Joka toinen suomalainen kärsii yksinäisyydestä – vaikutukset myös toimeentuloon ja säästämiseen voivat olla merkittävät

Yksinäisyysbarometrin mukaan yli puolet suomalaisista kärsii pitkittyneestä yksinäisyydestä. Yksinäisyyden negatiiviset vaikutukset ulottuvat paitsi yksilön terveyteen myös töihin hakeutumiseen sekä pitkäjänteiseen oman talouden hallintaan.

Kuva: Veera Kesänen

Suomen Punaisen Ristin tammikuussa 2022 teettämän yksinäisyysbarometrin (PDF) mukaan yli puolet suomalaisista kertoo kokeneensa yksinäisyyttä kuluneen vuoden aikana. Vaikka koronatilanne on lisännyt yksinäisten määrää, on yksinäisyyttä koettu Suomessa paljon myös ennen pandemiaa. 

Kasvatuspsykologian professori ja yksinäisyystutkija Niina Junttilan mukaan yksinäisyys sekoitetaan usein arkikielessä yksin olemiseen. Vapaaehtoinen yksinolo voi olla miellyttävää, eikä se tarkoita, että yksin oleva olisi yksinäinen. 

Yksinäisyydellä viitataan sen sijaan pahan olon tunteeseen, joka syntyy, jos olemassa olevat sosiaaliset suhteet eivät vastaa omia odotuksia. Tämä paha olo voi olla joko sosiaalista yksinäisyyttä, eli verkostojen puutetta, tai emotionaalista yksinäisyyttä, jolla viitataan tunnetason kokemukseen omasta ulkopuolisuudesta.

“Emotionaalinen yksinäisyys on ehkä jopa raadollisempi yksinäisyyden muoto. On todella raskasta, jos ei ole ketään, johon voi luottaa, joka ymmärtäisi ja olisi samalla aaltopituudella”, Junttila kertoo.

Yksinäisyydellä on merkittäviä vaikutuksia yksilön terveyteen ja talouteen

Yksinäisyys ei ole hyväksi ihmiselle. Pitkään jatkuneena yksinäisyys saattaa aiheuttaa muun muassa sosiaalisia pelkoja, ahdistuneisuutta, masennusta, itsetuhoisuutta, syrjäytymistä ja jopa radikalisoitumista. Lisäksi sen on todettu lisäävän sydän- ja verisuonitautien sekä syöpään sairastumisen riskejä.

Yksinäisyyden mittavat vaikutukset ulottuvat myös henkilökohtaiseen talouteen. Yksinäisyyden aiheuttama stressitila ja paha olo vievät kapasiteettia raha-asioiden hoitamiselta. 

”Rahan käyttöä ei suunnitella pitkälle tulevaisuuteen eikä oman talouden hallintaan ole välttämättä energiaa”, Junttila toteaa.

Pitkittynyt yksinäisyys on usein yhteydessä työttömyyteen ja köyhyyteen. Yksinäisyystutkija korostaa, että on vaikea sanoa, aiheuttaako yksinäisyys heikompaa toimeentuloa vai heikompi toimeentulo yksinäisyyttä. Selvää kuitenkin on, että ongelmat kulkevat usein käsi kädessä.

Heikompaa toimeentuloa selittää osittain yksinäisyyden kokemuksen aiheuttamat ajatusvääristymät. Junttilan mukaan ihmiset ajattelevat usein oman ulkopuolisuuden tunteen olevan seurausta omasta huonommuudesta, erilaisuudesta tai heikkoudesta – vaikka tämä ei todellisuudessa pidä paikkaansa.

“Ihminen alkaa ajatella, että minä en kelpaa ja minun ei kannata edes yrittää. Tämä alkaa vaikuttaa kaikkiin tilanteisiin, eikä sen seurauksena uskalleta hakeutua opiskelemaan tai töihin. Sitä kautta jäädään työelämän ulkopuolelle, mikä puolestaan lisää taloudellisia haasteita”, Junttila kuvailee.

Lohtua materiasta

Yksinäinen saattaa pyrkiä korvaamaan sosiaalisten suhteiden puutetta materialla tai kokemuksilla. Hyvää oloa haetaan usein esimerkiksi lohtushoppailusta tai -syömisestä, ylettömästä päihteiden käytöstä tai uhkapelaamisesta. 

“Rahalla ja ostelulla pyritään ikään kuin täyttämään sisällä oleva tyhjiö. Myös tämä haastaa sekä yksilön terveyttä että pitkäjänteisempää oman talouden hallintaa ja säästämistä”, Junttila toteaa.

Toisaalta yksinäinen saattaa pyrkiä ikään kuin ostamaan ystävyyttä esimerkiksi lahjoilla tai panostamalla ylen määrin kylään saapuvalle vieraalle tarjottaviin tarjoiluihin. 

Ihminen tarvitsee ihmisiä

Yksinäisyystutkija muistuttaa, että ihminen tarvitsee ympärilleen ihmisiä, eikä yksinäisyyttä sen vuoksi pidä hävetä.

”Yksinäisyyden tunne on samanlainen merkki kuin vaikkapa nälkä, jano tai väsymys. Se kertoo, että sinulla on joku tarve, joka pitäisi täyttää. Siinä ei ole mitään hävettävää”, hän summaa.

Mutta miten yksinäisyyden vyyhtiä voitaisiin alkaa purkaa? 

Junttilan mukaan tähän kysymykseen ei ole olemassa yhtä vastausta. Hän korostaa, että vaikka yksinäisyys haastaa yksilön elämää, on se aina myös yhteiskunnallinen ongelma, joka vaatii toimia yhteiskunnan tasolla. 

Junttilan mielestä avainasemassa yksinäisyyden kitkemisessä on erityisesti aiempaa yhteisöllisemmän asenneilmapiirin luominen. Muitakin ratkaisuja tarvitaan.

”Helpotusta tilanteeseen voivat tuoda esimerkiksi yksinäisyyden poistamiseen tähtäävien hankkeiden systemaattisempi ja koordinoidumpi toteuttaminen, kohtaamispaikkojen luominen sekä sosiaalisten taitojen opetuksen lisääminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa”, Junttila listaa.