Kuuluisitko kirkkoon, jos vuosittain postilaatikkoon kolahtaisi monen sadan euron lasku?

”Tiedätkö, paljonko maksat kirkollisveroa?”, kysyy Laura Linkoneva blogissaan.

Uskonnon määräytymisperuste on vähän sama kuin jääkiekossa tai missä tahansa urheilulajissa. Jos synnyt Tampereen seudulla, kannatat suuremmalla todennäköisyydellä Tapparaa tai Ilvestä kuin Jokereita. Jos taas synnyt Oulussa, on joukkuevalintasi luultavasti Kärpät eikä Kalpa. Harva luterilaisille vanhemmille syntyvä lapsi ilmaisee kastetilaisuudessaan olevansa katolilainen, muslimi tai hindu.

Lasta ei liitetä ilman tämän suostumusta myöskään demariksi, joten miksi kristinuskoon?

Jokainen valitkoon tai olkoon valitsematta joukkueensa, puolueensa, jumalansa ja ay-liittonsa vapaaehtoisesti, kun on tarpeeksi vanha asiasta päättämään.

Miksi suomalaiset ovat luterilaisia? Ei siksi, että Jumala johdatti, vaan koska 1500-luvulla velkaantunut Kustaa Vaasa vaihtoi katolilaisuuden luterilaisuuteen saadakseen kirkon omaisuuden itselleen.

Lopulta vuoden 1686 kirkkolain myötä kaikki suomalaiset sidottiin luterilaisuuteen. Kirkon itsenäisyys lakkautettiin kokonaan ja kirkosta muodostettiin valtion laitos.

Suomessa evankelis-luterilaisella ja ortodoksisella kirkolla on poikkeuksellinen oikeus periä jäseniltään veroa. Muilla uskonnollisilla yhdyskunnilla ei tällaista oikeutta ole. Kirkollisvero on 1-2 prosenttia bruttotuloista asuinpaikkakunnasta riippuen ja se maksetaan paikalliselle seurakunnalle.

Suomalaisista kolmannes uskoo luterilaisen kirkon jumalaan, helsinkiläisistä neljännes

Vuoden 2020 alussa 68,6 prosenttia suomalaisista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Trendin on laskeva. Vuonna 1950 95 prosenttia suomalaisista kuului kirkkoon, vuonna 1985 mentiin alle 90 prosentin, vuosituhannen vaihteessa luku oli 85 prosenttia, vuonna 2009 mentiin alle 80 prosentin. Vuonna 2018 jäätiin alle 70 prosentin.

Vaikka kirkosta eroaminen on siihen liittymistä suositumpaa, ovi käy molempiin suuntiin. Liittyjien suurin ikäryhmä on 30-39-vuotiaat. Vanheneminen itsessään ei tuo ihmistä lähemmäs jumalaa, sillä tilastoista voidaan päätellä, että kirkkoon ei liitytä oman uskon takia vaan muista syistä. Kirkkoon liittyneistä joka kolmas eroaa jo saman vuoden aikana, viidessä vuodessa liittyneistä jo puolet on eronnut.Vain kaksi prosenttia eronneista liittyy takaisin ennen saman vuoden vuodenvaihdetta. Syynä liittymiselle on varmasti useimmiten naimisiinmeno, lapsen kaste tai kummina toimiminen. Pikaero kertoo, että pappi halutaan ehkä perinteiden kunnioittamiseksi tai sukulaisten mieliksi juhlaan, muttei enää arkeen.

Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan Suomessa kirkon jäsenten osuus laskee alle 50 prosentin vuonna 2037. Alle 40 prosentin päästään 2051. Voiko kirkko, johon kuuluu alle puolet kansasta, olla valtionkirkko?

Kurkataan Pohjanlahden toiselle puolelle vuosituhannen alkuun. Ruotsin kirkko menetti asemansa valtionkirkkona vuonna 2000, jolloin kirkkoon kuului vielä 82,9 prosenttia ihmisistä. Yhdeksäntoista vuotta myöhemmin, vuonna 2019, kirkkoon kuului enää 56,4 prosenttia ruotsalaisista.

Onko ruotsalaisten usko loppunut vajaassa parissakymmenessä vuodessa, vai kuvaako nykyinen prosentti paremmin asian todellista tolaa?

Suomalaistenkin laskevaan intoon peilaten kuuluisi esimerkiksi kirkon erityisasema verotusoikeuksineen lakkauttaa ja laittaa kirkot perimään jäseniltään verojen sijaan jäsenmaksua, aivan kuten muutkin yhdistykset.

Tämä ei olisi mikään uusi innovaatio, sillä vasta vuodesta 1960 lähtien kirkollisvero on mennyt ennakkoperintänä. Vuoteen 1959 saakka se perittiin erillisenä maksuna. Muutos näkyi seurakuntalaisten määrissä, sillä 1959 kirkosta erosi 21 000 ihmistä, vuotta myöhemmin enää 8 500.

Tiedätkö, paljonko maksat kirkollisveroa?

Suomalainen maksaa keskimäärin kirkollisveroa 250 euroa. Tämä summa tulee esimerkiksi noin 20 000 euron vuositienesteillä paikkakunnalla, jossa kirkollisveroprosentti on 1,8 tai Suomen yleisimmällä palkalla (2600 euroa kuussa) Helsingissä, jossa kirkollisvero on yksi prosentti.

Kirkollisveron lähtemistä palkasta ei juuri huomaa, mutta jos seurakunta lähettäisi kerran vuodessa 250 euron laskun, saattaisi olla, ettei jäsenyys enää samalla tavalla houkuttelisi.

Seuraavaksi pieni laskutoimitus!

Keskimääräinen kirkollisvero: 250 euroa.

Aikajänne: 20 vuotta.

Vuosittainen tuotto-odotus sijoitukselle pörssissä: 7 prosenttia.

Korkoa korolle -kaavalla summaksi tulee 10 248,87 e, josta tuottoa 5248,87e.

Parissakymmenessä vuodessa sijoittamalla vuosittain kirkollisverot summa kipuaa yli kymppitonniin, josta tuottoa on yli puolet. Voisit pitää itselläsi 5000 euroa, jonka olisit maksanut kirkollisveroa ja lahjoittaa vielä saman summan vaikkapa hyväntekeväisyyteen.

Usein kuulee sanottavan, että tienaa niin vähän, ettei prosentilla ole merkitystä. Esimerkiksi 1000 euroa kuussa tienaava tamperelainen säästää kirkosta eroamalla vuodessa 82 euroa, joka on 40 vuodessa 7 prosentin tuotto-odotuksella lähes 16 000 euroa, josta tuottoa on lähes 13 000 euroa. Voi pitää kirkollisveroista säästetyt rahat itsellä ja laittaa tuoton, eli 13 000 euroa (miinus verot) kohteeseen, jonka kokee itselle merkitykselliseksi. 

Jos ei jaksa odottaa korkoa korolle -ilmiön antavan vipua hyväntekeväisyystyöhön, vaan haluaa lahjoittaa säännöllisesti joka vuosi, sekin onnistuu.

Keskimääräisellä kirkollisverolla saisi Unicefin kautta esimerkiksi poliorokotukset 1500 lapselle. Joka ikinen vuosi.

Laske kirkollisverosi TÄÄLLÄ.

”Mut kirkko tekee niin paljon hyvää!”

Vuoden 2015 tilinpäätösten mukaan hyväntekeväisyyden osuus kirkon menoista oli noin 10 prosenttia. Pääosa kirkollisveroista menee henkilöstö- ja kiinteistökuluihin. Jos kuuluu kirkkoon hyväntekeväisyyden takia, olisi vaikuttavampiakin keinoja. Monen järjestön kautta apu menisi suoremmin perille.

Jos hyppy tuntemattomaan pelottaa, ei tarvitse ottaa montaa askelta kirkon ovelta, kun päästään jo vaikuttavampiin keinoihin. Kirkon ulkomaanapu ei tee julistustyötä ja eurosta 87 senttiä menee avustustyöhön. Ei 10 senttiä niin kuin kirkollisverojen kautta. Jos mimmit haluavat tukea mimmejä, kannattaa kohteeksi valita esimerkiksi Naisten pankki.

“No entäs hautaustoimi ja tärkeiden kulttuurihistoriallisten rakennusten ylläpito, ne ovat tärkeitä!”

Valtio rahoittaa reilulla 115 miljoonalla eurolla kirkon lakisääteisiä tehtäviä, eli maksu näistä lankeaa lompakkoosi, vaikket kirkkoon kuuluisikaan.

Lopuksi

Tuntuuko kirkko omalta? Liittyisitkö siihen, jos kirkko perustettaisiin nyt? Vaatiiko oma henkilökohtainen usko kirkkoa? Jaatko kirkon arvomaailman? Jos vastaus on kyllä, kuulu ihmeessä. Jos vastaus on ei, keksi rahalle parempi kohde esimerkiksi hyväntekeväisyysjärjestöistä tai pörssistä. Tai osta vaikka ikimetsää.

Jos pyörittelet usein päätäsi kirkon työntekijöiden ulostuloille ja kohuille, kirkko ei hyväksy lähimmäisiäsi tasavertaisesti, kirkon arvomaailma ei istu omaasi, et käytä kirkon palveluja tai kuulut vain, koska sinut on kirkkoon tahtomattasi kasteessa liitetty, kannattaa äänestää jaloilla.

Katsoisitko esimerkiksi puoluetoimintaa samalla tavalla sormien välistä? Voisitko kuulua puolueeseen, joka on poliittisesti itsesi kanssa aivan eri linjoilla?

Painotan, että jos kuitenkin käytät seurakunnan palveluja, haluat kirkollisen vihkimisen, aiot viedä lapsesi seurakunnan kerhoihin, käyt sunnuntaisin kirkossa tai jouluisin laulamassa kauneimpia joululauluja ja koet saavasi aidosti rahalle vastinetta, kehotan jäsenenä pysymään. Oli syy hengellinen tai maallinen, jos se tuntuu hyvältä ja oikealta, kannattaa jäsenmaksua maksaa.

Mutta jos et liittyisi uutena jäsenenä kirkkoon ja kuulut siihen tapakristittynä vain, koska et ole jaksanut erota, olisi rahoillesi todennäköisesti itsesi näköisiä, parempia ja vaikuttavampiakin kohteita.

Seuraavan vuoden kirkollisverolta välttyy, jos eroaa ennen vuoden vaihdetta.

Tuottoisaa joulunodotusta ja uskomatonta uutta vuotta!