Loma vei rahat – mistä johtuvat arjen ja loman väliset erot rahankäytössä?
LähiTapiolan teettämän gallup-tutkimuksen mukaan suomalaisilla kuluu rahaa kesäloman aikana 100–1000 euroa normaalia enemmän. Loman suurimmat rahasyöpöt ovat ruoka, mökkeily ja matkailu.
Kuva: Anniina Ståhlberg / Mimmit sijoittaa.
Syyskuu häämöttää edessä ja suurin osa työssäkäyvien suomalaisten kesälomista on takanapäin. Loman toivotaan olevan stressitöntä aikaa, jolloin taloudelliset huolenaiheet saisivat jäädä kesäaktiviteettien ja jäätelötötteröiden jalkoihin.
LähiTapiolan julkaiseman Arjen katsaus -tutkimuksen mukaan raha on suomalaisille kuitenkin toisiksi suurin kesäloman stressin aihe.
Saman tutkimusten mukaan lomalle tyypillinen huolettomuus heijastuu rahankäyttöön siihen kohdistuvasta stressistä huolimatta. Auringon paistaessa ja hellettä pidellessä rahaa kuluu tavallista enemmän, kun lompakkojen nyörit löystyvät samaan tahtiin helteellä vähenevien vaatteiden kanssa.
Useiden tutkimusten mukaan sää todella vaikuttaa siihen, kuinka paljon rahaa käytetään. Mitä paremmassa mielentilassa ihminen on, sitä enemmän hän myös kuluttaa. Aurinkoisen sään on näin ollen huomattu korreloivan kasvavan kulutuksen kanssa.
LähiTapiolan mukaan suomalaiset käyttävät loma-aikoina 100–1000 euroa tavallista enemmän.
Ei siis ihme, jos iltojen pimetessä kesän huolettomuus alkaa kaduttaa ja kostautua taloudellisesti.
Rutiinien puute ja paine unelmalomasta ajavat suunnittelemattomaan rahankäyttöön
LäpiTapiolan tutkimuksen mukaan lomailevilla suomalaisilla rahanmenon syynä on etenkin suunnittelemattomuus; suurin osa kyselyyn vastanneista sanoi, ettei halua miettiä loman raha-asioita etukäteen.
Tampereen yliopiston tutkija Ulla-Maija Sutisen mukaan loman ja arjen erot rahankäytössä kytkeytyvät luultavimmin rutiineihin. Loma-ajalle on tyypillistä arjen käytänteistä ja rutiineista irrottautuminen.
Loma-aikoihin kohdistuu myös paljon odotuksia. Omanlaista unelmalomaa on saatettu kaavailla pitkäänkin.
”Suomessa loma-aikaa kerrytetään konkreettisesti vuoden ajan ja näin ollen myös erilainen rahan kuluttaminen lomalla saatetaan nähdä ansaittuna”, Sutinen sanoo.
Sutisen mukaan oma unelmaloma saattaa olla ristiriidassa esimerkiksi taloudellisten resurssien kanssa. Saavuttamattomat odotukset voivat aiheuttaa stressiä.
Myös sosiaalinen media tuo oman paineensa peliin.
”Aiempaa avoimemmin jaetut lomahetket sosiaalisessa mediassa muovaavat osaltaan näitä yleisiä odotuksia hyvään lomaan kuuluvista asioista”, Sutinen pohtii.
Sutinen muistuttaa, että kuten yksilötason kuluttamista yleensä, myös loma-ajan kulutustapoja voidaan tarkastella identiteetin rakentamisen näkökulmasta. Näin ollen rahankäyttöön liittyvät päätökset perustuvat siihen, millainen ihminen yksilö kokee haluavansa lomallaan olla ja millaista identiteettiä hän itselleen rakentaa.
Talousneuvonta on syksyllä ruuhkainen
Yle uutisoi pari vuotta sitten suomalaisten kevytmielisestä rahankäytöstä kesälomalla. Joissain tapauksissa kesäloman kulutus kostautuu syksyllä rajusti.
Ylen uutisen mukaan talous- ja velkaneuvontaan hakeudutaan vasta syksyllä, kun kesälomareissujen vaatimat luotot alkavat erääntyä. Asiantuntija Sirpa Vahvaselkä toteaa uutisessa, että talousneuvonnassa näkyy syksyllä selkeä piikki.
Tampereen kaupungin sosiaalityöntekijä Suvi Hiltunen kertoo tänä kesänä Tampereen kaupungin Talousneuvolassa olleen aiempiin kesiin verrattuna hiljaisempaa. Ulkomaanmatkoja ja festivaaliviikonloppuja on vietetty tänä kesänä vähemmän – liekö koronarajoitukset syynä vähentyneisiin rahaongelmiin.
Asiantuntijan vinkit talouden tasapainottamiseen
Siltä varalta, että budjetointi ja suunnitelmallisuus eivät kuuluneet tämän kesän bucket listille ja rahaa tuli käytettyä yli varojen, kokosimme asiantuntijan vinkit talouden tasapainottamiseen.
”Loman jälkeiseen tilanteeseen pätevät samat vinkit kuin yleisestikin talouden tasapainottamiseen. Mahdollisen tuhlailun jälkeen ei kannata jäädä liian pitkäksi aikaa murehtimaan kulutettuja rahoja vaan keskittyä siihen, miten voi jatkossa välttää samanlaiset tilanteet ja saada tilanteen tasapainotettua”, Hiltunen ohjeistaa.
Ensimmäiseksi kannattaa kohdata ja kartoittaa talouden nykytilanne. Tämä onnistuu yksinkertaisesti listaamalla kuukausittaiset tulot ja pakolliset menot, kuten vuokra, vastike tai lainanlyhennykset, sähkö, vesi, ruoka, terveydenhoito- ja lääkemenot, puhelinlasku ja liikkuminen. Näin saa helposti selville, kuinka paljon rahaa jää kuukausittain käytettäväksi muuhun.
Jos lomailua on rahoitettu luotolla, kannattaa pakollisiin menoihin lisätä kuukausittainen luotonlyhennys.
”Mikäli lomalla on maksanut kasvaneita menoja esimerkiksi luottokortilla tai pikavipeillä, kannattaa laskea tarkasti, että luottojen takaisinmaksu ei vaaranna pakollisten menojen hoitamista. Pikavipeissä voi olla korkeat korot, joten kannattaa selvittää, voiko esimerkiksi omasta pankista saada kohtuukorkoisempaa lainaa tai myöntääkö oma kunta sosiaalista luottoa”, Hiltunen kertoo.
Tämän jälkeen Hiltunen ohjeistaa laatimaan tavoitebudjetin. On myös syytä pohtia käytännön keinoja sen noudattamiseen, kuten tarkan kauppalistan tekeminen ennen ruokaostosten tekemistä.
Lisäksi kannattaa aloittaa jo nyt säästäminen seuraavaa lomaa varten. Budjettiin on siis hyvä lisätä itselle sopiva summa lomasäästämistä varten.
Kun seuraavalle lomailulle on omat säästönsä, ei rahastressikään pääse yllättämään, ja vapaista voi nauttia huoletta!
