Kuinka jaksaa työelämässä uupumatta?
Mainos: Academic Work Finland
Kun oma työ on mieluinen ja inspiroiva, jaksaa työssä helposti – vai jaksaako? Academic Work Finlandin toimitusjohtaja Laura Christien mukaan työelämässä jaksaminen vaatii raakaa priorisointia.
Mimmit sijoittaa -median päätoimittaja Evita Lestinen (oik.), toimitusjohtaja Pia-Maria Nickström ja päätuottaja Hanna Tikander aamupalatunnelmissa Mimmien Urabrekulla. Kuva: Rosa-Maria Vuori, Mimmit sijoittaa
Mimmit sijoittaa Urabreku järjestettiin huhtikuun lopulla Scandic Hub -hotellissa Helsingin keskustassa. Aamiaisen lomassa kuultiin muun muassa Hannan ja Pia-Marian urapoluista, sekä Academic Work Finlandin toimitusjohtaja Laura Christien matkasta työelämässä.
Vaikka kunkin kolmen ansioluettelo näytti hyvin erilaiselta, yhtäläisyyksiäkin oli. Yhdenkään ura ei ole mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Ja sanoma oli selkeä: haahuilu on sallittua! Miten sitä muuten voisikaan tietää, mikä juttu sopii juuri itselle?
Mutta entä sitten, kun se oma juttu on ehkä löytynyt, innostusta riittää ja työelämässä täytyisi jaksaa monta kymmentä vuotta? Miten välttää väsyminen myös sellaisessa työssä, josta oikeasti nauttii?
Liikaa töitä ja johtamisen ongelmia
Academic Work Finlandin toimari Laura Christie oli huhtikuisen Mimmien Urabreku -tapahtuman inspiraatiopuhuja.
Vuosien rekrytointialan kokemuksella Christie on oppinut työuupumuksesta paljon. Hänen kokemuksen mukaan usein työntekijän uupumus ja väsymys johtuu etenkin kahdesta asiasta: työmäärästä ja johtamisen ongelmista.
“Työssä koetun väsymyksen syyt ovat usein sidoksissa työmäärään sekä kokemukseen siitä, ettei työtä voi hallita tai työtehtäviä tehdä haluamallaan tasolla”, Christie kertoo.
“Johtamisella voidaan vaikuttaa siihen, tunteeko nuori tulleensa kuulluksi työympäristössä ja tunteeko hän, että esihenkilö arvostaa hänen tekemäänsä työtä. Myös se vaikuttaa, onko työntekijälle annettu eväät menestyä työssään tai annetaanko hänelle tarpeeksi palautetta.”
Nämä ovat Christien mukaan sellaisia asioita, joihin työnantaja voisi vaikuttaa pienilläkin muutoksilla. Etenkin etäaikana esihenkilöiden tai kollegoiden saattaa kuitenkin olla vaikea huomata työuupumuksen merkkejä työntekijästä. Omista ajatuksista ja väsymyksestä kannattaakin sanoa esihenkilölle ääneen heti, kun tunnistaa itsessään väsymisen merkkejä.
Työkulttuurilla on väliä – pomot näyttävät esimerkkiä
Christien mukaan esihenkilöillä on myös suuri merkitys sille, uskaltaako työntekijä puhua ajatuksistaan pomoille avoimesti. Siihen esihenkilöt voivat vaikuttaa helposti myös itse: keskustelun avaaminen mielenterveydestä ja uupumuksesta viestittää työntekijälle, että tällaisista asioista on todellakin ok puhua ääneen.
“Esihenkilöt voivat jakaa esimerkkejään siitä, kun he ovat itse kokeneet uupumusta, voimattomuuden tai hallitsemattomuuden tunteita työssään. Usein etenkin nuoret saattavat pohtia, että onko minussa jotain vikaa, kun en jaksa, jos kaikki muut näyttävät samoissa työtehtävissä jaksavan. Totuus on kuitenkin se, että kaikki eivät jaksa.”
Etenkin nuorten kohdalla uupumisen välttämiseksi työnantajan olisi hyvä sanoittaa, mitä työntekijältä odotetaan. Lisäksi Christie muistuttaa, että organisaation uudetkin työntekijät aistivat työkulttuurin ja tunnelman työpaikalla heti alusta lähtien.
“Työntekijät huomaavat kyllä, miten esihenkilöt ja kollegat toimivat: lähettävätkö he esimerkiksi sähköposteja työajan ulkopuolella tai jäävät yliajaksi töihin. Tähän pomoille pätee yksi sääntö: practice what you preach, eli näytä hyvää esimerkkiä alaisille.”
Aamupalaa sohvilla. Kuva: Rosa-Maria Vuori, Mimmit sijoittaa
Raakaa priorisointia
Kun ensimmäiset uupumisen merkit huomaa itsessään, Christie neuvoo pysähtymään.
“Kannattaa pohtia, mikä oikeastaan uuvuttaa: onko se juuri työ, harrastukset, kotiolot vai jokin muu asia arjessa. Jos uupumuksen syy on nimenomaan työ, voi myös miettiä, mikä työssä on uuvuttavaa ja mikä toisaalta tuottaa iloa.”
Näin voi päästä konkreettisesti käsiksi siihen, mitä työn tekemisen tavoissa tai työnkuvassa on muutettava. Omaa työaikaa kannattaa myös rohkeasti muokata itselleen sopivaksi ja neuvotella työnantajan kanssa mahdollisista muutoksista.
“Ihan pienilläkin muutoksilla voi olla työntekijälle iso henkinen merkitys. Olen tehnyt esimerkiksi itse sellaisia ratkaisuja, että varaan ruokatunnista aikaa myös siihen, että treenaan työajalla. Puhun siitä työpaikalla ja kannustan muitakin kuuntelemaan itseään samalla tavalla.”
Ajan raivaaminen kalenterista ihan vain ajattelulle on Christen mielestä tärkeää.
Lopulta työelämässä jaksaminen vaatii Christien mukaan kuitenkin raakaa priorisointia, sillä kaikkea ei kerkeä millään tehdä – eikä todellakaan tarvitse.
“Mieti ja priorisoi tietyt asiat, joihin keskityt juuri tällä hetkellä elämässäsi. Kaikkea ei yksinkertaisesti ehdi tehdä.”
Kiitos Mimmien Urabrekun yhteistyökumppanit: Academic Work Finland ja Scandic Helsinki Hub. <3 Seuraa Mimmejä somessa @mimmitsijoittaa ja kuule ensimmäisten joukossa, kun seuraava Mimmit sijoittaa -breku tulee myyntiin!
