Lukijat kysyvät, Keskuskauppakamarin pääekonomisti vastaa – näin Venäjän aloittama sota vaikuttaa talouteen
Kysyimme Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvistilta vastauksia Mimmit sijoittaa -median lukijoiden kysymyksiin sodasta ja taloudesta.
Mimmit sijoittaa -media osoittaa tukensa Ukrainalle ja tuomitsee Venäjän sotatoimet Ukrainassa. KUVA: Veera Kesänen
Jukka Appelqvist on vastannut tässä julkaisussa esitettyihin kysymyksiin tiistaiaamuna 1.3.2022.
Minkälaisia ja kuinka kauaskantoisia vaikutuksia Ukrainan sodalla on talouteen?
Jukka Appelqvist. KUVA: Keskuskauppakamari / Liisa Takala
Epävarmuus on totta kai edelleen suurta, mutta selvää on, että sodalla ja Venäjään kohdistuvilla pakotteilla on isoja vaikutuksia. Vaikutusten laajuus riippuu paljolti pakotejakson kestosta ja vastapakotteista.
Ensisijaisesti vaikutukset kohdistuvat Venäjään, joka tulee vaipumaan syvään taantumaan. Suomen riippuvuus Venäjän taloudesta on pienempi kuin menneisyydessä, mutta myös osa suomalaisista vientiyrityksistä tulee kärsimään merkittävästi.
Kauempana sijaitsevat maat, kuten Yhdysvallat, kärsivät selvästi vähemmän suorista vaikutuksista, mutta epäsuorat vaikutukset esimerkiksi energian hintojen nousun kautta vaikuttavat laajemmin. Myös epävarmuuden kasvu vaikuttaa jo sinänsä kielteisesti esimerkiksi investointeihin.
Uutisissa puhutaan paljon talouspakotteista. Mitä talouspakotteet tarkoittavat ja miksi tällaisessa tilanteessa käytetään talouspakotteita?
Talouspakotteilla pyritään aiheuttamaan Venäjän taloudelle tappioita ja siten painostamaan Venäjää luopumaan sotatoimista tai ainakin niiden laajentamisesta. Jos kriisi pitkittyy, pyritään talouspakotteilla myös vaikeuttamaan Venäjän asevarustelua tyrehdyttämällä Putinin sotakassaa ja esimerkiksi kieltämällä sellaisten varusteiden ja materiaalien vieminen Venäjälle, joita on mahdollista käyttää sotateollisuudessa.
Ovatko talouspakotteet vaikuttava tapa vastata Venäjän hyökkäykseen Ukrainassa?
On vaikea sanoa tässä vaiheessa, kuinka tehokkaiksi pakotteet muodostuvat. Venäjä varmasti osasi odottaa jonkinlaisia vastatoimia ja oli niihin varautunut, mutta pakotteet ovat todennäköisesti olleet tuntuvasti odotuksia järeämpiä. Venäjä on riippuvainen tuonnista, joten pakotteet tulevat hankaloittamaan sekä teollista tuotantoa että tavallisten ihmisten arkea.
Myös pankkien toimintaedellytykset heikkenevät. Ruplan arvo on romahtanut ja inflaatio, eli kuluttajahintojen nousu, tulee kiihtymään. Nähtäväksi jää, miten paljon kaikki tämä tulee vaikuttamaan. Paljon riippuu myös pakotteiden kestosta.
Putin ei näe nälkää, vaikka kauppojen hyllyt tyhjenisivät, mutta ei hänkään ole immuuni pakotteiden vaikutukselle pidemmän päälle.
Kaikki puhuvat nyt SWIFT-järjestelmästä. Mistä on kyse?
SWIFT on kansainvälisessä rahaliikenteessä käytettävä informaation välityskanava. Sitä kautta ei varsinaisesti lähetetä rahaa, vaan tieto siitä, kuinka paljon rahaa on tarkoitus siirtää tililtä toiselle pankkien välillä. SWIFT on hyvin laajasti käytössä maailmalla. Sitä käyttää yli 11 000 pankkia, minkä takia kansainvälisille rahoitusmarkkinoille on vaikea osallistua, jos ei ole järjestelmän piirissä.
Venäläisten pankkien sulkeminen järjestelmän ulkopuolelle vaikeuttaa merkittävästi vienti- ja tuontikauppaa, jossa rahaa liikkuu rajojen yli. Sen sijaan kotimaisissa tilisiirroissa Venäjällä on hyvät mahdollisuudet välittää tietoja omien järjestelmiensä avulla ilman tarvetta SWIFTin käytölle.
Kokonaisuudessaan SWIFT:in kautta kulkee päivittäin yli 40 miljoonaa maksumääräystä, mikä kuvastaa sen keskeistä roolia kansainvälisessä rahaliikenteessä. Moni on varmaan itsekin pannut merkille omien pankkitietojensa kohdalla ns. BIC-koodin, jonka avulla eri pankit identifioidaan SWIFT-järjestelmässä.
Miten sota Ukrainassa vaikuttaa suomalaisten arkeen ja elämään, kuten asuntolainojen korkoihin, hintojen nousuun ja niin edelleen?
Tuskin vaikutukset suomalaisten arkeen ovat dramaattisen suuria. Suomen teollinen vienti Venäjälle tulee kärsimään, joten edessä on talouskasvun hidastuminen tai jopa sen painuminen tilapäisesti negatiiviseksi.
Energian hinta kallistuu, mikä kiihdyttää osaltaan inflaatiota. Koko talouden tasolla vaikutukset ovat silti melko maltillisia, mutta toki ne voivat olla merkittäviä yksittäisille yrityksille, jotka ovat riippuvaisia Venäjän kanssa käytävästä kaupasta, Venäjän yli kulkevasta lentoliikenteestä tai vaikkapa matkailijoista. Jonkin verran saatetaan joutua turvautumaan lomautuksiin.
Suomalaiset kotitaloudet sen sijaan käyttävät vain vähän venäläisiä kulutushyödykkeitä, eikä tilanne näy arjessa vahvasti. Alko on poistanut venäläisen vodkan valikoimastaan, mutta sille löytyy korvaavia vaihtoehtoja.
Monia pelottaa, että sota tulisi myös Suomeen. Esimerkiksi asuntovelalliset pohtivat, kuinka lainojen käy. Mikä on viestisi heille?
Ei liene todennäköistä, että itse sota olisi toistaiseksi laajenemassa Suomeen, mutta siihen asiaan en ota kantaa. Asuntovelalliset ovat lähes ainoa ryhmä, joka voi jossain määrin jopa hyötyä tilanteesta, koska sodan aiheuttama epävarmuus ja suhdanteen heikkeneminen saattaa johtaa siihen, että Euroopan keskuspankki lykkää suunnitelmiaan ohjauskorkojen nostamisesta.
Ei silti liene todennäköistä, että keskuspankki muuttaisi kokonaan rahapolitiikan suuntaa, koska inflaatio todennäköisesti jopa kiihtyy. Edelleen asuntolainojen suhteen pätee, että jollakin aikataululla korot ovat nousemassa, mutta tuskin historiallisesti ajatellen kovin korkeiksi.
Mimmit sijoittaa -media osoittaa tukensa Ukrainalle ja tuomitsee Venäjän sotatoimet Ukrainassa. Tulemme julkaisemaan lukijakysymyskatsauksia tulevina viikkoina yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Mikä mietityttää sodassa ja taloudessa? Lähetä kysymyksesi osoitteeseen mimmi@mimmitsijoittaa.fi.
