Maksaako nuudelipaketti ensi vuonna 15 euroa? Mimmi vastaa
Mimmi vastaa lukijoiden kysymyksiin massista, taloudesta ja universumin kiemuroista. Mikä mietityttää? Kysy Mimmiltä meiliteitse: mimmi@mimmitsijoittaa.fi.
Kuva: Veera Kesänen
Hei Mimmi, auta! Nousevat hinnat pelottaa. Mitä tapahtuu bensan hinnalle, entä sähkön? Miksi ne vaikuttavat ruoan hintaan? Entä mitä kummaa inflaatio ja stagflaatio tarkoittavat? Vaipuuko Suomi köyhyyteen ja minä sen mukana? Voiko nuudelipaketti maksaa ensi vuonna 15 euroa?
– Inflaatio-Illi
Hellurei ja hellät tunteet! Hyvä, että kirjoitit. Meikämimmin ystäväpiiri on paitsi laaja myös asiantunteva. Kysyin näkemystä ja vastausapua huoliisi Suomen pankin rahapolitiikka- ja tutkimusosaston ekonomisti Harri Pönkältä sekä Sami Oinoselta. Let’s go!
Aloitetaan bensan ja sähkön hinnoista! Mitä niille tapahtuu?
Oinonen & Pönkä: Bensan hinta seuraa raaka-öljyn maailmanmarkkinahintoja, joten korkean öljyn hinnan myötä myös polttoaineiden hinnat bensapumpulla ovat nousseet. Suomessa polttoaineiden hinnoista noin 60 prosenttia on erilaisia veroja.
Sähkön hintaan vaikuttaa tuotannossa käytettyjen raaka-aineiden lisäksi päästöoikeuksien hinnat ja kuluttajien käyttämät sopimustyypit. Euroopassa sähköä tuotetaan paljon maakaasusta, jonka hinta on voimakkaasti noussut. Tämä heijastuu sähkön hintoihin myös meillä Suomessa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut häiriöitä niin öljy- kuin kaasumarkkinoihinkin, ja totuttua jonkin verran korkeampiin polttoaine- ja sähkön hintoihin on syytä varautua ainakin jonkin aikaa lähitulevaisuudessa.
Energiakustannusten nousun myötä myös ruoantuotanto kallistuu ja logistiikkakustannukset nousevat.
Selitys inflaatiolle ja stagflaatiolle, please!
O & P: Inflaatio tarkoittaa yleisen hintatason noususta johtuvaa rahan ostovoiman heikkenemistä. Stagflaatio on taas yhdistelmä termeistä inflaatio ja stagnaatio; se tarkoittaa tilannetta jossa inflaatio kiihtyy samaan aikaan, kun talouskasvu on hidasta.
Inflaatiota hallitaan rahapolitiikan avulla. Euroopan keskuspankki pyrkii rahapolitiikallaan pitämään hinnat vakaina. Tavoitteeksi on otettu 2 prosentin inflaatiovauhti keskipitkällä aikavälillä. Hintavakaus on kestävän talouskasvun perusta. Toisinaan jotkut hinnat kuitenkin nousevat ja toiset laskevat. Tietty hintojen vaihtelu on aivan tavallista. Ratkaisevaa on, että yleisen hintatason ei pitäisi heilahdella rajusti.
Energian hintojen nousu on ollut keskeisin inflaatiota viime kuukausina kiihdyttänyt tekijä niin euroalueella kuin Suomessakin. Energiahinnat määräytyvät pitkälti maailmanmarkkinoilla kysynnän ja tarjonnan mukaan ja niihin on vaikea puuttua rahapoliittisin keinoin. Tarjonnan niukkuudesta johtuva energian hintojen kallistuminen on ollut pääsyynä sille, että talouskehitys on menossa staflatoriseen suuntaan.
Köyhtyykö Suomi, entä tavan tallaaja?
O & P: Korkean inflaation aikana palkansaajien ostovoima voi heikentyä, jos palkankorotukset jäävät inflaatiota pienemmiksi. Kuluttajien ostovoiman pieneneminen vähentäisi kulutusta, mikä heijastuisi myös kansantalouden tasolla Suomen talouskasvuun. Lyhytaikaiseksi jäädessään ei korkean inflaation seurauksena kuitenkaan vielä ole köyhyyteen vaipuminen.
Voiko nuudelipaketti maksaa ensi vuonna 15 euroa?
O & P: Ruuan hinnat voivat nousta kuluvana vuonna jopa 10 prosenttia, mutta tällaiseen ei ole huolta.
Lue myös:
Kuinka käsitellä tuloeroja parisuhteessa? Mimmi vastaa
Kuinka polttarikulut jaetaan? Mimmi vastaa
Kuinka neuvotella korkeampi palkka? Mimmi vastaa
Mistä luottamusta oman yritystoiminnan perustamiseen? Mimmi vastaa
