Festarilippujen hinnat nousseet – Miksi ja mitä ihmettä siitä seuraa?
Kesäkuun toisena viikonloppuna järjestetty Sideways-festivaali keräsi kolmen päivän aikana 25 000 kävijää Helsingin jäähallille. Fullsteam Agencyn toimitusjohtaja Tuomo Tähtinen kertoo, että lipun keskihinta on noussut jonkin verran, mutta pitkällä aikavälillä tarkasteltuna hintojen nousu on ollut maltillista.
Kuva: Veera Kesänen
Varma kesän merkki ja osa monen kesälomasuunnitelmia ovat musiikkifestivaalit, joita järjestetään läpi kesän ympäri Suomen. Helsingin festarikesän avasi Sideways-festivaali 8.—10.6.2023. Kolmen päivän aikana festivaalista nautti 25 000 ihmistä, mikä oli Sidewaysiä järjestävän Fullsteam Agencyn toimitusjohtajan Tuomo Tähtisen mukaan odotusten mukainen luku. Festivaalilippujen hinnat ovat nousseet viime vuosina, minkä luulisi vaikuttavan ihmisten kykyyn ja kiinnostukseen osallistua festareille. Tähtinen muistuttaa, että pitkällä aikavälillä hinnat ovat kuitenkin nousseet maltillisesti.
”Tälle vuodelle jouduimme tekemään kulujen nousun vuoksi hieman suuremman korotuksen, koska vuoden 2022 festivaalin hinnoittelusuunnitelma oli käytännössä tehty jo syksyllä 2019, eli ennen korona-aikaa ja kahden festivaalivuoden väliin jäämistä. Vaikka lipun keskihinta onkin noussut jonkin verran, sen saa edelleen ostettua edullisemmin, jos on hyvissä ajoin liikkeellä”, Tähtinen sanoo.
Lippujen hintoja nostavat kasvaneet kulut
Festivaalilipun hinta pitää sisällään monia asioita, joista kalliilta tuntuvat hinnat muodostuvat. Esiintyjien lisäksi kuluja aiheuttavat muun muassa muu ohjelma, tapahtumatekniikka, tapahtumainfra sekä henkilöstö.
”Festivaalilla työskentelee alihankkijat mukaan lukien satoja henkilöitä. Kaikkien näiden osalta kulujen nousu on ollut huomattavaa aiempiin vuosiin nähden. Erityisesti kulujen nousu näkyy tuotteissa ja palveluissa, jotka edellyttävät logistiikkaa, kuten kuljetuksissa ja rahdeissa. Festivaalin tulonlähteistä merkittävin on lipputulot, mutta sen lisäksi tapahtuma saa merkittäviä tuloja muun muassa ravintolatoiminnasta ja yhteistyökumppanuuksista”, Tähtinen kertaa.
Tähtisen mukaan Sidewaysin lippujen myynti eteni tänäkin vuonna tyypillisen myyntikäyrän mukaisesti. Festivaalilla on paljon vakiokävijöitä, joita hintojen nousu ei ole saanut jättämään festivaaliviikonloppua väliin. Uutta tapahtumaa hän ei kuitenkaan välttämättä uskaltaisi kehittää nykyisessä taloustilanteessa.
”Hintojen korottaminen on aina tasapainottelua saavutettavuuden ja taloudellisten realiteettien välillä. Totta kai tiedostamme, että henkilökohtaisen taloustilanteen kiristyminen ja pakollisten menojen jälkeen käteen jäävien käytettävissä olevien varojen väheneminen vaikuttaa niin, että jokainen meistä joutuu kuluttajana tekemään tarkempia valintoja. Tästä syystä pidän esimerkiksi uusien tapahtumien lanseeraamista juuri nyt riskialttiimpana kuin noususuhdanteen aikana”, Tähtinen toteaa.
Lisäksi hän mainitsee, että valtaosa Sidewaysin kävijöistä tulee pääkaupunkiseudulta, joten viikonlopun kustannukset ovat kohtuullisemmat kuin sellaisilla kävijöillä, joiden festariviikonloppu vaatisi matkustamisen ja erillisen majoituksen.
Kustannukset nousevat, asiakkaiden maksukyky ei
Oulussa muutaman kerran järjestetty Varjo-festivaali on laskenut lippujensa hintoja viime vuosien aikana. Varjo-festivaalin promoottori Roope Sulkala pitää tärkeänä, että festivaaleille osallistuminen olisi mahdollista kaikille.
”Vuosina 2020—2023 Varjon liput eivät ole kallistuneet, vaan itse asiassa lipun hintaa on laskettu tuomalla ”Yhdessä Varjoon” -lippukategoria osaksi lipputarjontaa. Maksamalla hieman ylimääräistä normaalilipun hinnan päälle asiakkaan on mahdollista tuoda kaveri festivaaleille samalla lipulla. Tällä on pyritty kasvattamaan festivaalin kävijämäärää laskemalla taloudellista kynnystä osallistua festivaalille. Vaikka festivaalien kustannustaso on järjestäjille noussut, ei asiakkaiden maksukyky ole kasvanut samassa suhteessa”, Sulkala summaa.
Osa festivaaleista on pyrkinyt kuromaan kiinni koronapandemian ja inflaation aiheuttaman tulojen menetyksen nostamalla lippujen hintoja. Sulkalan mielestä tämä ei ole kestävä ratkaisu.
”Koronan aiheuttama tappio on nieltävä ja stabiili pohja on rakennettava uudelleen, jotta tapahtumia ja festivaaleja pystytään järjestämään niin, että asiakkailla on varaa tulla tapahtumiin. Toki inflaation aiheuttama kustannusten nousu vaikuttaa kaikkeen ja siten myös festivaalien lipunhintoihin”, hän sanoo.
Hinta vaikuttaa siihen, ketkä voivat osallistua
Myös Sulkala kokee, että vakiintuneiden tapahtumien kohdalla kiinnostus tapahtumia kohtaan ei ole vähentynyt, vaikka hinnat ovatkin jossain määrin nousseet. Viime vuodet ovat kuitenkin olleet haastavia uusille ja pienemmille tapahtumille.
”Tapahtumat harvoin lähtevät toimimaan ensimmäisellä kerralla. Tapahtumabrändiä pitää rakentaa monesti vuosia ennen kuin se vakiintuu ja toiminta saattaa aluksi olla jopa tappiollista”, Sulkala muistuttaa.
Sulkalan mukaan myös hinnalla on merkitystä.
”Toki hinnalla on myös väliä, tai ainakin se vaikuttaa siihen, että ketkä voivat tapahtumiin osallistua. Jos tapahtuma on tarpeeksi kiinnostava tai muuten haluttu, hinnalla ei tunnu olevan juurikaan merkitystä. Kesä 2023 on oikeastaan ensimmäinen normaali kesä koronan jälkeen, joten tämän kesän jälkeen näemme tosissaan, missä mennään”, hän sanoo.
Varjo-festivaalille odotetaan aiempien vuosien mukaisesti 5000—6000 kävijää viikonlopun aikana. Korona on jättänyt jälkensä ihmisten ostokäyttäytymiseen, mikä aiheuttaa haasteita tapahtumajärjestäjille. Ostopäätöksiä tehdään vasta lähellä tapahtumaa. Festivaalien lisäksi Sulkala pyörittää Oulun 45Special-yökerhoa, jossa järjestetään vuodessa yli sata keikkaa.
”Vaikka tämä kevät on ollut keikkojen ja lipunmyynnin tiimoilta yksi parhaista koskaan, saatetaan lipuista 30—60 prosenttia myydä ovelta tapahtumapäivänä”, Sulkala kertoo.
