat saavutetut tuotot takaisin ETF:n omistamiin osakkeisiin, jolloin tuotoista ei tarvitse maksaa veroa.
Tuotto-osuudellinen eli osinkoa jakava ETF-rahasto maksaa tuoton, eli esimerkiksi osingon, omistajalle esimerkiksi kvartaaleittain tai kerran vuodessa tuotto-osuutena. Tuotto-osuudesta maksetaan Suomessa pääomatuloveroa.
Kasvuosuudelliseen ETF:n sijoittamalla pääsee nauttimaan korkoa korolle ilmiöstä, minkä vuoksi ne sopivat Heinolan mukaan pitkäjänteiselle ja aloittelevalle sijoittajalle.
”Mielestäni ETF-sijoittaminen kannattaa aloittaa fyysisistä ja kasvuosuudellisista ETF-rahastoista. Näin voi varmistua, että kohde sisältää juuri sitä tavaraa, mitä kuvaus lupaa. Lisäksi se, että ETF sijoittaa saamansa osingot automaattisesti eteenpäin, on verotuksellisesti tehokasta”, Heinola summaa.
