Kaakaopavuista kryptoihin – rahan, kryptovaluuttojen ja lohkoketjun pieni historia

Jasmine Singh kertaa uusimmassa blogissaan rahan ja kryptovaluuttojen historiaa. Tiesitkö, että joskus kaakaopavutkin olivat käypää valuuttaa?

Oravannahka, suola, kahvi- ja kaakaopavut, jalometallit, setelit ja kolikot. Kaikki nämä asiat ovat joskus olleet vaihdannan välineitä, joita on käytetty tuotteiden ja palveluiden ostamiseen ja myymiseen.

No, kaakaopavut eivät enää ole hyväksytty maksuväline – yhteiskunnan ja teknologian kehittyessä edellä mainitut esineet ja arvometallit eivät yksinkertaisesti enää olleet käytännöllisiä. Rahayhteiskunnassa siirryttiin vähitellen meille tuttuihin kolikoihin ja seteleihin, jossa jokaisella kolikolla ja setelillä oli sovittu arvo.

Oletko koskaan miettinyt, mitä raha oikein on? Raha toimii maksuvälineenä ja laskentayksikkönä sekä arvon mittana ja säilyttäjänä, mikä takaa setelien ostovoiman säilymisen. Maailmanlaajuista rahajärjestelmää kutsutaan Fiat-järjestelmäksi, johon kuuluvat keskuspankkien säätelemät valuutat kuten dollari, euro ja jeni.

Vuosien varrella kolikoiden ja setelien rinnalle on noussut digitaalinen raha, eli luotto- ja maksukortit. Digitaalisen rahan periaate on sama kuin perinteisillä vaihdannan välineillä, eli sillä on sovittu arvo. Merkittävin ero digitaalisen ja perinteisen rahan välillä on se, että digitaalista rahaa ei tarvitse olla fyysisesti mukana kaupantekotilanteessa. Digitaalinen raha toimii virtuaalisesti, jolloin sen oletetaan siirtyvän henkilöltä toiselle maksuvahvistuksen myötä.

Enter: kryptovaluutat

2000-luvulla setelien, kolikoiden ja digitaalisen rahan rinnalle on noussut uusi haastaja: kryptovaluutat. Kryptovaluutat toimivat myös digitaalisena vaihdannan välineenä, jolla on tietty arvo, ja joka toimii virtuaalisesti. Kaikki eivät ole olleet kryptovaluuttojen noususta yhtä innoissaan – ne ovat myllertäneet ja häirinneet rahataloutta kuluttajien lisääntyneen mielenkiinnon kasvaessa.

Myös valtioiden ja pankkien mielenkiinto kryptovaluuttoja kohtaan on lisääntynyt, koska niistä kumpuaa uhka perinteiselle rahataloudelle. Kryptovaluuttojen taustalla vaikuttaa nimittäin ideologia, joka haluaa vapauttaa rahaliikenteen kolmansien osapuolien hallinnasta, eli esimerkiksi pankeilta.

Mutta mitä nämä kryptovaluutat oikein ovat?

Vuonna 2008 Satoshi Nakamoto -nimimerkkiä käyttävä henkilö, ryhmä tai taho julkaisi tutkimuspaperin uudesta, digitaalisesta valuutasta nimeltä Bitcoin. Bitcoin loi perustan kryptovaluutoille ja laukaisi niiden kehityksen. 

Kryptovaluutat toimivat muun muassa sähköisenä maksujärjestelmänä, joka perustuu luottamuksen sijaan kryptografiaan. Kryptovaluuttojen avulla voidaan käydä kauppaa kahden kesken lohkoketjun avulla ilman kolmatta luotettavaa osapuolta, kuten rahoituslaitosta. Kehittäjät laskevat itse liikkeelle luomiaan kryptovaluuttoja, mutta eivät toimi kolmansina osapuolina kryptovaluutan transaktioissa, toisin kuin Fiat-valuutoissa. Fiat-valuutoissa kolmansina osapuolina toimivat yleensä rahoituslaitokset tai valtiot. 

Kryptovaluuttoja on tällä hetkellä tuhansia. Jokaisella kryptovaluutalla on oma tarkoituksensa, protokollansa, algoritminsa ja salausteknologiansa. Kryptovaluutat mahdollistavat hajautetun rahajärjestelmän, jota voidaan käyttää vapaasti tietokoneiden välityksellä. 

Kryptovaluutat käyttävät P2P-vertaisverkkojärjestelmää, jossa niiden käyttö, prosessointi ja vahvistukset tapahtuvat. P2P-vertaisverkkojärjestelmässä transaktiot, kuten myynnit ja ostot, tapahtuvat kollektiivisesti verkossa, jossa jokainen tapahtuma salataan kryptografian avulla ja kopioidaan lohkoketjuun, eli hajautettuun tilikirjaan. 

Miten kryptovaluuttoja hankitaan?

Kryptovaluuttoja voidaan saada kahdella eri tavalla, joko louhimalla tai ostamalla.

Kryptovaluuttoja louhitaan käyttäen tietokoneen laskentatehoa. Tietokone siis ratkoo monimutkaisia laskutoimituksia ja vastineeksi ratkaisuista louhija saa ennalta määrätyn määrän louhittavaa kryptovaluuttaa. Louhija, joka ratkaisee laskutoimituksen ensimmäisenä, saa ratkaisemastaan lohkosta palkinnon. Palkinto riippuu louhittavasta kryptovaluutasta ja sen palkitsemisjärjestelmästä. 

Louhiminen suoritetaan P2P-vertaisverkkojärjestelmässä, jossa jokainen transaktio tarkistetaan ja vahvistetaan vertaisverkkojärjestelmään kuuluvien louhijoiden puolesta. Laskutoimituksia ratkaisemalla muodostetaan lohko, joista lohkoketju muodostuu.  

Kryptovaluuttojen ostaminen on yksinkertaisempaa, sillä ostettava kryptovaluutta on jo louhittu lohkoketjusta, ja ostaja voi ostaa tämän itselleen sopivasta kauppapaikasta. 

Entä mikä se lohkoketju olikaan?

Lohkoketju on kryptovaluuttojen ydin. Lohkoketjua kutsutaan hajautetuksi julkiseksi tilikirjaksi. Lohkoketjussa ei ole kolmatta osapuolta, kuten pankkia, joka vahvistaisi transaktiot oikeiksi. Tämä on ratkaistu hajautetulla tilikirjalla. Jokaisella vertaisverkkojärjestelmässä olevalla henkilöllä on siis oma kopionsa lohkoketjusta. Kaikki lohkoketjussa tapahtuvat tapahtumat ovat julkisesti saatavilla, ja kuka vaan voi pyytää transaktion lisäämistä lohkoketjuun. Transaktioiden hyväksyminen lohkoketjuun vaatii kuitenkin vertaisverkkojärjestelmässä olevien henkilöiden hyväksynnän ja tarkistuksen. 

Lohkoketjulla on vahvistusmekanismi, joka ylläpitää universaalia ja läpinäkyvää tilikirjaa. Lohkoketjussa jokainen transaktio vahvistetaan, eikä transaktiota voida vahvistaa kahteen kertaan, sillä louhijat arvioivat transaktion olevan virheellinen eivätkä vahvista sitä. Tarkistus tehdään vertaisverkkojärjestelmässä automaattisesti käyttäjän puolesta, mikä mahdollistaa nopean, turvallisen ja peukaloimattoman tilikirjan ylläpidon. 

Lohkoketju muodostuu kauttaaltaan lohkoista, jotka taas vuorostaan muodostuvat digitaalisista allekirjoituksista, eli transaktioista. Jokainen transaktio jättää jälkensä lohkoon toteutuessaan, ja näin muodostaa lohkoketjun. Lohkon varmistuksen jälkeen siirrytään aina seuraavaan lohkoon, josta prosessi alkaa taas alusta. 

Lohkoketjun muut käyttömahdollisuudet

Lohkoketju tunnetaan pääasiallisesti kryptovaluuttojen taustalla toimivana teknologiana, mutta lohkoketjulla käyttömahdollisuuksia myös muihin tarkoituksiin. Lohkoketjua voidaan muun muassa käyttää älykkäisiin sopimuksiin, jotka pohjautuvat koodiin ja toteutuvat itsestään, digitaaliseen sisällön julkaisemiseen ja oikeuksien hallinnointiin, patenttien suojaamiseen, äänestämiseen, varainhankintaan ja esimerkiksi toimitusketjujen hallintaan. Lohkoketjulla voidaan ehkäistä väärinkäyttöjä ja parantaa tehokkuutta.

Raha on ajan kuluessa muuttanut muotoaan. Kuluttajien mielenkiinnon lisääntyessä tarve vaihtoehtoisille vaihdannan välineille kasvaa. Katse kannattaa kääntää tulevaisuuteen; miltä rahajärjestelmä tulee jatkossa näyttämään? Vaikka nykyinen vaihdannan väline vaikuttaisi kuinka ikuiselta, niin kyllä niistä kaakaopavuistakin luovuttiin. Tämän takia kryptovaluutat ovat mielestäni erikoinen mahdollisuus. Sitäpaitsi kryptovaluutat ja lohkoketju soveltuvat maksamisen lisäksi myös moniin muihin käyttötarkoituksiin, joita ei vielä edes tiedetä tai olla tutkittu!