Joka syksy uusi vaatekaappi?

Ehdottomuuden sijaan voi harkita myös kriteerien luomista omille hankinnoille, Suvi Auvinen kirjoittaa.

Kuva: Satu Kosenius.

Kuva: Satu Kosenius.

Katso tästä syksyn trendit! Hanki nämä vaatekaapin kulmakivet! Joka syksy eri mediat ja vaatevalmistajat aloittavat saman rumban. Ihmisille olisi myytävä samat toimistovaatteet, villakangastakit ja trenssit kerta toisensa jälkeen. Etenkin kotona verkkareissa vietetyn koronavuoden jälkeen monen tekeekin varmasti mieli ostaa kaapillinen uusia vaatteita, kun toimistolle taas pääsee palaamaan.

Vaatteiden hankinta pitäisi olla kuitenkin nykyistä huomattavasti huolellisemman harkinnan seurausta. Kaikki tuotanto rasittaa ilmastoa ja vie planeetan rajallisia resursseja, puhumattakaan vaateteollisuuden toistuvista ihmisoikeusloukkauksista. 

Mietin vaatteiden ilmasto-, resurssi- ja ihmisoikeuspainolastia paljon omien vaatehankintojeni kohdalla. Ennen kuin lähtee ostelemaan (tai saa mistään) uusia (tai edes käytettyjä) vaatteita, kannattaa käydä checklist läpi ja miettiä, kannattaako uusia vaatteita sittenkään hankkia. Tässä on se 12 kohdan lista, jota itse käytän:

1.

Onko minulla jo tämän kategorian vaate?

2.

Jos on, tarvitsenko oikeasti uuden?

3.

Eikun ihan oikeasti, tarvitsenko vai onko kyse itse asiassa halusta? Muista, että tarve ja halu ovat eri asioita.

4.

Jos minulla on jo tämän kategorian vaate, onko se vielä käyttökuntoinen? Mitä aion tehdä jo olemassa olevalle vaatteelle, jos ostan uuden vaatteen samaan kategoriaan? Jääkö se kaappiin lojumaan, kippaanko sen kierrätykseen, onko minulla suunnitelma?

5.

Tiedänkö tai saanko helposti selville, mistä vaatteessa käytetyt kankaat ovat tulleet?

6.

Tiedänkö tai saanko helposti selville, missä vaate on valmistettu ja onko sen tekijöille maksettu kunnollinen palkka?

7.

Keksinkö olemassa olevista vaatteistani vähintään neljä kokonaisuutta, johon voin uuden vaatteen yhdistää? Vaatteita kannattaa ajatella asukokonaisuuksien kautta, ei yksittäisinä kappaleina.

8.

Onko vaate minulle oikean kokoinen ja mallinen, ja onko se niin mukava päällä, että tulen käyttämään sitä säännöllisesti? Onko siinä halutut ominaisuudet? Onko siinä TASKUT?

9.

Kestääkö vaate minulla monta vuotta ja onko sillä jälleenmyyntiarvoa? 

10.

Pystynkö huoltamaan vaatteen kotona vai vaatiiko se esimerkiksi kuivapesulaa? Aionko muka oikeasti koskaan kuivapesettää vaatetta?

11.

Onko minulla varaa laatuun? Voinko jättää muutaman halpavaatteen ostamatta ja säästää rahaa, jotta saan niiden sijaan mieluummin yhden laadukkaan vaatteen?

12.

Saanko vaatteen hankittua second handina? Jos en ole varma siitä tulenko pitämään vaatetta, voinko hankkia sen ensin vaatelainaamosta kokeiltavaksi?

Suhteeseemme vaatteisiin pitäisi soveltaa ”vähemmän mutta parempaa” -ajattelua. Jos mahdollista, kannattaa aina panostaa määrän sijaan vaatteiden laatuun, mukavuuteen ja tuotannon reiluuteen.

Vaatteiden ostolakot toimivat joillekin, mutta ehdottomuuden sijaan voi harkita myös kriteerien luomista omille hankinnoille. Jos siis tänä syksynä uusii vaatekappia, kannattaa luoda itselleen ohjeistus ja seurata sitä. Sillä todennäköisesti välttyy pikamuodilta, hutiostoksilta ja luonnonvarojen tuhlaamiselta. Rahaakin säästyy, jos ei suostu ostamaan uutta vaatekaappia joka sesonki.

Tämä juttu on julkaistu alun perin Suvin henkilökohtaisella Instagram-tilillä. Alkuperäisen postauksen voit lukea täällä.

76990997-8C2B-435F-815A-3BC0A918AB45.jpeg

Suvi Auvinen

Toimittaja, kirjailija ja aktivisti. Kiinnostunut ilmastokriisin hidastamisesta, sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta, sisäpolitiikasta ja jatkuvasti liikkeessä olevasta maailmasta.

Twitter: @SuviAuvi

‎Vieraskynä

Haluatko sinäkin vieraskynäilijäksi? Lähetä tekstisi osoitteeseen evita@mimmitsijoittaa.fi!

Edellinen
Edellinen

Loma vei rahat – mistä johtuvat arjen ja loman väliset erot rahankäytössä?

Seuraava
Seuraava

Tilastojen manipulointi on yleisempää kuin luulet