”Kun kaikki ovat piilossa pommisuojissa, ei kukaan voi mennä töihin” – Paras tapa auttaa Ukrainaa ovat rahalahjoitukset

Asiantuntijan arvion mukaan Ukrainan kansalaiset tulevat sodan seurauksena menettämään suuren osan omaisuudestaan. Sotaa pakenevilla ihmisillä ei ole aikaa realisoida kotimaisia sijoituksia, kuten asuntoja.  

Veronika Podrutska. Kuva: Aino-Maija Makkula

Veronika Podrutska muutti Portugaliin tänä vuonna töiden perässä, mutta sukulaiset ja ystävät jäivät Ukrainaan. Vaikka Podrutska asuu ulkomailla, Ukrainan sota vaikuttaa paljon hänen henkilökohtaiseen talouteensa. Tällä hetkellä Podrutska lahjoittaa ylimääräisen rahan sotaa pakeneville ukrainalaisille. Hän kertoo myös Ukrainassa asuvan perheensä varojen olevan uhattuina.

”Totta kai sota on kaiken lisäksi myös taloudellinen kriisi ukrainalaisille perheille. Kun kaikki ovat piilossa pommisuojissa, ei kukaan voi mennä töihin”, Podrutska sanoo.

Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan apulaisprofessori Rinna Kullaan mukaan muutamia kuukausia pidemmät sodat vaikuttavat paljon myös sodasta kärsivien kansalaisten henkilökohtaiseen talouteen.

”Ikävä kyllä usein on niin, etteivät ihmiset pysty realisoimaan pääomiaan, jotka ovat esimerkiksi omistusasuntoja tai muita kotimaisia sijoituksia. Tällä hetkellä varmasti suurin osa ukrainalaisista joutuu jättämään asuntonsa ja omaisuutensa taakseen, ja omaisuutta tuhoutuu”, Kullaa arvioi. 

Ukrainan kuluttajatalous romahtanut ja tuotteiden hinnat nousussa

Podrutskan mukaan Ukrainan hallitus ei kiinnitä huomiota maan talouteen, sillä ensisijainen tavoite on pelastaa ihmishenkiä. Myös Kullaa alleviivaa, että historiallisesti sotatalous on aina ollut eri asia kuin talous muuten. Nyt Ukrainan valtion kapasiteetti keskitetään sodan tarpeisiin, pois kuluttajataloudesta.

Suurin osa sotaa pakenevista ukrainalaisista on ottanut mukaansa arvokkaimman omaisuutensa, kuten auton ja käteisvarat. Tärkeintä on saada lääkkeitä, polttoainetta ja sähköä.

”Valtio auttaa perustarpeiden hankkimisessa sen mitä pystyy, mutta muuten ympärillä Ukrainan kuluttajatalous on romahtanut. Tämä johtaa siihen, että kaikki tuotteet kallistuvat vähintään kolminkertaisiksi ainakin sodan alkuvaiheessa”, Kullaa sanoo.

Sodan lopullista vaikutusta Ukrainan talouteen on vielä vaikea arvioida. Kullaan mukaan aikaisemmissa sodissa valtion uudelleen vaurastuminen on usein kestänyt noin 20–30 vuotta sodan päättymisen jälkeen.

”On kuitenkin hyvin mahdollista, että Ukrainan tapauksessa tuo ajanjakso jää huomattavasti lyhyemmäksi. Auttavia kansainvälisiä tahoja ja kansalaisyhteiskuntia Ukrainan tueksi on paljon”, Kullaa sanoo. 

”Vaurautta on elää turvallista elämää turvallisessa maassa”

Raha ja rikkaus ovat saaneet Podrutskan mielessä uudet mittasuhteet, sillä nyt jokainen aamu alkaa varmistamalla, että läheiset ovat hengissä. Podrutska sanoo ymmärtävänsä ja tuntevansa nyt, mitä sota todella tarkoittaa, ja tukevansa nyt ja tulevaisuudessa samassa tilanteessa olevia ihmisiä ja kansoja myös taloudellisesti.

”Vaurautta on elää turvallista elämää turvallisessa maassa. Rikkaus tarkoittaa minulle nyt sitä, että perheeni ja ystäväni ovat terveitä ja turvassa. Ihmiselämiä ei voi mitata rahassa.”

Podrutska haluaisi ihmisten ulkomailla ymmärtävän, että ukrainalaiset tarvitsevat eurooppalaisten tukea ja apua. Hän on kiitollinen, että monet välittävät ja auttavat.

Yle Kioski uutisoi viime viikolla, että tällä hetkellä eniten apua Ukrainalle tuovat rahalahjoitukset, sillä tavaralahjoitusten perille saaminen on hankalaa. Kullaan mukaan yksittäisten ihmisten suorat rahalahjoitukset maan kansallispankin tilille ja armeijalle ovat sotahistorian valossa uusi ilmiö.

Suomalaiset voivat auttaa Ukrainaa lahjoittamalla rahaa esimerkiksi Unicefin, UN Womenin, Kirkon Ulkomaanavun ja SPR:n kautta.